Suomeen tarvitaan pitkäjänteistä infran omaisuudenhallinnan politiikkaa

Tietoa kirjoittajasta Jyrki Paavilainen
ROTI 2021 Yhdyskuntatekniikka -paneelin jäsen Projektinjohtaja, katutöiden haittojen vähentäminen, Helsingin kaupunki
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys koko Suomen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä korostuu väistämättä tulevaisuudessa. Tämä pätee niin talouteen kuin sosiaaliseen ja ekologiseenkin näkökulmaan.

Infran, ja erityisesti yhdyskuntatekniikan merkitys tämän kehityksen alustana ja ylläpitäjänä on jäänyt monin osin muiden yhteiskunnallisten seikkojen varjoon. Päättäjien katse on osin luonnollisestikin ennemmin sote-puolen käyttömenoissa kuin pitkäjänteisessä rakennetun ympäristön omaisuudenhallinnassa. − Tähän tarvitaan kuitenkin muutos.

Tulevaisuuden Suomi tarvitsee infran omaisuudenhallinnan politiikan, jolla ohjataan pitkäjänteisesti ja kansallisella tasolla omaisuuteen liittyvää päätöksentekoa. Sitä varten meidän pitäisi kuitenkin ensin keskustella siitä, miksi ja mihin me todella tarvitsemme pitkässä juoksussa infrainvestointeja. Minkälaiset investoinnit ovat parhaita koko Suomelle? Mitä me haluamme saavuttaa investointien avulla?

Jos päämääräksi asetettaisiin esimerkiksi Suomen kilpailukyvyn tehostaminen ja kansalaisten elämänlaadun parantaminen, löytyisi investointi- ja saneeraussalkusta väistämättä hankkeita, jotka sijoittuvat tiheästi asutuille ja erityisen toimeliaille alueille.

Tällaisten hankkeiden arvottamiseksi nykyisessä toimintaympäristössä tarvitaan kuitenkin uusia menetelmiä. Nykyiset, historialliset hankearviointimallit ja niihin liittyvä aluepolitikointi, ovat tulleet tältä osin tiensä päähän.

Pelkkä korjausvelan laskeminen ja rahapulasta valittaminen eivät myöskään riitä. Tulemme väistämättä tarvitsemaan priorisointia niin verkko-, alue- kuin kuntatasollakin. Yhteistä rahaa ei voida jatkossa kylvää päämäärättömästi yksittäisen yhteysvälin, paikallisen elinkeinotoiminnan tai liikennemuodon kehittämiseksi.

Tilanne on haastava erityisesti päättäjien näkökulmasta. Tähän vastataan laatimalla pitkän tähtäimen politiikka, joka varmistaa kestävän päätöksenteon ja johtamisen. Lisäksi on tarpeen tarkistaa hankearvioinnin perusteita.

Entä tulisiko meidän harkita kokonaan uutta rahoitusmekanismia hankkeille, jotka eivät pärjää kansallisen tason vertailussa? Tämä politiikkapankki voisi koostua usean kerroksen rahoituskeinoista, ja hankkeiden rahoitukseen voisivat siten osallistua myös alueelliset toimijat. On tietysti ensin muistettava hakea esimerkiksi EU:sta kaikki mahdollinen tuki alueiden infrainvestoinneille.

Vastuun kantamista tulevaisuuden palvelutasoista tule siis harkita uudelleen. Jos Suomen infra- ja yhdyskuntatekniset verkostot pitäisi rakentaa nyt, miten sijoittaisimme nuo kymmenet miljardit? Katseen pitää olla tiukasti tulevaisuuden kysynnässä, joka arvotetaan yhteisin periaattein niin kansallisella kuin kuntatasolla.

Pitkäjänteinen infran omistajuus on tulevaisuudessa merkittävä tekijä myös kuntien elinvoimaisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin varmistamisessa. Kestävää politiikkaa on jatkossa myös palvelutasojen ja niiden muutosten analyyttinen arviointi yhteisen hyvän näkökulmasta. Tätä työtä ja omaisuudenhallinnan menettelyjen kehittämistä voitaisiin tehdä hyvin kuntien ja valtion yhteistyöllä.

Politiikan ja omaisuudenhallinnan vaikuttavuuden seurannan ja onnistumisen yhtenä mittarina voisimme pitää ROTI-tyyppistä arvosanaa. Toki nykyistä systemaattisempana ja objektiivisempana.

Hyvä omaisuudenhallinta kattaa infraomaisuuden koko elinkaaren. Se lähtee sidosryhmien tarpeiden tunnistamisesta ja palvelutasojen määrittelystä, edeten oikea-aikaisiin investointipäätöksiin ja edelleen omaisuuden tai sillä saavutettavaan arvoon perustuvaan käyttöön ja kunnossapitoon. Ja lopulta käytöstä poistoon. Malleja löytyy erityisesti yhdyskuntateknisten verkkojen omistajaorganisaatioista ja ihan täältä Suomesta. Nyt vaan soveltamaan!

Kokonaisuuteen liittyen suosittelen iltalukemiseksi erityisesti kaikille kuntavaaliehdokkaille − ja miksi ei myös äänestäjille− Dag Detterin ja Stefan Fölsterin The Public Wealth of Cities -kirjaa.

Viimeisimmät näkökulmat