Neljän suomalaisen kaupungin on lähivuosina määrä saada uusi asemarakennus. Tulevaisuudessa ne ovat monikäyttöisiä ja yhdistävät laajasti eri tiloja ja liikkumismuotoja.
Tällä hetkellä arvonkehityksen mallinnus perustuu nykyisten ja suunnitteilla olevien asuntojen, toimitilojen, liikenneyhteyksien ja palvelujen läheisyyteen.
Jospa suunniteltaisiin korttelin sijasta uusiksi koko kaupunginosa ja mietittäisiin asumisen ohella myös sen elinkeinorakennetta pidemmällä aikajänteellä?
YIT:n hallitus on täsmentänyt yhtiön strategiaa vuosille 2020–2022. Päätavoitteena on edelleen kannattavuuden parantaminen sekä taloudellisen vakauden ylläpitäminen.
Mari Vaattovaara kritisoi kaupunkikehitystä jälkeenjääneeksi.
Melu- ja pienhiukkaspäästöt ovat nousseet esiin piakkoin poliittiseen käsittelyyn tulevan Helsingin yleiskaavan yhteydessä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ely ei ole suhtautunut myötämielisesti yleiskaavaluonnoksessa olevaan pääväylien bulevardisointiin. Myös muussa täydennysrakentamisessa melu- ja pölyongelmat nousevat esiin.
Espoon kaupunginhallitus käsittelee Virastokeskuksen asemakaavaa 3.11. Lopullisesti kaavan hyväksyy valtuusto. Kaavamuutoksen tavoitteena on elävöittää radan pohjoispuolta ja hakea positiivista muutosta virastokeskuksen nykyiseen kaupunkikuvaan.
Tampere voi tavoitella isoa kasvua ja ryhtyä oikeaksi kaupungiksi, arvioi YIT Oyj:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen.
