Kattopalo on aina vakava paikka. Käytössä olevilla katemateriaaleilla ja niiden alla olevilla eristeillä ja erilaisilla materiaaliyhdistelmillä on vaikutusta katon palotekniseen toimivuuteen.
Pienikin palopesäke voi edetä kattorakenteissa hämmästyttävän nopeasti ja levitä sieltä yläpohjan kautta koko rakennukseen. Aurinkopaneelien yleistymisen myötä katoilla voi olla myös entistä suurempia palokuormia ja uusia potentiaalisia syttymislähteitä.
Käytössä olevilla katemateriaaleilla, niiden alla olevilla eristeillä ja erilaisilla materiaaliyhdistelmillä onkin merkittävä vaikutus koko rakennuksen paloturvallisuuteen. Niitä valittaessa on usein kriteerinä mahdollisimman korkea paloluokka, yleensä A1 tai A2. Tämä ei kuitenkaan vielä takaa, että materiaalit pelaavat tositilanteessa yhteen ja koko kattorakenne olisi yhtä paloturvallinen kuin siinä käytettyjen materiaalien luokkien perusteella voisi ajatella.
Valitettavan usein tämä fakta paljastuu vasta todellisessa tulipalotilanteessa, jonka tuhot voivat olla huomattavasti pahemmat mitä suunnittelupöydällä aikanaan arvioitiin.
Materiaalien paloluokkien lisäksi on syytä tarkastella rakennetta kokonaisuutena
Polyuretaanieristeet ovat lisänneet hyvän lämmöneristyskykynsä ansiosta jatkuvasti suosiotaan. Samalla ilmoille on kuitenkin jäänyt sitkeitä väärinkäsityksiä niillä eristettyjen kattojen paloturvallisuudesta.
Kattorakenteen lämmöneristys on yksi rakenteen keskeisistä paloturvallisuustekijöistä ja perinteinen huolenaihe etenkin rakennesuunnittelijoille ja urakoitsijoille. Eristeiden europaloluokituksessa A1- ja A2-luokkiin yltävät, palamattomat tai lähes palamattomat eristemateriaalit, mielletäänkin usein turvallisimmiksi vaihtoehdoiksi.
Loivilla katoilla käytettävät PIR-eristeet sijoitetaan perinteisesti E-luokkaan. Tämän materiaalitestaukseen perustuvan luokan lisäksi palokäyttäytymistä on syytä tarkastella myös rakennetasolla, jossa rakenteen eri materiaalit ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. PIR-eristeet palavat hiiltymällä rajoittaen palon etenemistä rakenteessa sisällä. Ne eivät myöskään sula ja pudota palavia pisaroita.
Tämä on nähty selkeästi muun muassa eurooppalaisen polyuretaanieristeteollisuutta edustavan PU Europen teettämissä kenttäkokeissa, joissa aurinkopaneeleja poltettiin kattorakenteen päällä. Niissä PIR-eristeinen kattorakenne piti pintansa eikä palanut puhki, ja eristekerroksen alapinnassa oleva höyrynsulku säilyi ehjänä. Vastaavasta palamattomalla A1-luokkaisella mineraalivillalla eristetystä rakenteesta puolestaan höyrynsulku vaurioitui.
PIR-eristeet erottautuvat edukseen
Samoja havaintoja tehtiin myös viime kesänä Kuopion Pelastusopistolla järjestetyissä kokeissa, joissa poltettiin erilaisia EPS-, PIR-, lasi- ja kivivillaeristeisiä kattorakenteita yleisesti käytössä olevilla vesikatevaihtoehdoilla. Sytykkeenä käytettiin puutapulia, jolla simuloitiin pitkälle kehittynyttä palotilannetta kattorakenteen yläpuolella (esim. aurinkopaneelipalo).
Polttokokeissa testattiin yhteensä kaksitoista eri vaihtoehtoa. Niistä erottuivat läpipalamisen suhteen selvästi edukseen PIR-eristeiset rakenteet.
PIR-eriste suojasi alempia materiaalikerroksia läpipalamiselta. Vauriot rajoittuivat vesikatteesta riippuen paikallisesti sytykkeen alapuolelle ja koekappale sammui itsestään. PIR-eristeen selkeänä etuna oli myös sen nopea viilentyminen, mikä vähentää merkittävästi kytöpalon riskiä.
Samoissa polttokokeissa kivi- ja lasivillaeristeiset rakenteet kokivat kovia. Käytännössä vauriot pääsivät etenemään näissä koekappaleissa höyrynsulkuun asti ja villakerrosten alapuoliset kerroksen kärsivät vesikatteesta riippuen eri asteisia vaurioita. Lisäksi villaeristeiset rakenteet eivät alkaneet jäähtymään polton jälkeen, vaan lämpötilat jatkoivat nousuaan, mikä viittaa eristetilassa tapahtuvaan kytöpaloon.
Vakuutusyhtiö ajan tasalle
Rakenteiden paloturvallisuudella on vaikutusta myös vakuutusehtoihin ja -hintoihin. Paranevan paloturvallisuuden mukana alenevat usein myös vakuutusmaksut.
Vakuutusyhtiöt tuntevat tarkkaan paloluokituspykälät, mutta niilläkään ei aina ole riittävää ja viimeisintä tietämystä eri materiaaliyhdistelmien todellisesta palokäyttäytymisestä. Etenkin jos katolle ollaan kaavailemassa aurinkovoimalaa, eristeiden ominaisuuksista kannattaa edellyttää lisätietoa suuremman mittakaavan rakennepolttokokeiden – kuten erilaisten kenttäkokeiden tai vapaaehtoisen FM Approval polttotestiohjelma – pohjalta.
Isoissa hankkeissa on järkevää käyttää erillistä palokonsulttia, joka voi toimia asiantuntijana myös vakuutusyhtiön suuntaan. Samalla katse saadaan kiinnittymään yksittäisten tuotteiden materiaalitestein määriteltyjen luokkien sijaan isompiin kokonaisuuksin ja paloturvallisuuteen rakennetasolla.
Kaupallinen johtaja Ari Tanni, Recticel Insulation Oy
Tekninen neuvoja Antti Viitanen, Recticel Insulation Oy
