Verottajakin pyrkii eroon muovista – verotoimisto korjataan mahdollisimman muovittomasti

Porvoon verotoimiston pilottihankkeessa painotetaan hiilijalanjälkeä pienentäviä menetelmiä, kiertotaloutta ja muovitonta rakentamista.

Hyvät sisäolosuhteet ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy ovat Senaatin yksi strateginen päätavoite. Kuvassa Korkeimman oikeuden peruskorjatut tilat. Kuva: Jari Härkönen/Senaatti-kiinteistöt

Remontoitavissa tiloissa pyritään säästämään mahdollisimman paljon nykyisiä materiaaleja sekä toimittamaan uusiokäyttöön kaikki hyödynnettävät materiaalit. Uusien materiaalien valinnoissa painotetaan kierrätettävyyttä ja muovin vähentämistä.

Pilottihankkeen kautta Senaatti kerää tietoa uusiokäyttöön sopivista materiaaleista, muovista, purkujätteistä ja vertaa kustannuksia perinteisesti toteutettuihin rakennushankkeisiin.

Muutostyöt alkavat joulukuun alussa ja remontin tekee Rakennusliike Jusmar. Hankkeen kustannusarvio on 4,5 miljoonaa euroa.

Hankkeen on tarkoitus valmistua syyskuussa 2020. Sen jälkeen Porvoon verotoimisto ja Maanmittauslaitos siirtyvät ensimmäisinä valtion virastoina aidosti yhteiskäyttöiseen monitilaympäristöön.

Yhteistilan tavoitteena on edistää kansalaisten paremman palvelun lisäksi valtion toiminta- ja organisaatiokulttuurin muutosta ja tuottaa uudistuvaa toimintaa ja hyvinvointia tukevia, monipuolisia työympäristöjä. Asiakaspalvelutilojen suunnittelussa painottuvat asioinnin helppous, asiakkaan yksityisyyden suojaaminen sekä parantuva akustiikka.

Porvoon yhteistilan hiilijalanjälkeä pienentää myös järkevä tilaresurssien käyttö ja Maanmittauslaitoksen luopuminen yksityiseltä taholta vuokratuista tiloista. Modernissa yhteistilassa tilatehokkuus paranee 15,4 neliömetriin henkilöä kohden. Uusituissa tiloissa työskentelee korjausten jälkeen yhteensä 95 henkilöä, joista 35 on Maanmittauslaitoksen ja 60 verotoimiston työntekijää.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Verottajakin pyrkii eroon muovista – verotoimisto korjataan mahdollisimman muovittomasti”

  1. Onkohan tässä muoviasiassa meiltä lähtenyt hieman mopo keulimaan?

    Rakennuksissa muovit ovat sellaisessa käytössä, että ne eivät joudu ympäristöön. Käyttöiät ovat aina vähintään kymmeniä vuosia ja elinkaaren päätyttyä purkaminen ja siihen liittyvä materiaalin käsittely on hallittua. Sen ymmärrän hyvin, että erilaisista muovisista kertakäyttöesineistä halutaan eroon.

    Kaikkia materiaaleja pitää käyttää rakentamisessa vastuullisesti niin, että lopputulos on omistajalle, käyttäjälle ja yhteiskunnalle paras mahdollinen.

  2. En osaa päätellä, oliko nimettömän kommentti puolesta tai vastaan. Itse ajattelen niin, että ei ole kovin suuri synti polttaa kertaalleen käytettyä muovia tai elastomeeria, jos meillä poltetaan suoraan maaöljystä valmistettuja tuotteita, eli esimerkiksi kerosiinia, erilaisia polttoöljyjä ja bensaa,

  3. Muovien poltto aiheuttaakin mittavia päästöjä koska savukaasut ovat todella myrkyllisiä = yhdisteitä ja happamia. Koskee kaikkea muovin polttoa, jätteet, pakkausmuovit ja muut. Tästä ei vielä ole ollenkaan puhuttu mediassa.

    Väitän että muovijäte on poltettuna haitallisin kun se savuna häviää fortumin voimalaitoksen piipusta, siihen muuten tulee loppu.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi