Infra Rakentaminen Talous Uutiset Seppo Mölsä 3 kommenttia

Dokumentaation määrä yllätti Pyhäjoen ydinvoimalan urakoitsijat – louhijat odottavat suunnitelmia

Vaadittavan dokumentaation määrä on yllättänyt paitsi Rosatomin ja Fennovoiman myös ydinvoimalan palvelurakennuksia tekevät urakoitsijat. Paperityötä tuli 50 prosenttia lisää, se on tehtävä englanniksi ja ilman pilkkuvirheitä.

Fennovoimalle valmistui Pyhäjoelle hieno koulutuskeskus, mutta varsinaiset ydinvoimalatyöt ovat kaksi vuotta myöhässä ja louhintoja keskeytettiin suunnitelmien puuttumisen vuoksi talvella.

Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen rakentamistöiden pitäisi olla jo täydessä vauhdissa, mutta vielä sille ei ole myönnetty edes rakentamislupaa. Kahden vuoden viiveen vuoksi alueella tehdään vasta louhintoja, infraa sekä toimisto-, majoitus- ja tukitiloja varsinaiselle ydinvoimalahankkeelle. Silti niissäkin on vaadittu poikkeuksellisen tiukkoja turvallisuus- ja laatuvaatimuksia.

Virolainen Maru Ehitus tekee hankkeen pääurakoitsijalle, venäläiselle Titan 2:lle toimistorakennukset ja ruokalan. Projektipäällikkö Marko Aalberg sanoi, että dokumentaation määrä on 50 prosenttia isompi kuin normaalisti. Kaiken lisäksi se pitää tehdä englanniksi eikä kirjoitusvirheitä saa olla.

Virolaisen Marun projektipäällikkö Marko Aalberg, Titan 2:n viestintäpäällikkö Mihail Tchitcherin ja Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen esittelevät rakenteilla olevia toimistorakennuksia.

Hankkeessa näkyy suomalaisten ja venäläisten erilainen tapa rakentaa. Titan 2:n viestintäpäällikkö Mihail  Tchitcherin sanoi suoraan tiedotustilaisuudessa, että suomalainen rakentamistapa yllätti venäläiset. Kun Titan 2 kouluttaa nyt Pietarissa 250-300 Suomeen lähtijää, on Tchitcherin käynyt kertomassa heille kulttuurieroista. Hänellä ei ollut kuitenkaan mitään uutta kerrottavaa siitä, onko SRV mahdollisesti tulossa projektinjohtotehtäviin Titanin avuksi, kuten alun perin oli tarkoitus.

Venäläiset ja suomalaiset urakoitsijat yllättäneiden vaatimusten taustalla on Säteilyturvallisuuskeskus STUK, jolle Fennovoima laatii suunnitelmia rakentamislupahakemusta varten. Fennovoiman projektinjohtaja Minna Forsströmin mukaan suomalainen tapa suunnitella ydinvoimalaa on aiheuttanut haasteita laitostoimittaja RAOS Projectille. STUK ymmärtää hänen mukaansa laadun ja turvallisuuden toisella tavalla ja laajemmin kuin venäläiset.

Forsström kertoi, että venäläisten lähtökohtana on teknisesti laadukas työ. Tämän varmistamiseksi he käyttävät tarkastuslistoja ja katsovat, että asiat etenevät byrokratiassa. Meillä taas STUK edellyttää myös johtamis- ja laatujärjestelmiä, joilla pyritään toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Siihen kuuluu se, että kuka tahansa voi huomauttaa puutteista.

Vaatimustasokin on aivan toinen kuin silloin, kun venäläiset olivat rakentamassa Loviisan voimalaitoksia.  Loviisan kauppakirjassa oli viisi vaatimusta, kun niitä nyt on 15 000, Forsström kertoi.

STUKin vaatimustaso on ollut tunnetun tiukka jo Olkiluoto 3:sta rakennettaessa. Sen jälkeen se on kiristynyt entisestään muun muassa Japanin Fukushiman onnettomuuden seurauksena. STUK laati uudet ydinturvallisuusohjeet vuoden 2013 lopussa.

STUK antoi moitteita Fennovoimalle suunnitelmaviiveistä

Minna Forsströmin mukaan kaikkia on yllättänyt se, kuinka laaja dokumentointityö vaaditaan jo tässä vaiheessa, kun vasta haetaan rakentamislupaa. Alkuperäisen aikataulun mukaan hankkeella olisi pitänyt olla jo rakentamislupa. Silti Fennovoima ei ole vielä tarkistanut 6,5-7 miljardin euron hinta-arviotaan eikä sitä, että voimala valmistuisi 2024.

”Voihan olla, että kun pulmat katsotaan nyt ajoissa, niin vähemmän yllätyksiä tulee myöhemmin”, Forsström sanoo optimistisesti.

STUKin toukokuussa julkistama raportti oli varsin tyly. Raportin mukaan STUK ei ole saanut näyttöä siitä, että projektin avainorganisaatioiden ylin johto olisi riittävän sitoutunut ydinalan toimintamalleihin Suomessa. Se myös moitti, että Fennovoimalla on ollut liian vähän resursseja suunnitteluaineiston tekemiseen eikä STUK ole saanut tarvitsemiaan materiaaleja laitoksen perussuunnittelusta. Tarvittavista asiakirjoista on toimitettu vasta 10–20 prosenttia.

Forsström korostaa, että he tekevät mieluiten suunnitelmat täysin valmiiksi, ilman yhtäkään kirjoitusvirhettä kuin jättävät keskeneräisiä suunnitelmia hyväksyttäväksi.

Hänen arvionsa on, että loputkin suunnitteluaineisto saadaan jätettyä STUKille tämän vuoden loppuun mennessä, joskin joitain täydennyksiä saattaa siirtyä ensi vuoden puolelle. Sen jälkeen STUKilla menee arviolta noin puoli vuotta, että se voi antaa turvallisuusarvion työ- ja elinkeinoministeriölle ja tämä puolestaan tekee rakentamislupaesityksen maan hallitukselle.

Louhintatöitä keskeytettiin suunnitelmien puuttuessa

Suunnitelmaviiveet ovat näkyneet jo rakennustöissäkin. Skanska joutui tammikuussa keskeyttämään louhintatyönsä, kun se ei saanut tilaajalta suunnitelmia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan urakan olisi pitänyt valmistua kevättalvella. Skanska pääsi tekemään vasta ajotunneleiden luiskat, mutta ei varsinaisia tunneleita. Destia on tehnyt reaktorirakennuksen maanrakennustöitä.

Reaktorimontun louhintaa voidaan jatkaa vasta, kun reaktorirakennuksen layout on valmis.

Rosatom ja Atomprojekt eivät ole pystyneet tuottamaan perussuunnittelua, jonka pohjalta louhinnan detaljisuunnittelu tehdään. Louhintoja voidaan jatkaa vasta kun layout on valmis ja niin sanotusti jäädytetty. Sitten päästään jatkamaan louhintoja nykyiseltä tasolta, joka on 2 metriä alle merenpohja. Turbiinirakennuksen louhintojen syvyys on 16 metriä, pumppaamon 30 metriä ja jäädytysvesivoimatunneleiden 20 metriä merenpinnasta.

Reaktorimontun ja jäähdytyskanavien louhinnat suunnitellaan uudelleen ja syksyllä niistä järjestetään uusi urakkakilpailu, Mihail Tchitcherin kertoi.

Hanhikiven voimalan suunnittelua on helpottanut se, että Sosnovyi Boriin on valmistumassa sen sisarlaitos, jonka on urakoinut Titan 2. Eroja on lähinnä vain jäähdytysjärjestelmissä. Siellä tehdyistä mahdollisista virheistä voidaan Forsströmin mukaan ottaa heti opiksi Suomessa.

Lehdon majoituskylälle ei ole vielä tarvetta

Louhintatöiden keskeytyksistä huolimatta monet työt etenevät aikataulussaan. Lehdon moduuleista rakentama majoituskylä valmistuu jopa nykytilanteeseen nähden etuajassa, sillä ensimmäisiin 11 taloon ei ole vielä ollut tulijoita. Kaikkiaan rakennuksia tulee 21.

Muut käynnissä olevat työt ovat selkeytysaltaiden rakentaminen, sähköverkon asennustyöt sekä jäteaseman viimeistely, jota tekee Lapin Teollisuusrakennus. Lisäksi ainakin Destia ja Graniittirakennus Kallio tekevät alueella infratöitä. Kahdella jo valmiilla betoniasemalla on käynnissä reseptien testaus.

Virolaiset rakentavat venäläisille päätoteuttajille toimistoja ja työmaaruokalaa. Fennovoiman oma pääkonttorihanke on tarjousvaiheessa.

Virolainen Maru on kiinnostunut Fennvoiman 10 000 neliömetrin laajuisen tulevan pääkonttorin rakentamisesta. Siihen on tarkoitus muuttaa 800 henkeä vuosina 2019 ja 2020. Vaikka Maru on aliurakoitsijana mukana niin Olympiastadionilla, Triplassa kuin Kalasatamassakin, ei sitä kokonsa puolesta kelpuutettu kuitenkaan tarjoamaan pääurakkaa vaan se on aliurakoitsijana yhdessä tarjoajaryhmässä.

Titan 2:n töistä 20 000 neliön suuruisten raudoitushallien ensimmäisen vaiheen tarjouskilpailu on käynnissä ja syksyllä tarjottavaksi tulee toinen vaihe. Myös kokoonpanohallin ja varastoalueen tarjouskilpailu on syksyllä.

Suomalaisia aliurakoitsijoita on harmittanut se, että monet Titan 2:n tilaamat työt ovat menneet virolaisille, liettualaisille, latvialaisille tai Titan 2:n omalle venäläiselle tytäryritykselle.

Kun rakentaminen pääsee toden teolla vauhtiin vuosina 2020-2024, on työmaan vahvuus jopa 4000-5000 henkeä. Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläiselle se merkitsee isoa haastetta pitää turvallisuus nykyisellä, erinomaisella tasolla. Tapaturmataajuus on ollut 4.

Sipiläisen mukaan työvoiman tulo ei ole toistaiseksi vielä näkynyt Pyhäjoen tai Raahen asuntojen hinnoissa tai vuokrissa. Pyhäjoella Fennovoiman asiantuntijoiden tuloon on varauduttu miettimällä joukkoliikenteen ja koulutusmahdollisuuksien parantamista. Forsström pitää todennäköisenä, että henkilökunta tulee sijoittumaan aika laajalle alueelle Kokkolasta Ouluun ja osa pendelöi Helsingistä.

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia