Ympäristöministeriö tyrmäsi Bruce Oreckin inva-wc-valituksen

Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck sai hallituksessa vipinää haukkumalla Helsingin Sanomissa Suomen esteettömyysmääräykset järjettömiksi. Ympäristöministeriöltä tuli pikavauhtia selvitys, jossa todetaan, että esteettömyydestä johtuvat kerrostalojen rakentamiskustannukset ovat alhaiset suhteessa niistä saataviin hyötyihin.

Jussi Helttunen / IS

Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreckin purkauksen syynä oli hänen kylpyhuoneremonttinsa.  Häntä vaadittiin tekemään 90 senttimetrin levyinen ovi asuntonsa kylpyhuoneeseen, jotta sinne pääsisi myös pyörätuolilla. Urheiluhullusta Oreckista se oli omituista, koska hän ei ole pyörätuolissa ja kyse on hänen yksityisasunnostaan.

Oreckin mukaan vaatimus oli mieletön senkin vuoksi, että taloyhtiön hississä on 56 senttiä leveä ovi. Kuka sen pyörätuolin hänen asuntoonsa kantaisi, että sillä pääsisi levennetyn oviaukon läpi?

Meni kuukausi ennen kuin vaatimus uskallettiin myöntää mielipuoliseksi. Monelta tavalliselta kansalaiselta sama ei ole onnistunut.

Normitalkoot poiki vain syrjintäsyytöksen

Ympäristöministeriö itsekin epäili normiohjauksensa järjellisyyttä, kun se muutama vuosi sitten teetti Normitalkoot-selvityksen, jossa kartoitettiin, mitkä normit olivat mahdollisesti tarpeettomasti kustannuksia aiheuttavia. Esteettömyysvaatimukset nousivat siinä väestönsuojavaatimusten ohella kärkeen. Rakennusliikkeet ehdottivat, että voisiko riittää, että Ruotsin tapaan esimerkiksi vain alakerran asuntoihin tehtäisin esteettömiä asuntoja. Viimeksi marraskuussa YIT:n asuntojohtaja Antti Inkilä ihmetteli, pitääkö kaikkiin YIT:n miniasuntoihinkin todella tehdä inva-WC:t. Opiskelijat puolestaan ehdottivat, että ainakaan pienissä opiskelija-asunnoissa ei kylpyhuoneiden tarvitsi viedä kohtuuttomasti tilaa muutenkin pienissä asunnoissa.

Muutoksia ei kuitenkaan tullut, sillä väestönsuojat kuuluvat sisäministeriölle ja esteettömyysvaatimusten osalta vammaisjärjestöt uhkasivat ministeriön virkamiehiä jopa oikeusjutulla vetoamalla yhteen väestönosaan kohdistuvaan syrjintään. Sekin todettiin, että yläkerran näkymät ovat kaikkien, eikä vain terveiden ihmisoikeus.

Ainoastaan opiskelija-asuntojen esteettömyysvaatimuksia vielä mietitään uusiksi.

Ministeriö pitää kiinni esteettömyydestä

Ympäristöministeriöltä tuli sopivasti Oreckin purkauksen jälkeen selvitys, jossa todetaan, että esteettömyydestä johtuvat kerrostalojen rakentamiskustannukset ovat alhaiset suhteessa niistä saataviin hyötyihin.

”Kustannukset pysyivät esimerkkitapauksissa maltillisina myös, kun tehtiin määräysten mukaisen perustason ylittäviä esteettömyysratkaisuja. Rakentamismääräykset koskevat uudisrakentamista ja soveltuvin osin korjausrakentamista.

Selvityksessä arvioidaan esimerkkikohteiden avulla erilaisia esteettömän kerrostaloasumisen ratkaisuja. Esteettömyysratkaisut noudattavat voimassa olevia määräyksiä, jotka koskevat muun muassa wc- ja pesutilojen mitoitusta, kulkuaukkoja ja -yhteyksiä kuten ovia ja hissejä sekä käsijohteita. Selvityksessä tarkastellaan erityisesti uudisrakentamista, mutta siinä huomioidaan myös korjausrakentaminen.

Selvityksessä lasketaan asuntojen, yhteistilojen, sisäänkäyntien ja pihatilojen esteettömyysratkaisuja keskimääräisin rakentamisen yksikköhinnoin. Helsingin alueella esteettömyyden rakentamisen minimikustannukset ovat kuusikerroksisen talon kolmiossa 31 euroa/asuinneliömetri ja yksiössä 63 euroa/asuinneliömetri (sis. alv 24 %). Esteettömyysmääräyksistä aiheutuvat kustannukset ovat noin 1?2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista.

Tehokasta esteettömyyttä huolellisella suunnittelulla

Raportin tulokset korostavat erityisesti huolellisen suunnittelun merkitystä. Esteettömyyteen tulee panostaa esimerkiksi suunnittelijoiden koulutuksessa, ja esteettömyysvaihtoehtojen vertailulle on varattava riittävästi aikaa rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa. Näin esteettömyys voidaan toteuttaa tehokkaasti, eikä sen nimissä esimerkiksi rakenneta turhaa tilaa. Selvityksessä arvioitiin, että esteettömyydestä johtuva WC- ja pesutilojen pinta-alaosuus on noin 1,5 neliömetriä.

Korjausrakentamisessa esteettömyyden parantamisesta aiheutuvat kustannukset ovat huomattavasti suuremmat uudisrakentamiseen verrattuna. Lisäksi kaikkia rakennuksia ei ole mahdollista muuttaa esteettömiksi jälkikäteen. Jotta Suomen asuntokannassa on riittävästi esteettömiä asuntoja tulevaisuuden kasvavaan tarpeeseen, tulisi esteettömyys huomioida sekä uusia asuntoja rakennettaessa että nykyisiä asuntoja korjattaessa.

Selvityksen rahoittivat ympäristöministeriön lisäksi Helsingin kaupunki, Vanhustyön keskusliitto ja Invalidiliitto. Sen tekivät Niina Kilpelä ja Johanna Hätönen Kynnys ry:stä sekä Arto Palo ja Tapio Holopainen Rakennuttajapalvelu Arto Palo Oy:sta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “Ympäristöministeriö tyrmäsi Bruce Oreckin inva-wc-valituksen”

  1. Mikähän tuo lopputulema nyt sitten oli ?
    Ok. vaatimus myönnettiin mielipuoliseksi, mutta joutuiko suurlähettiläs rakentamaan tuon 90cm wc:n oven, mikäli joutui niin joutuiko taloyhtiö rakentamaan leveämpiovisen hissin jotta esteettömyysvaatimukset täyttyisivät ja jotta suurlähettiläs pääsisi tuohon esteettömyysvaatimukset täyttävään vessaan pyörätuolillaan – siis mikäli sellaista joskus sattuisi tarvitsemaan ?

  2. Bruce ilmeisesti oli tekemässä kokonaan uutta vessaa jos kerran piti rakennusmääräyksiä tulkita. No ehkä joskus Bruce loukkaa lasketellessaan polviluompionsa ja toteaa, että olikin ihan kiva juttu, että pyörätuolilla pääsee vessaan.

    Ja eiköhän se Kerrostalon hissikin levennetä seuraavassa saneerauksessa asianmukaiseksi.

    1. Vanhoihin arvokiinteistöihin ei saa hissiä lainkaan ja tuskin olevaa museaalista hissiäkään edes saa, tai pystyy leventämään. Pientä rajaa!

  3. Nykysysteemissä se kuka osaa tulkita porsaanreikiä ja mennä sieltä mistä aita on matalin on menestyjä, aikasemmin niitä kutsuttiin nuoriksi eläkeläisiksi tai tangolaulajiksi.

  4. osakas kaiken maksaa, minkä insinööri taikka virkamies määrää sanoo:

    Meidän keski-ikäisen talon asunnon vessassa on vessanpöntön edessä tilaa 60 cm seinään. Kai tähänkin vessaan pitää seuraavassa remontissa tehdä ovi nykymääräysten (yeah! kassakone laulaa sana) mukaisella 90 cm oviaukolla.

  5. No voi hyvää päivää virkamiehet ! Ottakaa joskus vastuuta näistä rakentamista kallistuttavista järjettömistä määräyksistä.

  6. Mitenkähän tuo kustannus on laskettu? Tuskin on huomioitu esim. sitä miten tuolla säästyvällä 1,5 m2:llä voi saada huomattavasti toimivamman asunnon ja sitä kautta paljon paremman taloudellisen yhtälön. Varsinkin yksiöissä ja kaksioissa.

  7. Tässä on taas pukki kaalimaan vartijana. Ympäristöministeriö on säädöksillään nostanut rakennuskustannuksia 20 vuodessa korkoa korolle laskien noin 50 prosenttia. Jokaista määräystä on aina perusteltu, että se aiheuttaa vain marginaalisia kustanusvaikutuksia.
    Milloin tulee pää vetävän käteen. Ehkä vasta sitten kun perustetaan rakennetun ympäristön ministeriö (RYM), jota monen muun lisäksi nyt kannattaa myös SAK.

  8. Näkeehän tuosta jo tutkimuksen rahoittajista artikkelin lopussa, että kyseessä on ”varsin puolueeton” tutkimus…

  9. Jos on varaa ostaa 200k€ kaksio, on varaa sisustaa kylpyhuone niin, ettei ylenpalttisesta tilasta ole vaivaa. Vanhaan asunnon kylpyhuonetta ei tarvitse remontissa muuttaa esteettömäksi. Bruce on rakentanut selvästikin uuden. Toi esteettömyydestä nuriseminen on aikalailla naurettavaa. Asia on nimittäin vain niin, ettei ne asunnot muutu yhtään halvemmaksi, vaikka kylpyhuoneet tehtäisiin komeroihin. Rakentaja saisi enemmän katetta, asunnonostaja pienemmän asunnon (joka on edelleen pohjaratkaisultaan aika perseestä) ja asuntosijoittaja entistä pienemmästä asunnosta saman vuokran. Asuntojen kalleus johtuu siitä, että halvat asunnot eivät ole kenenkään intressi – ei nyt eikä tulevaisuudessa. Ja näköjään aina löytyy ostaja ja vuokralainen.

Vastaa