Rakennusalan datatalous: siiloista ekosysteemeihin

Rakennusala on kehittynyt manuaalisista piirtopöytien ajoista sähköisiin 3D-tietomalleihin ja lukemattomiin tietojärjestelmiin – silti tuotetun datan lisäarvo jää usein hyödyntämättä. Syynä ovat muun muassa siiloutuneet prosessit ja rakenteettoman tiedon olematon virtaus. Olemme syyllistyneet valedigitalisaatioon: pdf-tiedosto on digitoitua, ei rakenteisesti jäsenneltyä digitalisoitua dataa. Miten hyppäämme mukaan trendiin ja siirrymme tekoälytuettuun datatalouteen, jossa tieto liikkuu rakenteisessa muodossa, rikastuu ja luo kilpailuetua?

Vain muutamassa vuosikymmenessä paperipiirustukset ovat vaihtuneet tietomalleihin, ja lähes jokaisessa organisaatiossa pyörii kymmeniä, ellei satoja digitaalisia järjestelmiä. Olemme iloinneet modernin öljyn – datan – määrän kasvusta, koska se paljastaa prosessiemme vaihtelun ja hukat. Samalla olemme jähmettyneet siiloihin: toimimme omissa järjestelmissämme toistamalla samoja virheitä tietämättä, että myös muut kamppailevat saman ongelman kanssa. Dataa syntyy, mutta se ei virtaa järjestelmästä toiseen – ja virtaamatta se ei muutu arvoksi.

Rakennusalan digitalisaatio on hionut monia perusprosesseja paremmiksi, mutta tiedon rakenteisuus ja yhteentoimivuus ovat jääneet sivuun. Suunnittelussa tuotettu, rikastettavissa oleva digitaalinen 3D-informaatio latistuu arvoketjun alavirrassa metatiedottomaksi paperiseksi 2D-tasokuvaksi asentajan käteen. On vaikea rakentaa yhdessä samaa hanketta, kun jokaisella taholla on erilaiset ohjeet.

Monelle pk-yritykselle datavetoinen muutos on hankalaa: resurssit, osaaminen ja ajankäyttö ovat kiven alla. Datapohjaisia palveluja tai teollisen internetin mahdollisuuksia ei nähdä kasvun ajureina, kun perinteinen tuotekehitys ja tuotannon tehostaminen ajavat edelleen kärjessä. Lisäksi data jää usein järjestelmiinsä lukituksi: se on käytettävissä vain siellä, missä se syntyy – ei analysoitavissa, yhdistettävissä tai raportoitavissa yli toiminto- tai organisaatiorajojen. Pahimmillaan käyttäjät tulkitsevat ja käsittelevät käyttämiensä järjestelmien dataa omien termiensä kautta, mikä heikentää tiedon laatua entisestään.

Hyvälaatuinen, luotettava ja saatavilla oleva data on kaiken kehittämisen lähtökohta. Pk-yrityksille datan hyödyntäminen voi olla jopa suhteellisesti arvokkaampaa kuin suurille – ketteryys taipuu nopeammin paremmaksi päätöksenteoksi ja palveluiksi. Todellinen arvo syntyy, kun data-aineistoja yhdistetään ja niistä jalostetaan tietoa tai palveluja.

Varastossa lepäävä puolivalmiste ei tuota arvoa – ei myöskään järjestelmiin ripoteltu ja niihin lukkiutunut data. Pdf-muotoisen suunnitelman siirtäminen servereille ei vielä avaa patoa. Informaatio tulee tehdä rakenteelliseksi, saavutettavaksi ja linkitettäväksi.

Rakennusala on verkostolaji. Arvo syntyy, kun tieto kulkee saumatta suunnittelusta hankintaan, toimitusketjusta työmaalle ja lopulta rakennuksen ylläpitoon – ja takaisin oppimissilmukaksi. Liiketoimintamalleja on uudistettava tuottamaan rakenteista tietoa, joka virtaa reaaliajassa toimijoiden, tietokantojen ja prosessien välillä. Suomella on kaikki edellytykset rakentaa skaalautuvia rakennusalan datatalousmalleja: tiiviit verkostot, laadukkaat tutkimusinstituutiot sekä yliopistot ja adaptiiviset pk-toimijat. Potentiaali innovatiivisten liiketoimintamallien viemiselle kansainvälisille markkinoille on suuri.

Olemme ajautuneet ojaan: dataa on, mutta todellinen arvo syntyy vasta sen virtaamisesta ja yhdistämisestä. Kun murramme siilot, rakennamme yhteisen kielen ja johdamme dataa kuin tuotetta, avautuu tie tekoälytuettuun tuottavuusloikkaan. Onko roolisi disruptoida vai olla disruptoitavana?