Taantuvien kuntien lähiökorjauksia edistetään täytetakauksilla
Lähiöiden korjaamista pohtinut Remonttiryhmä ehdottaa, että valtio helpottaa peruskorjausten lainarahoitusta antamalla peruskorjauslainoille täytetakauksen. Tämä helpottaisi varsinkin taantuvien alueiden lähiöiden korjaamista, sillä pankit ovat myöntäneet nihkeästi tai kalliilla hinnalla lainoja asuntoyhtiöille, joissa asuntojen arvojen kehitys on epävarma.
(Korjaus uutiseen: Ministeri ei linkittänyt MAL-sopimuksia ja arvonnousun
leikkaamista puheessaan: MAL-sopimuksista puhuessaan hän otti esiin
lähiöstrategiseen ajatteluun kannustamisen, mutta ei todennut siinä yhteydessä,
että arvonnousun leikkauksista luopuminen kirjattaisiin aiesopimuksiin.)
”Uusi täytetakausmalli tulisi nykyisen asunto-osakeyhtiöiden perusparannuskorkotukilainan rinnalle. Täytetakausmallin valmistelu voidaan aloittaa nähdäkseni välittömästi”, sanoi Remonttiryhmän työn vastaanottanut asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen.
Vähenevän väestön alueella on työryhmän mukaan uskallettava tehdä päätöksiä myös rakennusten purkamisesta, jos talojen käyttöaste on matala, kunto heikko ja markkinatilanne huono. Työryhmän mielestä tämä koskee Suomessa kuitenkin vain yksittäistapauksia.
Korjausavustuksia on tarkoitus kohdistaa uudelleen niin, että niitä aluksi kohdennettaisiin lähiöiden ja taloyhtiöiden kokonaisvaltaisten korjaussuunnitelmien laatimiseen ja sitten niiden pohjalta tehtävien energiaparannusten tekemiseen.
Työryhmän jäsenen Risto Vahasen mukaan kyse on pikemminkin ekologisuuden kuin pelkästään määräysten mukaisten energiakorjausten tukemisesta. Vuodesta 2020 alkaen avustukset on tarkoitus kohdistaa pelkästään ekotehokkuutta parantaviin toimiin.
Eritysryhmien korjausavustuksia nämä linjaukset eivät koske.
Joustoa energiamääräyksiin
1960-1970-lukujen lähiöt ovat tilastojen mukaan energiatehokkuudeltaan maamme heikointa taso. Työryhmässä pohdittiin Vahasen mukaan niitä joustomahdollisuuksia joita korjausrakentamisen energiamääräyksiin tarvittaisiin paikkakuntakohtaisesti. On selvä, että jos asunnon arvo on matala, niin energiakorjaus voisi tulla ilman joustomahdollisuutta suhteettoman kalliiksi. Vahasen mukaan lähiökohtainen, ekologisuudesta lähtevä tarkastelu voisi päätyä jopa siihen vaihtoehtoon, että julkisivun lisäeristämisen sijaan päätyttäisiinkin tuulimyllyn rakentamiseen alueelle.
”Lähiörakennukset muodostavat merkittävän osan maamme kansallisvarallisuudesta, ja niissä asuu noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Kiinteistönomistajien ja kuntien olisi tiedostettava rakennusten ja asuinalueiden korjaustarve ja tartuttava nyt toimeen, jotta Suomen lähiöt eivät rapistu”, Remonttiryhmän puheenjohtaja Teija Ojankoski totesi.
Tampereen Hervanta mainittiin hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka kunnan rooli oli aivan ratkaiseva siinä, että lähiötä on pystytty kehittämään pitkäjänteisesti.
Arvonousu asukkaille
Remonttiryhmän mukaan kuntia tulisi kannustaa laatimaan kokonaisvaltaisia suunnitelmia lähiöiden kehittämiseksi. Samalla kuntien tulisi tulla asukkaita vastaan, sillä täydennysrakentamisen esteeksi on usein nähty liian tiukat pysäköintipaikkamääräykset. Toisaalta kunta leikkaa osan täydennysrakentamisella saadusta lisärakennusoikeuden arvonnoususta, jolloin tätä rahaa ei ole voitu käyttää rakennusten kunnostamiseen. Siksi asukkaat eivät välttämättä ole nähneet itselleen mitään hyötyä täydennysrakentamisesta.’
Viitanen ehdottaa, että kunnat luopuisivat arvonnousun leikkaamisesta. Ministeri ei voi tätä kuitenkaan määrätä. Menetyksen vastineeksi valtion infra-avustuksia voitaisiin suunnata vanhoille, täydennysrakennettaville alueille.
Kunnat saattavat ottaa lisärakennusoikeudesta noin 100 euroa kerrosneliöltä. Määrä on niin iso, että ainakin VVO:ssa arvioidaan sen poistaminen kannustavan täydennysrakentamista. Yhtä tärkeänä pidetään autopaikkamääräysten lieventämistä. VVO:n kohteissa autojen käyttötarve on ollut selvästi pienempi kuin mitä määräykset ovat ja yksityisautoilun suosio on muutenkin vähentynyt suhteessa julkiseen liikenteeseen. Esimerkiksi metroasemien läheisyydessä vaatimuksista voisi hyvin tinkiä myös uudisrakentamisen osalta.
Taloyhtiöiden pitäisi jatkossa tehdä kunnossapitotarveselvitys kymmeneksi vuodeksi nykyisen viiden sijaan. Tällöin mukaan saadaan myös isot korjaukset. Selvitys tulisi isännöitsijätodistuksen liitteeksi vuoteen 2020 mennessä. Samalla on tarkoitus kehittää alan yhteinen mittari seuraamaan korjaustarvetta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Taantuvien kuntien lähiökorjauksia edistetään täytetakauksilla”