Eduskunta tekee valtion ensi vuoden budjettiin 50,9 miljoonan euron menolisäykset. Valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmät ovat päässeet sopuun tehtävistä muutoksista. Tierahoihin lisätään 10 miljoonaa. Niistä yhdeksän miljoonaa menee teollisuuden ja raskaan liikenteen toimintaedellysten ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Miljoona euroa suunnataan yksityisteiden kunnossapitoon.
Uudelle tontille rakennettavan ydinvoimalan sähkö on tuotantokustannuksiltaan kalliimpaa kuin maalle rakennettavien tuulivoimaloiden. Sen sijaan olemassa olevan ydinvoimalan viereen rakennettava uusi reaktori tuottaisi sähköä tuulivoimaa halvemmalla. Tiedot käyvät ilmi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta.
Fennovoiman ydinvoimalahanke on Talouselämä-lehden mukaan joutumassa suuriin vaikeuksiin ja jää todennäköisesti toteutumatta. Syynä on se, että voimalan hinta nousee uusien laskelmien mukaan lähes 8,6 miljardiin euroon. Vastaavien voimaloiden hinnaksi on aiemmin arvioitu 4–6 miljardia euroa.
Tuulivoimayhtiö Ilmatar suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Saarijärvelle Keski-Suomeen. Yhtiö kertoo allekirjoittaneensa maanvuokrasopimuksen kuutta tuulivoimalaa varten. Sähköntuotanto alueella voisi alkaa syksyllä 2014.
Kuntaliitto varoittaa valtiota siirtämästä omien liikennehankkeidensa kustannuksia kuntien rahoitettavaksi. Useissa kunnissa valtion tiehankkeet viivästyvät tai estyvät, jos kunta ei ota valtiolle kuuluvaa rahoitusta vastuulleen. Tämä hämärtää valtion ja kuntien säädösten mukaista työn- ja vastuunjakoa liikennehankkeista, todetaan vastajulkaistussa Kuntaliiton linjauksessa yhdyskuntien kehittämisestä.
Ydinvoimayhtiö Fennovoima harkitsee suunniteltua pienemmän reaktorin rakentamista Pyhäjoelle. ÖsterbottensTidningin ja Vasabladetin mukaan reaktorin koko olisi 1100–1300 megawattia 1600–1700 megawatin sijasta.
Kaivosyhtiö Talvivaara lykkää kaivostoiminnan uudelleen käynnistämisen ensi vuoden keskivaiheille. Yhtiön mukaan syynä on kipsisakka-altaan vuoto sekä vaikea vesitilanne. Kaivoksen avolouhos pitää tyhjentää vedestä ennen kaivostoiminnan aloittamista.
Koneyrittäjien liiton mielestä valtion omistama Destia on myytävä osina maarakennusalan markkinoiden selkeyttämiseksi ja toimivuuden parantamiseksi. Destiaa ei tule myydä kokonaisena, vaan se on pilkottava ostajia kiinnostaviin osakokonaisuuksiin. Myynnillä saataisiin aikaan rakennusmarkkinoille positiivista virettä ja selkeyttä. Vaikutukset tervehdyttäisivät alaa, sanoo Koneyrittäjien liiton toimialapäällikkö Kari Happonen.
