Kokeile kuukausi maksutta

Hallitus vaatii selvitystä julkisen rakentamisen ongelmista – taustalla muun muassa Länsimetro

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen ryhtyy selvittämään julkisen rakentamisen ongelmia Suomessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen ryhtyy selvittämään julkisen rakentamisen ongelmia Suomessa.

Hallitus on huolestunut julkisten rakennushankkeiden kustannusarvioiden pettämisestä useissa viime aikaisissa hankkeissa, ja on pyytänyt Virtasta selvittämään ongelman syitä.

Virtanen on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö.

Selvityspyynnön taustalla ovat muun muassa Länsimetron rakentamiseen ja Olympiastadionin peruskorjaukseen liittyvät ongelmat.

Virtanen itse kertoo, että on käynyt asiasta vasta alustavan keskustelun, joten selvityksen lopullinen laajuus ja aikataulu eivät vielä ole tiedossa.

”Virallista tehtävänantoa ei ole vielä tullut”, hän sanoo.

Edellinen selvitys tehtiin 2007

Edellisen kerran asiaa selvitettiin vuonna 2007, kun Länsimetrohanketta vasta käynnistettiin. Silloin puhuttiin muun muassa Vuosaaren tunnelin kustannusylityksistä. Nyt tämän hankkeen vetäjä Pekka Kontiala on ollut selvittämässä metron kustannusylityksiä.

Suurin osa karanneista kustannuksista meni silloin muun kuin maarakennusalan suhdannehuipun piikkiin. Rakennusinsinööriliiton RIL:n puheenjohtajana toiminut selvitysmies Jorma Haapamäki moitti erityisesti Tiehallintoa hajanaisesta valmistelusta ja suunnittelusta.

”Kustannusarviot ovat olleet liian yleisluontoisia eikä niitä ole päivitetty riittävän usein. Myös suunnitteluresurssit ovat monissa tapauksissa olleet liian niukat.”

Haapamäki ymmärsi  Tekniikka & Talouden haastattelussa hyvin päättäjien huolen, kun esimerkiksi 80 miljoonan euron hintaiseksi budjetoitu hanke maksoikin 140 miljoonaa euroa. Samalla hän kehotti päättäjiä tunnistamaan oman roolinsa prosessissa, joka on johtanut kustannusten ylittymisiin.

Kustannukset ylittyivät silloin lähes 50 prosentilla Kehä ykkösen parannustyömaalla Leppävaarassa. Kustannukset nousivat reippaasti myös  kuutostien parannustöissä Lappeenrannan ja Imatran välillä sekä Kemin moottoritiehankkeessa.

Saman ei haluttu toteutuvan Länsimetrossa eikä pääkaupunkiseudun Kehäradassa. Toisin kuitenkin kävi, kun metrossa mm. turvallisuusvaatimukset kasvoivat ja Kehäradan tekijät yllätti lentokentän glykolivuodot.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Hallitus vaatii selvitystä julkisen rakentamisen ongelmista – taustalla muun muassa Länsimetro”

  1. 1. Poliitikot päättävät isosta hankkeesta jonka mittakaavasta ja läpimenon realiteeteista heillä ole mitään käsitystä.
    2. Toteutus jää poliittisesti valikoituneille talouden- ja tekniikan virkamiehille joilla ei ole ammattitaitoa johtaa tai valvoa hanketta.

    Tie lopputulokseen on valmis veronmaksajan astella äyripussi auki.

  2. Suunnittelijoiden on kustannustietoisuus on olematonta.
    Hyvänä esimerkkinä Länsimetron punaiset epoksipultit. (ulkopuolisille tiedoksi että Länsimetrolle ei riittänyt sinkityt lujitepultit, Sinkin päälle vedettiin vielä epoksimaali).
    Epoksipultin kilohinta on n. 2*pinnoittamaton pultti mutta suurin kulu taitaa tulla aikatauluviiveestä. Epoksipulteilla on n. 2-5vko toimitusaika. Ennen sinkitystä ja epoksointia pulttiin pitää tehdä mahdolliset vinkkelit ja taivutukset.

    Esim. louhintaryöstöjä on vaikea ennakoida, eli työmaa seisoo kun odotellaan perustusten tartuntoja…

    1. no ei ole ihme jos kustannukset nousivat satoja miljoonia ja aikataulu pettivät jos on oikein käytetty punaisia epoksipultteja ;=

      1. No nyt oli aivan idiotismia koko vastaus. Nämä epoksipultit yhdistettynä siihen että suunnittelija määrittelee taivutukset tapauskohtaisesti rakennettavan rakenteen sisään on äärettömän hidas, kallis ja kankea tapa rakentaa

  3. Median luettelemista julkisten kohteiden rakentamisongelmista voi vetää johtopäätöksen, että julkisten suurten hankkeiden osalta rahat riittävät aina, esiintyipä rakentamisessa mitä tahansa laatuongelmia.

    Tapahtumiin liittyvät riskit on määritelty tapahtumien todennäköisyyksien ja seuraamusten tulona. Suunnittelussa ymmärretään, että tapahtumia voi tulla, ja niillä kaikilla on jonkinlainen todennäköisyys, joka on jo tavallaan sisällytetty joko mitoituskaavoihin tai mm. kuormien lukuarvoihin. Täten liiallisia rasituksia voidaan tehokkaasti estää tai pienentää aktiivisesti. Sitä varten on suunnitteluohjeita. – Mahdollisten ennakoimattomien (muiden kuin lujuusteknisten, esim. laatuvirheet, valmistevirheet, viivytykset, toiminnan keskeytykset yms.) tapahtumien konkreettisia seuraamuksia (laatua ja määrää) ei ehkä ole välitetty selvittää. Niistä aiheutuvia seurauksia pitäisi kuitenkin yrittää joko estää, välttää tai vähentää.

    Kaikkien riskien varalta ei varmasti voida varautua, eikä ole syytäkään, jos seuraamukset ovat vähäisiä. Mutta kenenkä muun kuin hankkeeseen ryhtyneen tahon pitäisi päättää, mitkä tai minkälaisia seuraamuksia pitäisi erityisesti yrittää välttää? Sehän olennaisesti määrää, mitä laatuasioita tulee erityisesti seurata? Eri tapahtumien riskit ovat erilaisia ja rakentamiseen liittyvät muut kuin henkilöriskit ovat lähinnä raha-asioita. – Hankkeeseen ryhtyvän pitäisi ainakin selvittää itselleen, mitä tai minkälaisia seuraamuksia ko. kohteessa ei voida sietää, jotta ensimmäisen lauseen johtopäätös olisi väärä. m.o.t.

  4. Senaatti-kiinteistöjen monopoliasema on purettava!

    1. Uusia Maakuntamonopoleja rakennetaan parasta aikaa kulissien takana erikoissairaanhoidon rahastustarkoituksessa.

Vastaa käyttäjälle TL Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat