Kokeile kuukausi maksutta

Ulkomaisten yritysten erivapaudet ruokkivat harmaata rakentamista

Ulkomaisten yritysten erivapaudet työnantajavelvoitteiden noudattamisessa on keskeinen puute rakennusalan harmaan talouden torjunnassa, uusi tutkimus kertoo.

Markku Hirvonen

Suomessa toimivia ulkomaisia yrityksiä ja niiden työntekijöitä pystytään kyllä valvomaan aikaisempaa paremmin tehostetun ilmoitusvelvollisuuden myötä, mutta yritysten ja niiden työntekijöiden verotuksen ja työsuhdeasioiden valvontaan oikeuttavat säädökset puuttuvat.

Tiedot käyvät ilmi eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa arvioidaan hallituksen harmaan talouden torjuntakeinojen onnistumista. Tiistaina 20.1.2015 luovutetun laajan raportin ovat tehneet verotusneuvos Markku Hirvonen ja dosentti Kalle Määttä. Hirvonen on todennut joaiemmin Rakennuslehden jutussa, että Suomen elvytys valuu viroon ulkomaisten yritysten erityisetujen takia.

Rakennusalan toimijoiden käsitykset harmaan talouden kehityssuunnasta ja sen aiheuttamista kilpailuhaitoista ovat muuttuneet selkeästi positiiviseen suuntaan, kun viime syyskuun kyselyn tuloksia verrataan vuoden 2009 kyselyyn. Siitä huolimatta yli puolet vastanneista rakennusalan yrityksistä pitää harmaan talouden aiheuttamaa kilpailuhaittaa vähintään kohtalaisena tai merkittävänä.

Yksi kilpailuhaitan syy on juuri ulkomaisten yritysten erivapaudet työnantajavelvoitteista. Erivapaudet pitäisi tutkijoiden mukaan poistaa.

Raportin mukaan rakennusalalla toteutettu toimenpidekokonaisuus on hallituskauden merkittävin saavutus harmaan talouden torjunnassa. Rakennusalalla on muun muassa otettu käyttöön veronumero ja ilmoitusvelvollisuus.

On kuitenkin esitetty epäilyjä, pystyykö Verohallinto analysoimaan keräämänsä tietomassan ja käynnistämään havaintojen perusteella riittävät tarkastukset.

Porsaanreiät tukittava

Tilaajavastuulain muutoksen ja verovelkarekisterin yhdistelmänä on tutkimuksen mukaan syntynyt ”verovelkaisten yritysten mentävä aukko”. Sopijaosapuolelle ollaan sallimassa 10 000 euron järjestämättömät verovelat, jotka eivät edes tule tilaajan tietoon. Tämä porsaanreikä pitäisi tukkia.

Raportti neuvoo uudistamaan koko tilaajavastuulain tähän saakka toteutettujen osauudistusten sijasta. Yksi ongelma on, että eduskunnan käsiteltävänä oleva lakiesitys vesittäisi hyvin toimivan lähettyjen työntekijöiden todistusmenettelyn.

Raportin mukaan vakavat koordinointiongelmat ovat leimanneet harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. ”Viranomaisten välisten tietojen käytön ja tietojen vaihdon esteiden ja rajoitteiden poistaminen olisi kustannustehokkain keino tehostaa harmaan talouden torjuntaa.”

Nykyinen hallitus on kohdentanut harmaan talouden torjuntaan määräaikaisia lisäresursseja. Niiden päättyminen vuoden 2015 jälkeen merkitsisi selvityksen mukaan ”katastrofia” useilla toiminnan sektoreilla.

Selvityksen mukaan harmaan talouden torjuntaa tekevillä viranomaisilla pitäisi olla yhteinen uhkakuva ja yhteiset strategiset päämäärät. Yksittäisen viranomaisen johdon tai ministeriöiden virkamiesten ja kenttätyötä tekevien ihmisten maailmankuvassa on raportin mukaan merkittäviä eroja. Suomeen tarvittaisiin myös pitkän aikavälin harmaan talouden torjuntaohjelma.

”Verohallinnosta selvitys”

Raportin tekijät vaativat yllättäen Verohallinnon roolin ja toimintatapojen selvittämistä ja kehittämistä. Selvitys koskisi viraston toimintaa verotarkastuksessa, harmaan talouden ja korruption torjunnassa, verorikosten torjunnassa ja viranomaisyhteistyössä.

Verohallinto lakkautti itsenäisen verotarkastustoiminnan vuodenvaihteessa. Lisäksi harmaan talouden kohteiden perusteellista tutkintaa haittaa  tarkastusten lukumäärä- ja aikataulutavoitteet sekä odotettavissa oleva verotarkastajien määrän vähentäminen.

”Ne antavat huonon signaalin Verohallinnon panostuksesta harmaan talouden torjuntaan”, selvityksessä todetaan.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Ulkomaisten yritysten erivapaudet ruokkivat harmaata rakentamista”

  1. Lakiin kirjaus että Suomessa saa rakentaa vain Suomessa suoritetulla ammattitutkinnolla. min 2 vuotta. Kaikki kaikenlaisten korttien suoritus ammattitutkintoon.

  2. Tälle pimeälle työlle on suora tuki jostain korkealta taholta, todennäköisesti etelärannasta. Mikäli tämä ongelma olisi todella haluttu hoitaa, niin se olisi saatu pois päiväjärjestyksestä aikoja sitten.

    1. Jostain syystä minulle on tullut samanlaisia ajatuksia… miten kauan tällaista pitää vielä sietää?
      Puheita kyllä riittää, mutta teot kertovat totuuden.

    2. Elinkeinoelämäähän tällainen järjestely on palvellut jo pitkään. Saadaan omat taskut täyteen, kun ei tarvitse välittää Suomen työläisistä ja heidän palkkatasostaan tuon taivaallista. Samalla saadaan lisää kysyntää saneeraamiseen, kun laatu kiistatta heikkenee. Valtion tukemista hankkeista jää valtiolle veroeuroja sen 0%. Kallista lystiä kansalaisille.

  3. Mitä ovat ne ulkomaalaisten yritysten saamat erivapaudet? Hirvonen voisi lyhesti listata ne ja kertoa perustuvatko ne lakiin, vai ovatko lain vastaisia tai onko laki väärä.

    1. Viime syksynä tuli voimaan ajokorttiuudistus. Ammattipätevyyskortti vaaditaan lähes kaikilta kuorma-autoa ajavilta.

      Kurssin sain kun kävi 35h koulutuksessa eli käytännössä viisi kurssia.
      Kun huomioi kurssimaksun, palkan ja menetetyn liikevaihdon niin koulutukselle tuli hintaa n. 3000€/kuski

      Samat kurssit saattoi käydä myös Virossa. Homma meni käytännössä siten että yksi henkilö keräsi ”kurssilaisten” passit. Otti tukun rahaa (murto osa kolmesta tontusta) ja lähti Viroon perjantaina ja maanantaina tuli takaisin kurssitodistukset mukana…….

      Sit ihmetellään miksi Venäläiset, Puolalaiset ja Virolaiset valtaa Suomen kuljettajamarkkinat……

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat