Östersundom-seura vaatii rakennusoikeuksia – kaavan tyrmäys palautti kaiken lähtöruutuun

Helsinkiin reilut 12 vuotta sitten liitetyn Sipoon lounaisosan kehitys on takkuillut pitkään esimerkiksi valitusten vuoksi. Toukokuussa palattiin lähtöruutuun, kun korkein hallinto-oikeus kaatoi Östersundomin yleiskaavan.

Ilmakuvassa näkymä Östersundomista itään päin. Alueen läpi kulkee Uusi Porvoontie. Kuva: Sami Kero / HS

Östersundomin alue pakkoliitettiin Helsingin hakemuksesta Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2009 osaksi Helsinkiä. Helsinki sitoutui tällöin kuntarakennelain määräämiin edellytyksin muun muassa kehittämään aluetta kiinteänä osana muuta Helsinkiä.

Östersundom-seuran mukaan kuntarakennelain edellytykset eivät ole liitoksessa toteutuneet, sillä alue asetettiin yhteensä 15 vuoden rakennuskieltoon. Seuran mukaan asukkaiden ja yritysten tulevaisuudennäkymät ovat epävarmat ja terveys-, koulu- ja päiväkotipalvelut ovat huomattavasti heikentyneet.

Seura vaatii tiedotteessaan alueen rakennuskiellosta kärsineiden asukkaiden kiinteistöille rakennusoikeuksia alueen elinvoimaisuuden ja kiinteistöjen arvon palauttamiseksi.

Yleiskaavan kaaduttua uuden yleiskaavan laatiminen on seuran mukaan aloitettava lähes alusta. Östersundom-seura arvioi, että aloittaminen tulee ilmeisesti siirtymään, sillä seuran tietojen mukaan Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto aikoo siirtää suunnitteluresurssejaan ja asuntotuotantoaan muualle.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Ahon mukaan kaupungin pitää nyt keskittää voimansa Malmin lentokentän suunnitteluun.

”Metro-ratkaisun varmistuminen, kokonaan uuden kaavan valmistuminen, sen hyväksyminen ja valitusten käsittely siirtää väistämättä rakentamisen aloittamista kauemmas tulevaisuuteen, jopa 25-35 vuoden päähän”, seurasta arvioidaan.

”Tämä tulee heikentämään alueen palveluita entisestään ja asettaa asukkaat erittäin tukalaan tilanteeseen”, tiedotteessa arvioidaan.

”Uuden kaavan suunnittelu tuo mukanaan varmasti myös uuden rakennnuskiellon. Tämä olisi kuolinisku koko alueelle ja sen asukkaille. Östersundomin alue, sen palvelut, alueen rakennuskanta, eivätkä varsinkaan alueen ihmiset kestäisi uutta rakennuskieltoa. Alueen väestö ikääntyy ja vanhojen kiinteistöjen hoito on raskasta.”

Seura ehdottaa, että asemakaavojen ulkopuolelle jääneet yksityisomisteiset kiinteistöt tulisi kartoittaa ja niille sallia mahdollisuuksien mukaan täydennysrakentaminen. Tämä pitää tehdä ennen kuin Helsinki asettaa uuden rakennuskiellon alueelle. Näin seutu pääsisi pienimuotoisesti kehittymään ja alueen taantuminen saataisiin pysähtymään (koulut, palvelut).

Seuran arvion mukaan koko Östersundomin alueella on noin 600 kiinteistöä, joista suunnittelutarveratkaisua tai asemakaavaa tarvitsee vain noin kolmasosa. Jo asemakaavoitettuja alueita ovat esimerkiksi Karhusaari ja Landbo, joissa asuu noin kaksikolmasosaa alueen asukkaista. Näihin on jo tehty suunnitelmia täydennysrakentamista varten ja alueet kehittyvät.

Seura vaatii, että Helsingin tulee pikaisesti kartoittaa täydennysrakentamista varten seitsemän muuta yksityisten omistuksessa olevaa ja tiiviisti rakennettua aluetta. Alueet ovat Kärr, Salmenkallio, Ribbingö, Östersundom, Sakarinmäki/Korsnäs, Degermossa ja Puroniitty.

”Näistä valtaosa sijaitsee alueillla, joille hylätyssä yleiskaavaehdotuksessa oli kaavoitettu pientalovaltaista asutusta. Tämä pienimuotoinen rakentaminen pitäisi alueen elinvoimaisena, edessähän on jälleen vuosien, jopa kymmenien vuosien, kaavoitusprosessi rakennuskieltoineen”, seura arvioi.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Östersundom-seura vaatii rakennusoikeuksia – kaavan tyrmäys palautti kaiken lähtöruutuun”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat