Korona vei Suomen poikkeustilaan vuonna 2020 – rakentajat selvisivät shokista parhaiten

Rakentajat selvisivät Rakennuslehden vuosikatsauksen mukaan koronasta vähin vaurioin ja paremmin kuin useimmissa muissa maissa. Isoimmat vaikutukset kuntien, matkailun ja toimitilojen investointeihin näkyvät vasta ensi vuonna. Pitkävaikutteisin seuraus voi olla siinä, että etätyön normalisoituminen mullistaa pysyvästi tilojen tarpeen sekä toimistoissa että asunnoissa.

Paloässien asiakkaisiin on kuulunut esimerkiksi kauppakeskus Tripla. Kuvassa Triplan ravintoloita ennen koronapandemiaa. Kuva Mika Ranta / HS

Kukaan ei olisi voinut kuvitella kuinka voimakkaasti koronapandemia mullisti ennusteet. Jopa elämäntapamme muuttui, osin jopa pysyvästi. Ilmastonmuutoskin jäi taka-alalle koronan täyttäessä uutisvirran.

Listasimme vuoden mielenkiintoisimmat jutut Kokkilan tilityksestä alkaen – katso kuka pomo tienaa 88 kertaa enemmän kuin alaisensa tai kuka professori työskentelee kesäisin asfalttihommissa

 

Kokosimme teamsissa ja webinaareissa kohtaamiemme rakennusalan toimijoiden kokemuksia kauheasta vuodesta:

Vuoden alku oli optimismia täynnä. Consti kertoi osavuosikatsauksessaan selättäneensä edellisen vuoden vaikeudet ja SRV ilmoitti onnistuneensa käänteessään. YIT kertoi Triplan kauppakeskushankkeen Helsingissä olleen erittäin kannattava ja kävijöiden löytäneen hyvin sen palvelutarjonnan.

Helmikuussa Kiinasta kantautui entistä huolestuttavampia koronauutisia. Rakennuslehdessä mietittiin, että pitäisikö meidänkin kirjoittaa koronasta jotakin. Aluksi oli iso epätietoisuus vaikuttaako korona ollenkaan rakentamiseen. Kyselykierros yrityksiin paljasti, että ne olivat huolissaan sellaisten rakennusmateriaalien saatavuudesta joita valmistettiin Kiinassa ja toisessa koronan kouriin joutuneessa maassa, Italiassa.

Tilannekuva synkkeni päivä päivältä, kun korona levisi maasta toiseen. Rajoituksiin ei oltu kuitenkaan valmiita Suomessa. Esimerkiksi Sisäilmastoseminaari oli loppuun myyty 10. päivä maaliskuuta, kaksi päivää surullisen kuuluisaksi tulleen naistenpäivän konsernin jälkeen Rakennuslehden toimittajat päättivät kuitenkin olla menemättä seminaariin ja kehotimme järjestäjiä huolehtimaan, että tilaisuutta voisi seurata myös webinaarina.

LVI-tekniikan professori Risto Kosonen oli juuri varoittanut lehden haastattelussa, että korona voi levitä ilmateitse. Tieto oli silloin vielä kiistanalainen, mistä kertoo se, että sisäilmastoväkikään ei ottanut huolta vakavasti ja lehti sai Senaatti-kiinteistöjen suunnasta jopa moitteita väärien tietojen levittämisestä.

Ilmanvaihto voi levittää koronaa tai torjua sen leviämistä

LVI-tekniikan professori Risto Kosonenkin osallistui Sisäilmastoseminaariin, vaikka oli juuri varoittanut korona tarttuvan myös ilmateitse. Hän ojensi Pro Sisäilma -palkinnon ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvalle Esko Kukkoselle.  Kuva: Jyri Laitinen.

Sisäilmastoseminaarin avauspuheenvuorossa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi olevansa iloinen, että tilaisuus voitiin pitää koronaviruksesta huolimatta. Hän kuitenkin kehotti niitä Italiassa tai Itävallan Tirolissa lomailleita, jotka tunsivat olonsa kuumeiseksi tai yskäisiksi, poistumaan salista.

Huhtikuussa Tervahauta jo suositteli ”yksityishenkilönä” kansalaisia käyttämään kangasmaskeja, mikä oli vielä silloin vastoin virallisia ohjeita.

Koronaryhmiä perustettiin talvella

YIT perusti jo helmikuussa poikkeusorganisaation seuraamaan koronan vaikutuksia. Pahimpana skenaariona nähtiin työmaiden pysähtymisen, mikä olisi pysäyttänyt myös tulovirran. Terveys nostettiin tärkeimmäksi asiaksi.

”Kun pidämme ihmiset terveinä, työmaat pysyvät käynnissä”, kertoi toimitusjohtaja Kari Kauniskangas priorisoinnista.

Suomessa tässä onnistuttiin moniin muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen hyvin. Meillä ei edes sairaalatyömaita pysäytetty, vaikka monia laajennuksia tehtiin toimivan sairaalan kyljessä.

Suomi kuului Rakennnusteollisuus RT:n graafin mukaan parhaiten koronasta selvinneisiin maihin. Työmaat pysyivät auki eikä tuotanto suuremmin notkahtanut. Ruotsikin piti työmaansa auki, vaikka ei olisi koronalukujen valossa ehkä pitänyt.
Brittein saarten, Ranskan, Espanjan ja Belgian paha koronatilanne vaikutti myös rakennustyömaihin, joita pistettiin kiinni. Rakennustuotanto romahti näissä maissa.

SRV:n selviytysmisohjelmalle korona merkitsi uutta, isoa riskiä, vaikka kauppakeskus Redin riskit olikin saatu edellisenä vuonna siirrettyä velkojille. Venäjällä SRV:n tulovirta pysähtyi kokonaan, kun kauppakeskukset pysäytettiin viranomaisten määräyksellä.

Toimitusjohtaja Saku Sipola kertoi, että SRV:ssä perustettiin maaliskuussa koronaryhmä, joka arkiaamuisin kokoontui kokomaan tilannekatsauksen työmailta. Melko pian noita palavereita alettiin pitämään etänä. Rakennusteollisuuteen perustettiin alan yhteinen koronaryhmä seuraamaan tilannetta ja antamaan ohjeita.

Työmailla siirryttiin tiukkoihin puhtaus- ja hygieniavaatimuksiin ja tilakohtaisiin henkilömäärärajoituksiin. Ruokailutkin porrastettiin. Työntekijöille tarjottiin maskeja käytettäväksi muutenkin kuin pölyävissä töissä. Ammattikäyttöön tarkoitetut maskit kuitenkin loppuivat heti rautakaupoista.

Työmailla korona leviäminen saatiin kohtuullisen hyvin pysäytettyä, vaikka isona riskinä oli ulkomaisten aliurakointiyritysten työntekijöiden yhteisasuminen ja kiertäminen työmailta toisille. Virolaiset työntekijät saivat lisää arvostusta, kun he jäivät keväällä matkustusrajoitusten voimaan tultua jatkamaan töitä Suomesssa.

Asuntomyynti seisahtui huhtikuussa

YIT pysäytti maaliskuussa uudet asuntoaloitukset kuukaudeksi. Samalla katsottiin sekä tilanteen kehittymistä että sitä millä alueilla kysyntä on kestävintä.

Maaliskuussa asuntonäytöt loppuivat lähes kokonaan rajoitusten vuoksi ja huhtikuussa asuntomyynti romahti. Skanskassa harkittiin silloin henkilökunnan lomautuksia. Noin sata talonrakennusalan yritys niitä tekin, mutta ei Skanska, mistä henkilökunta oli toimitusjohtaja Tuomas Särkilahden mukaan tyytyväinen.

Teollisuuden puolella esimerkiksi maaliyritys Tikkurilan lomautukset koskivat koko henkilöstöä. Vielä odotetumpi oli toimistohuonekaluja valmistavan Martelan lomautusilmoitus.

Koronan tuomat rajoitukset vaikuttivat eniten niihin työmaihin, joissa jouduttiin työskentelemään asiakkaiden keskellä. Tämä koski erityisesti taloyhtiöiden korjauksia.

”Yksittäisten kuluttaja-asiakkaiden tilaukset loppuivat kuin seinään ja yritystenkin huolloista vain pakolliset jäivät jäljelle”, Pohjois-Suomen Sähkön toimitusjohtaja Juha Lounatvuori kertoi.

Korjausrakentaja Constin toimitusjohtaja Esa Korkeela sanoi keväällä, että joitakin neuvotteluvaiheessa olleita projekteja oli peruttu ja muutamien sopimusvaiheessa olleiden hankkeiden aloituksia oli siirretty eteenpäin.

”Tilaajapuolella kysymysmerkkinä on se, mikä on hotellien ja liiketilojen käyttöaste jatkossa ja miten se vaikuttaa tilaajien investointihaluihin.”

Skanskalla korona vaikeutti erityisesti asuntorakentamisen vuosikorjaustöitä. Asukaskyselyissä asunnonostajat antoivat yli 70 prosentin tyytyväisyyslukemat Skanskalle myyntivaiheessa, mutta vuosikorjaustöissä tyytyväisyys jäi 26 prosenttiin.

Suunnittelutoimistoihin korona ei juuri vaikuttanut, vaikka monia hankkeita peruttiin tai lykättiin. Rambollin toimitusjohtaja Kari Onniselkä kertoi syksyllä, että yhtiön liikevaihto pysyi samana koronasta huolimatta. Ongelmia tuli eniten teollisuuden mittauksissa, kun ei päästy työmaille. Ongelmia oli myös kiinteistöjen teknisissä tarkastuksissa.

Toimistoissa siirryttiin etätyöhön

Maaliskuun puolivälissä valtaosa rakennusalan yrityksistä siirtyi etätyöhön. Parhaiten tämä onnistui toimistotehtävissä. Työmailla pyrittiin vähentämään vierailuja, ja työmaakokouksia ja big room -palavereita ryhdyttiin pitämään videopalavereina. Lujatalolla työpäälliköt siirtyivät etätyöhön, jossa he olivat hälytysvalmiudessa, jos työmailla mestareita olisi sairastunut.

Monilla yrityksillä etätyömahdollisuudet olivat jo valmiiksi hyvät, mutta yritykset myös kiihdyttivät investointejaan digitaalisiin työkaluihin, kertoi Rakennuslehden toimittaja Johanna Aatsalo.  Asuntokauppa siirtyi nopeasti nettiin.

Koronakriisi kiihdyttää rakennusalan investointeja digitaalisiin työkaluihin

Etätyöntekijän ”työkalupakki” on varsin digivoittoinen ja kulkee kätevästi mukana. Kuva Liisa Takala.

Lähes kaikki ne, jotka pystyivät tekemään töitä etänä, siirtyivät työskentelemään kotona. Aluksi oma työrauha ja työmatkojen poistuminen nostivat tuottavuutta. A-Insinöörien kysely kertoi, että yrityksen laskutusaste kasvoi 2 prosenttiyksikköä. Porukka pysyi myös aiempaa terveempänä.

Kollegan tai asiakkaan sai kiinni aiempaa helpommin, kun kaikki olivat kotonaan. Osa suunnittelijoista koki kuitenkin stressaavaksi, että yhtäkkiä oletettiin, että koko hankeryhmän on mahdollista osallistua virtuaalikokoukseen vain muutaman tunnin varoitusajalla.

Vaikka etätyö sujui hyvin, ajan oloon havaittiin yrityksissä, että ihminen tarvitsee sosiaalisia kontakteja.

”Hyvin suurten muutosten ajaminen etäyhteydellä on vaikeaa”, YIT:n Kari Kauniskangas totesi. ”Myös luovuus ja kehittäminen vaikeutuvat etätyössä.”

Itseohjautuva etätyöskentely ei YIT:ssä sopinut kaikille ja osa kaipasi suurempaa tukea päätöksentekoon.

A-Insinööreissä koettiin, että etätyön myötä jää hiljaista tietoa jakamatta ja saamatta, kun käytäväkeskustelut ja satunnaiset kohtaamiset jäävät pois. Tämä korostuu nuorten kohdalla, joilla olisi paljon tietoa imettävissä vanhempien kollegoiden keskusteluista.

Nuorten ohjaaminen osoittautui muutenkin haastavaksi. Miten rakentaa yhteisöllisyyden kokemus, tutustuminen työkavereihin ja kollegiaalinen osaamisen jakaminen, kun työkaverit näkyvät vain ruudulla? Kokeidenkin tekijöiden kohdalla vaarana on, että vanha työyhteisö on tallella vain haaleana virtuaalisena kopiona.

A-Insinöörien kokemukset: Etätyö etäännyttää työkavereista ja työnantajasta, mutta parantaa tehokkuutta ja säästää ympäristöä

Tutkimuksen etäjohtamisesta tehnyt kehitysjohtaja Johanna Saarinen Vaisalasta sanoi, että jatkuva virtuaalinen vuorovaikutus väsyttää ja kalenterit täyttyvät kokouksista, vaikka monia asioita voi hoitaa käytävillä huomattavasti nopeammin.

Skanskan henkilökuntakyselyssä näkyi selvä polarisoituminen. Osa oli jaksanut hyvin, osa koki työskentelevänsä voimiensa äärirajoilla. Sama näkyi Rakennuslehden toimitttaja Merja Mannilan tekemässä kyselyssä.

”Olo on tuntunut epänormaalin väsyneeltä” – Korona on kiristänyt muutenkin kovilla olevan työnjohdon ruuvia entisestään

Valtaosa skanskalaisista halusi kuitenkin jatkaa etätyötä jossakin muodossa myös normaaliaikana. Samaa mieltä oltiin A-Insinööreissä.

Etätyön normalisoituminen muuttanee pysyvästi suhtautumista työntekoon ja asumispaikan valintaan. Arkkitehtuurin professori Kimmo Lapintie puhuikin Rakennuslehdessä Auri Häkkisen haastatttelussa asumisen monipaikkaisuudesta. Oma työhuone hänellä oli kesällä saaristossa.

Kimmo Lapintie kritisoi kapeaa kaupungistumisajattelua – ihmisellä voi olla monta asuinpaikkaa ja identiteettiä

Etätyö voi A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinäsen mukaan madaltaa kynnystä maan rajojen yli toimimiseen. Virtuaalinen yhteydenpito arkipäiväistyy ja onnistuu vaikka maapallon toiselle puolelle, mikä voi olla sysäys kohti globaalia resurssien käyttöä.

Rakennuslehden lukijapaneelin mielipiteet etätyöstä jakautuivat odotetusti kahtia. Suunnittelijat tekivät eniten etätöitä ja he olivat halukkaimpia jatkamaan niitä pandemian jälkeenkin. Työmaamestarit tekivät vähiten etätöitä ja he olivat vähiten kiinnostuneita tekemään niitä jatkossakaan. Kysely ei ole edustava mutta suuntaa antava.

Etätyö voi vaikuttaa yllättävästi rakentamistarpeisiin

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön paikalta työelämäprofessoriksi siirtynyt Martti Hetemäki ei syksyllä Rakennuslehden toimittaja Mikko Kortelaisen haastattelussa nähnyt massiiviselle elvytykselle vaihtoehtoa, vaikka vaarana onkin, että löysää rahaa valuu osakekursseihin ja asuntojen hintoihin.

Martti Hetemäki ennakoi rajuja muutoksia rakentamiseen koronan takia

Korona vaikuttaa rakentamiseen hitaammin kuin moniin palveluihin. Tilauksia on sisällä, ja vie aikansa, ennen kuin kriisi alkaa vaikuttaa.

”Asuntoja tarvitaan joka tapauksessa, mutta aloitetaanko toimistojen rakentamista. Hotellien ja ravintoloiden rakentaminen on varmaan aika jäissä. Se ainakin on varmaa, että toimitilojen tyhjentyessä tilanteen palautuminen kestää, jos se ylipäätään palautuu normaaliksi.”

Rakentamisen pärjäämisestä on Hetemäen mukaan huolehdittava tarvittaessa elvytyksellä, sillä toimialalla on isot kerrannaisvaikutukset.

Hänen mielestään elvytysrahaa voisi käyttää sellaisiin korjauksiin, jotka joka tapauksessa pitää tehdä. Esimerkkinä hän mainitsi viemäriverkoston korjausvelan. Tunnin junayhteyksiä Helsinkiin hän ei pitänyt yhtä tarpeellisena, sillä etätyön suosion myötä ihmisten halu käyttää aikaansa työmatkoihin vähenee.

Yksi elvytysrahojen saajista on Senaatti-kiinteistöt. Rakennuttajapäällikkö Jonni Laitto epäili kuitenkin Raklin tiedotteessa, että pysyvä tilatarpeen muutos tulee muuttamaan toimitilahankkeiden lähtökohtia.

Valtion virastojen osalta on väläytetty mallia, että työpaikalla käytäisiin vain kerran viikossa, jolloin virastot voisivat toimia yhteistiloissa. Yksityisellä puolella vaihtoehtona tiivistämiselle voi olla se, että yhdestä isosta pääkonttorista siirrytään lukuisten pienten toimistotalojen malliin.

Muutoksia on odotettavissa myös asuntojen kysynnässä. Osa rakennusliikkeistä kertoo, että ostajia kiinnostaa aiempaa useammin ylimääräinen työhuone tai perheasunto.

Korona ei pysäyttänyt rakentamista

Koronan taloudelliset vaikutukset näkyivät voimakkaimmin hotellien ja ravintoloiden kysynnän romahduksena ja kaupan puolella siirtymisenä verkkokauppaan.

Triplan asiakaskato merkitsi iso lovea kauppakeskuksen tuotto-odotuksiin. YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas joutui tavallaan koronan uhriksi, vaikka muodollinen syy lokakuussa tapahtuneelle erottamiselle olikin Triplan loppuvaiheen kustannusylitykset.

Huhtikuussa Palkansaajien tutkimuslaitos ennusti talouteen V-käyrää eli nopeaa pudotusta ja nousua. Pian monet tutkimuslaitokset alkoivat puhua K-käyrän puolesta, mikä tarkoitti yrityskentän kahtiajakoa: osa hyötyi koronan tuomasta verkkopalveluiden kasvusta, kun taas suurin osa sukelsi.

Suomen rakennusala on selvinnyt koronasta poikkeuksellisen pienin menetyksin, koska työmailla työt etenivät lähes normaaliin tapaan. Edellisen vuoden aikana oli käynnistetty iso määrä sairaalahankkeita ja asuntoaloitukset pysyivät lupien laskusta huolimatta korkealla tasolla. Syksyllä asuntojen kysyntä oli jo palautunut normaaliksi.

Vielä maaliskuussa Rakennusteollisuus RT:n ekonomisti Jouni Vihmo arvioi, että rakentajilla olisi mahdollisuus selvitä lyhyestä kriisistä muita aloja paremmin. Sitten ääni kellossa kuitenkin muuttui, kun järjestössä pelästyttiin, että rakentajat voisivat jäädä ulos koronatukien ja elvytysrahojen jaossa. Huolena oli myös kriisin pitkittyminen, mikä vaikuttaisi yritysten ja kuntien investointipäätöksiin.

Rakennuttajien etujärjestö Rakli oli Rakennusteollisuutta tyytyväisempi. ”Vuosi ei ole ollut yhtä poikkeuksellinen kiinteistö- ja rakentamisalalla kuin useilla muilla sektorilla”, johtaja Mikko Somersalmi kertoi.

Pääkaupunkiseudun näkymiä Rakli kuvasi jopa lupaaviksi.

Samoilla linjoilla oli analyysitoimisto Inderes: ”Olemme arvioissamme hieman positiivisempia markkinoiden kehityksestä kuin RT, sillä pörssiyhtiöiden painoarvo rakentamisessa kohdistuu hyvin kasvaviin kasvukeskuksiin sekä pääkaupunkiseudulle. Hiipumista tai tasaantumista on odotettavissa, mutta merkittävä romahdus vaatisi selkeästi (ennustettua) heikompaa taloudellista kehitystä.”

Rakennusliikkeiden omat arviot gryndituotannon ensi vuoden aloitusmääristä ovat positiiviset. Synkät ennusteet eivät ole toteutuneet, vaan varsinkin vuokra-asuntosijoittajat huutavat lisää ostettavaa. Nollakorkojen aikana kiinteistöt nähdään hyvänä sijoituskohteena ja Suomessa asuntoihin sijoittaminen on tehty erityisen houkuttelevaksi, mistä Mikko Kortelainen on jo monta vuotta kirjoittanut.

Asuntosijoittaja saa verokikalla valtiolta puhdasta rahaa

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Korona vei Suomen poikkeustilaan vuonna 2020 – rakentajat selvisivät shokista parhaiten”

Jätä kommentti