Länsimetroyhtiön hallituksessa istuu kiistanalaisia virkamiehiä, mutta Espoo aikoo ottaa heidät sinne seuraavallekin kaudelle

Espoon kaupungin virkamiehet Olli Isotalo ja Ari Konttas istuvat Länsimetro oy:n hallituksessa, mikä voi uuden kuntalain perusteella aiheuttaa jääviysongelman. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan virkamiehet ovat tulossa seuraavaankin hallitukseen.

Länsimetron koeajo sekoitti liikenteen 14. syyskuuta. Koekäyttö oli keskeytettävä sähköongelmien vuoksi. Kuva: Mikko Stig

Uuden kuntalain näkökulmasta saattaa olla pulmallista, että Espoon kaupungin viranhaltijat, teknisen toimen johtaja Olli Isotalo ja rahoitusjohtaja Ari Konttas, istuvat Länsimetro oy:n hallituksessa.

Kesäkuussa voimaan tulleen kuntalain mukaan kaupungin virkamiehet ovat jäävejä valmistelemaan länsimetroa koskevia asioita ja päättämään niistä Espoon kaupungilla, jos he istuvat samaan aikaan yhtiön hallituksessa.

Virkamiesten voi käytännössä olla vaikea hoitaa työtään, jos he noudattavat tarkasti heitä koskevia esteellisyyssäännöksiä.

Espoon kaupungin kanta on, että kaupunki toimii lainmukaisesti. Kun Länsimetro oy:lle joulukuun lopulla nimetään uusi hallitus, esitys kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan on, että Isotalo ja Konttas jatkavat hallituksessa.

”Kuntalain muutoksesta ei ole ollut erityistä pohdintaa. Lakiasiainjohtaja Timo Kuisminin johdolla on arvioitu, miten laki vaikuttaa”, Mäkelä (kok) sanoo.

”Virkamiesten tulee jäävätä itsensä yhtiötä koskevissa asioissa. Niin on toimittu aiemminkin, joten mikään ei ole muuttunut uuden lain myötä.”

”Yhteisöjäävin poikkeus”

Kuntaliiton lakiasiainjohtajan Arto Sulosen mukaan kysymys on kuntalaissa olevasta ”yhteisöjäävin poikkeuksesta”, joka on aiemmin mahdollistanut hieman ristiriitaisen roolituksen. Enää kahdella pallilla istuminen ei ole laillista.

”Se on ollut meillä tapa hoitaa omistajaohjausta”, Sulonen sanoo.

Aiemmin yhtiön hallituksessa oleva virkamies oli esteellinen ainoastaan kahdessa tilanteessa: silloin, jos kunnan ja yhtiön edut olivat ristiriidassa tai kun asian tasapuolinen käsittely edellytti jääväämistä.

”Nyt nämä ihmiset ovat kategorisesti jäävejä päättämään sellaisten yhtiöiden asioista, joiden hallituksessa he ovat”, Sulonen sanoo.

”Tämä koskee kaikkea päätöksentekoa, myös valmistelua.”

Virkamies voi jatkossakin olla mukana valmistelussa, joka koskee kuntayhtymää tai kunnallista liikelaitosta ja jonka päätöksentekoelimen jäsen hän on.

Tulkinta periaatteessa oikea

Espoon kaupungin tulkinta, jonka mukaan lain noudattamiseksi riittää, että Isotalo ja Konttas jääväävät itsensä kaikesta länsimetroon liittyvästä päätöksenteosta, on periaatteessa oikea.

Hallintolain 28. pykälän mukaan virkamies on esteellinen, jos hän on hallituksen jäsenenä sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisussa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Sulosen mukaan tämä lain kohta laukeaa helposti.

Olennaisin kysymys onkin, miten teknisen toimen johtaja ja rahoitusjohtaja käytännössä pystyvät jääväämään itsensä kokonaan niin ison ja keskeisen hankkeen valmistelusta kuin länsimetro on.

Mäkelän mukaan se onnistuu. ”Lakimiehet ovat tarvittaessa apuna tekemässä rajanvetoa”, hän kertoo.

”Meidän täytyy toimia kaikissa asioissa lainmukaisesti. Mutta meille omistajana on myös todella tärkeää, että yhtiön hallinnossa on riittävä osaaminen. Hallituksessa on oltava osaamista niin teknisen ja ympäristötoimen kuin rahoituksenkin osalta.”

Myös Ari Konttas katsoo, että asiassa on kaksi puolta.

”Puhtaan juridisen näkemyksen lisäksi on käytännön puoli”, hän sanoo.

”Kaupungin kannalta olisi hankalaa, jos sillä ei suurimpana omistajana olisi edustusta yhtiön hallinnossa.”

Olli Isotaloa HS ei tavoittanut kommentoimaan asiaa.

”Ei paras mahdollinen ratkaisu”

Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja Maria Guzenina (sd) kertoo, että asiasta keskusteltiin kesällä, kun uusi kuntalaki tuli voimaan.

Guzeninan mukaan Espoon kaupungin lakiasiainjohtaja Kuisminin näkemys kuitenkin oli, ettei mitään ongelmaa ole.

”En näe kahdella jakkaralla istumista parhaana mahdollisena ratkaisuna”, Guzenina itse myöntää.

”Kun henkilö on kaupungilla virkatyössä ja samaan aikaan osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana, herää kysymys, kenen etua virkamies silloin ajaa.”

Hallituksen kokoonpano ajankohtainen

Länsimetro oy:n hallituksen kokoonpano on tällä hetkellä ajankohtainen, sillä Espoossa on viime ajat pohdittu, millainen olisi paras kokoonpano hallitukselle. Lokakuussa heräsi keskustelu metroyhtiön hallituksen osaamistarpeista, kun konsulttiyhtiö Ernst & Youngin länsimetrosta tekemä selvitys tuli julki.

Raportin johtopäätös oli, että Länsimetro oy:llä on ollut liian vähän resursseja yksityiskohtaiseen talouden ja aikataulun seurantaan, rakentamisen valvontaan ja riskien hallintaan. Yhtiön hallituksen tehtävä taas on huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Asian käsittelyn yhteydessä konsernijaosto päätti ohjeistaa kaupunkia valmistelemaan seuraavaan Länsimetro oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen uudet hallituksen jäsenten valinnat siten, että hallituksen osaaminen vastaa kaikilta osin metrohankkeen vaativuutta.

Hallitukseen tulossa asiantuntijajäsen

Kokouksessaan 20. marraskuuta jaosto antoi virkamiehille lisää evästyksiä yhtiökokousohjeistuksen valmisteluun. Ohjeiden mukaan virkamiesten on kartoitettava laajemmin, minkälaista osaamista Länsimetro oy:n hallituksessa tarvitaan.

”Kysymys on ollut, minkä takia hälytyskellot eivät metrohankkeen ykkösvaiheessa soineet riittävän varhaisessa vaiheessa”, Guzenina sanoo.

”Tarkoitus on lisätä hallitukseen sellaista osaamista, että nämä henkilöt pystyvät toimimaan hallituksen sisällä ikään kuin poliiseina, jotka osaavat reagoida mahdollisiin ongelmiin ajoissa.”

Aivan yksinkertaista sopivien asiantuntijoiden löytäminen ei kuitenkaan ole ollut. Guzenina muistuttaa, että Suomi on pieni maa ja siksi jääviyskysymykset tulevat helposti vastaan. Asiantuntijalla tai rakennuttajaosaajalla ei saa olla kytköksiä länsimetroprojektissa mukana oleviin yhtiöihin eikä myöskään kilpaileviin yrityksiin.

Jukka Mäkelän mukaan ratkaisu on kuitenkin löytynyt. Virkamiehet esittävät maanantaina kokoontuvalle konsernijaostolle, että metrohallitukseen lisätään heti joulukuun ylimääräisessä yhtiökokouksessa asiantuntijajäsen.

”Nimet eivät ole vielä julkisia, koska jaosto käsittelee ensin esitettyä kokonaisuutta”, Mäkelä sanoo.

”Erityisesti on kuitenkin haluttu vahvistaa projekti- ja rakentamisosaamista.”

Kevään yhtiökokouksessa hallituksen kokoonpanoa on vielä tarkoitus muuttaa niin, että tarvittava osaaminen on jatkossa hallituksen varsinaisilla jäsenillä.

Uusi hallitus nimetään myöhemmin joulukuussa

Tällä hetkellä Länsimetro oy:n hallituksessa istuvat puheenjohtajana toimivan Isotalon ja Konttaksen lisäksi varapuheenjohtajaksi nimitetty Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, espoolaiset kaupunginvaltuutetut Jyrki Kasvi (vihr) ja Kimmo Oila (kok), espoolainen Pekka Vaara (sd) ja Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja Tuula Saxholm.

Lisäksi hallituksen sihteerinä toimii Espoon lakiasiainjohtaja Kuismin.

Kevään kuntavaaleja seuranneissa luottamuspaikkaneuvotteluissa ainoastaan Sdp valitsi uuden edustajan yhtiön hallitukseen. Demareiden paikalle metrohallituksessa päätettiin nostaa Pekka Vaaran sijaan Hannele Kerola.

Konsernijaosto päättää yhtiökokousohjeistuksesta 11. joulukuuta. Länsimetro oy:n uusi hallitus nimetään ylimääräisessä yhtiökokouksessa 21. joulukuuta.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • Espoolainen veronmaksaja

    Äyrinmaksajan on yritystaustalla mahdotonta ymmärtää tätä vastuuttomuutta. Kuntakentässä ei ole minkäänlaista corporate governancea, kukaan ei vastaa mistään ja esimies voi pärstäkertoimella suojella tietyn henkilön. Hävetkää.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia