Isännöintiliitto: Lämmitys on suurin syöppö taloyhtiöissä

Asumisen energiasta 66 prosenttia kuluu asuintilojen lämmitykseen. Lisäksi käyttöveden lämmitykseen kuluu 16 prosenttia ja saunojen lämmitykseen 5 prosenttia asumisen energiasta. Lämmityksen osuus kokonaisuudessaan on siis lähes 86 prosenttia. Sen sijaan kotitalouslaitteiden osuus asumisen energiankulutuksesta on huomattavasti pienempi, 14 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan rakennusten lämmityksen osuus energian loppukulutuksesta Suomessa on 28 prosenttia, joten rakennuksissa tapahtuvilla energiansäästötoimilla on suuri merkitys koko yhteiskunnalle.

”Pyrittäessä energiansäästöön asumisessa, lämmitykseen kohdistuvat toimenpiteet tuovat suurimmat säästöt niin ympäristön kannalta kuin taloudellisestikin”, Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen kertoo.

”Energiansäästökeskustelu pyörii monesti kotitalouslaitteiden sähkönkulutuksen ja pörssisähkön päivittäisen hintavaihtelun ympärillä. Kaukolämpötaloissa olennainen kysymys on, saataisiinko rakennuksen lämmitysenergian kulutusta vähennettyä pitemmällä aikavälillä ja voidaanko taloyhtiön remonttien yhteydessä tehdä jotain lämmityslaskun pienentämiseksi”, Rekonen sanoo.

Yhtenä säästövinkkinä Rekonen kehottaakin seuraamaan kodin eri tilojen huonelämpötiloja. Lämpötilaseurannan avulla voidaan havaita mahdolliset viat lämmitysjärjestelmässä ja huolehtia siitä, ettei tiloja lämmitetä liikaa.

Harva ihminen ymmärtää, että myös veden lämmittäminen kuluttaa merkittävän määrän energiaa. Olisikin hyvä olla juoksuttamatta lämmintä vettä niin suihkussa kuin tiskatessakin.

”Jos jokainen taloyhtiön asukas vaihtaisi 10 minuutin suihkunsa kahden minuutin mittaiseksi, säästyisi 100 asukkaan taloyhtiössä energiaa noin 59000 kilowattituntia vuodessa, mikä tuo euroissakin hyvän säästön”, Rekonen vinkkaa.