Uutiset Työelämä Seppo Mölsä Ei kommentteja

Timo Kohtamäki metsästää täydellistä luontokuvaa

Luonto on monelle yritysjohtajalle pakopaikka työelämän stressiä vastaan. Joku menee metsään kartta ja kompassi kädessä, toisilla on ase ja koira mukana. Timo Kohtamäen kädessä on kamera.

Täydellisen luontokuvan ottaminen vaatii hyvää valmistelua ja tuntikausien odottelua. Mutta luonnossa ei yritysjohtajallakaan ole kiire minnekään. Kuva: Timo Kohtamäki.

Hän on oppinut, että luontokuvauksessa useammin epäonnistuu kuin onnistuu. Kun kalasääksi syöksyy nappaamaan kirjolohen, niin tuntikausia tuota tapahtumaa piilossa odottaneen kuvaajan pulssi pomppaa taivaisiin. Sadasta kuvasta useimmat ovat kuitenkin epätarkkoja tai niissä näkyy vain nokka tai pyrstö. Odotuksen palkitsee kuitenkin se yksi täydellinen kuva. Siitä tehdään iso taulu kesämökin seinälle, siis sille paikalle, jolle vanhan sukupolven johtajat sijoittivat hirvensarvet ja eläinten päät.

Infrarakentaja lähti asuntojen kehrääjäksi

Timo Kohtamäki on käynyt kuvaamassa myös karhuja Kuusamossa ja saalistavia gepardeja Keniassa. Afrikassa hän kuvasi varpuslinnun, joka on hyvin taitava kutomaan kotinsa. Sen latinalainen nimi Foudia jäi niin mieleen, että Kohtamäki otti sen perustamansa asuntorakennuttajayhtiön nimeksi.

Foudia Housing rakennuttaa noin sata RS-tuotantona tehtävää pien- tai rivitaloa vuodessa. Sen johtaminen ei kuitenkaan riitä aktiiviselle 54-vuotiaalle tekniikan lisensiaatille, joka valmistui 1989 infrakentajaksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hän on omistajana myös Fluentissa, joka kehittää digitaalisia suunnittelu- ja ohjaustyökaluja infran hoitoon sekä talonrakentamisen työpaikoille.

Lemminkäisestä hallitusammattilaiseksi

Timo Kohtamäellä oli aikaa hiihtää, pelata tennistä ja samota luonnossa sen jälkeen, kun hän vuonna 2014 joutui ulos Lemminkäisen toimitusjohtajan paikalta. Hänet oli nostettu perheyhtiötaustaisen pörssiyrityksen johtoon vuonna 2009 keskellä finanssikriisiä, joka siirsi monet vanhat johtajat eläkkeelle. Se ei ollut ehkä kaikkein helpoin ajankohta järjestellä yhden nimen alle valtavaa joukkoa pk-yrityksiä ympäri Suomea. Nyt tuo yksikin, yli sata vuotta vanha nimi on hävinnyt, mistä Kohtamäki tuntee pientä haikeutta.

Kokemusta tuo kaikki kuitenkin kartutti, ja sitä Kohtamäki on hyödyntänyt monien yritysten hallituksissa. Hän on mukana Aressa, Kreatessa, Lujatalossa, A-Insinööreissä,  Honkarakenteessa, Aurajoessa ja Normiopasteessa.

Kaiken tämän ohella Kohtamäellä riittää aikaa myös Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RILin puheenjohtajan tehtäviin. Hän pitää sitä luontevana jatkona Rakennusteollisuus RT:n ja Infra ry:n puheenjohtajan paikoille. Hän sanoo näitä kaikkia hallitus- ja järjestötehtäviä mielenkiintoisiksi verkostoitumis- ja näköalapaikoiksi.

”Pitäisikin sopia Harrin kanssa tapaaminen”, hän viittaa Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja Harri Kailasaloon, joka on hänen entinen työkaverinsa Lemminkäisen ajoilta.

”Yhdessä tekemisellä saa enemmän aikaan kuin yksin”, hän sanoo ja nostaa osaamisen kehittämisen ja rakennusalan vetovoiman kasvattamisen asioiksi, jotka ovat molemmille järjestöille tärkeitä.

Huolta alan vetovoimasta nuorten keskuudessa

Isona tulevaisuudenhaasteena hän näkee sen, miten ala pysyisi vetovoimaisena kilpailtaessa pienenevien ikäluokkien nuorista. Aikoinaan rakennusala tarjosi parhaiten palkatut kesätyöt, mutta enää alle 18-vuotiaalla ei ole asiaa työmaalle. Lukioikäisiä ja nuorempiakin pyritään siksi nyt lähestymään suoraan, jotta heille valkenisi rakennusalan monipuoliset uramahdollisuudet.

Hyvää taustatietoa tälle antaa juuri valmistunut RILin teekkareille tekemä opintokysely, joka kertoo, että 95 prosenttia rakennusalan valinneista on tyytyväisiä valintaansa. Kysely kertoo myös siitä, että nykynuoret osaavat vaatia paljon opetukselta. Opinnot kyllä edistyvät vauhdilla, mutta oppimista parantaisi, jos opettajien opetustaidot olisivat paremmat. Tampereen ja Lappeenrannan teknillisistä yliopistoista löytyvät tyytyväisimmät opiskelijat.

RIL on mukana Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry:ssä, joka antaa rakennusalasta tietoa lukiolaisille ja jopa yläasteikäisille.  Vetovoima ry:n asiamies Janne Suntio käy kiertämässä lukioissa puhumassa rakennusalan mahdollisuuksista ja teekkarit pitävät abi-infoja. Uusia somevaikuttamisen keinojakin käytetään hyväksi nuorten tavoittamiseksi. Esimerkkinä tästä ovat youtube-videot.

RIL on mainio verkostoitumis- ja kohtaamispaikka

Kohtamäen toiveena on, että RIL olisi yhteinen verkostoitumispaikka kaikille rakennusalan diplomi-insinööreille ikään katsomatta. Tänään järjestön toiminta on painottunut nuoriin ja senioreihin, mutta ruuhkavuosia elävät eivät useinkaan ehdi mukaan. Siksi hän on halunnut tarjota heille tiiviitä aamukahvitilaisuuksia, joissa keskustellaan jostain ajankohtaisesta aiheesta.

Tilaisuudet ovat jo käynnistyneet ja muodostuneet hyvin suosituksi. Esimerkiksi 22.5. pidettävän tilaisuuden aiheena on rakentamisen laadun ja riskien hallinta ja 30.5. tilaisuudessa puhutaan alliansseista ja muista yhteistoimintamalleista asiantuntija-alustuksen pohjalta. Kaikkiaan tänä vuonna aamiaistilaisuuksia on 15-20.

Kohtamäen mielestä RIL on erinomainen paikka keskustella alan tärkeistäkin asioista, koska siellä kohtaavat tasaveroisesti alan eri ammattilaiset. Tällaista keskustelua käydään esimerkiksi järjestön kahdeksassa tekniikkaryhmässä, jotka laativat myös kannanottoja lausuntoihin.

”RIL voisi puolueettomana asiantuntijatahona olla nykyistä vahvempi keskusteluun kannustaja ja kannanottaja silläkin riskillä, että siinä astuttaisiin jonkin jäsenen varpaille”, Kohtamäki sanoo.

14 järjestön perustamassa Kira-foorumissa näitä ajatuksia voisi hänen mukaansa sitten jalostaa lisää, kun ala miettii yhteisiä linjauksia esimerkiksi hallitusohjelmaan.

Kurssikaveri- ja naisverkostoja

Kohtamäki on ollut työurallaan vahva verkostoituja ja innokas järjestöihminen. Silti ainakin oman vuosikurssin osalta laajemmat kokoontumiset ovat jääneet tekemättä ja näin yksi verkosto on ollut hyödyntämättä. Hänestä RIL voisi koota kurssikavereita yhteen jo työuran alussa tarjoamalla esimerkiksi tilansa käyttöön.

Toinen uusi tapa lisätä yhteisöllisyyttä on naisinsinööreille perustettu verkosto. Tavoitteena löytää konkreettisia keinoja naisten uramahdollisuuksien edistämiseksi ja heidän johtamisvalmiuksiensa parantamiseksi. Jo neljännes RIL:n jäsenistä on naisia. Eniten heitä on ympäristötekniikan puolella.

Verkostossa on mukana kuusi kokenutta naisjohtajaa muun muassa Skanskasta, Destiasta, Firalta ja Tampereen kaupungilta sparraamassa noin 50 naisverkostoon halukasta diplomi-insinööriä. Mukana on myös RIL:n toimitusjohtaja Miimu Airaksinen. Toiminta on vasta käynnistymässä.

 

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia