Terveet tilat 2028 -hankkeen vuosiseminaari osoitti, että puhetta riittää näin vaalivuonna hyvästä sisäilmasta, mutta tietoa ja yhteistä näkemystä puuttuu valtavasti, jotta tilat saataisiin varmasti kuntoon.
Rakennuslehden juttu (8.2.) kahdesta osin päällekkäisestä kosteudenhallintakoulutuksesta on herättänyt keskustelua. Tampere kehitti ensin oman palkitun kosteudenhallintakoulutuksensa työmaille, ja Rakennusteollisuus lähti osin siitä tietämättä kehittämään omaa nettikoulutustaan.
Oulun yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt maailman lujimman sementtiä sisältämättömän ekokuivabetonin eli geopolymeeribetonin.
Aalto-yliopiston kaksivuotinen työmaiden sisäpaikannusprojekti tuotti uutta teknologiaa ja selvitti, mistä hukka muodostuu.
Kosteudenhallintakoulutukselle on selvä tarve. Tämän voi päätellä jo siitä, että juuri kun Tampereen yliopisto sai valmiiksi koulutuspakettinsa, niin Peab käynnisti Ratekon ja 13 ison rakennusliikkeen kanssa e-perehdysmallisen koulutuksen suunnittelun.
Building 2030 -konsortiota vetävä Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden professori Olli Seppänen on uudistanut myös valvomiensa diplomitöiden tekemistä ja teettämistä.
”Uusissa palvelurakennuksissa energiansäästötoimenpiteiden kustannusoptimaalinen taso on pääosin jo saavutettu. Osin on saatettu mennä jo siitä ylikin”, arvioi Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha juuri päättyneen Combi-hankkeen tuloksia.
Metropolia ammattikorkeakoulussa Espoossa on tartuttu härkää sarvista rakennusalan osaajapulan korjaamiseksi pääkaupunkiseudulla.
