Hallitus antoi luvan Itämeren kaasuputkihankkeelle
Suomen ja Ruotsin hallitukset ovat tänään myöntäneet Nord Stream -yhtiölle luvan hyödyntää maiden talousvyöhykkeitä kaasuputken rakentamiseen Itämeren halki. Pituudeltaan 1 223 kilometrin putkilinjasta 374 kilometriä kulkee Suomen ja 506 kilometriä Ruotsin talousvyöhykkeen läpi. Nord Stream tulee kuljettamaan maakaasua Venäjältä Euroopan unioniin.
Suomen ja Ruotsin hallitukset ovat tänään myöntäneet Nord Stream -yhtiölle luvan hyödyntää maiden talousvyöhykkeitä kaasuputken rakentamiseen Itämeren halki. Pituudeltaan 1 223 kilometrin putkilinjasta 374 kilometriä kulkee Suomen ja 506 kilometriä Ruotsin talousvyöhykkeen läpi. Nord Stream tulee kuljettamaan maakaasua Venäjältä Euroopan unioniin.
”Tämä on tärkeä päivä Nord Stream -hankkeelle. Olemme ilahtuneita Suomen ja Ruotsin hallitusten tämänpäiväisistä päätöksistä. Nämä kaksi lupaa ovat jälleen merkittävä virstanpylväs hankkeellemme sekä Euroopan energiahuollon turvaamiselle”, toteaa Nord Streamin toimitusjohtaja Matthias Warnig.
Suomen ja Ruotsin hallitusten myöntämät talousvyöhykeluvat ovat kaksi Nord Streamin tarvitsemista viidestä kansallisesta luvasta. Näiden lupapäätösten myötä hanke ottaa jälleen tärkeän askeleen kohti rakennustöiden suunniteltua aloittamista keväällä 2010. Tanska myönsi hankkeelle luvan 20. lokakuuta 2009.
Nord Stream -maakaasuputken lupaprosessi on parhaillaan käynnissä myös Venäjällä ja Saksassa, joiden aluevesien ja talousvyöhykkeiden kautta putkilinja kulkee. Nord Stream sai 2. lokakuuta 2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta luvan miinanraivauksen aloittamiselle. Yhtiö tarvitsee Suomessa vielä vesilain mukaisen luvan, jonka myöntämisestä päättää myös Länsi-Suomen ympäristölupavirasto.
Ympäristökysymykset huomioitu
”Nord Stream arvostaa suuresti Suomen viranomaisten kanssa käydyn vuoropuhelun avoimuutta perusteellisen lupaprosessin aikana. Olemme hyvin tyytyväisiä Suomen hallituksen päätökseen”, sanoo Nord Streamin yhteiskuntasuhdejohtaja Sebastian Sass.
”Suomen viranomaisille, kuten yhtiöllemmekin, on ollut äärimmäisen tärkeää, että hankkeen mahdolliset vaikutukset Itämereen minimoidaan. Putkilinjojen rakentaminen edellyttää kaikkien mahdollisten riskien perusteellista kartoittamista – Nord Stream ei ole tässä poikkeus.”
”Ruotsin lupa on tulos laajoista ympäristötutkimuksista, tiiviistä viranomaisyhteistyöstä sekä eri sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa useiden vuosien aikana käydyistä keskusteluista. Vuoropuhelu on ollut aina avointa ja läpinäkyvää”, sanoo Nord Streamin Senior Management Advisor Lars O Grönstedt.
Putkilinjan reittivalinta Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeillä perustuu jatkuvaan vuoropuheluun ympäristöviranomaisten kanssa. Reitin valinnassa on huomioitu myös eri sidosryhmiltä saatu palaute. Reittivaihtoehdot on tutkittu arvioiden tarkasti vaikutukset esimerkiksi merenpohjan olosuhteisiin, laivaliikenteeseen, kalastukseen, merenpohjassa oleviin ammuksiin, kulttuuriperintökohteisiin ja erilaisiin ympäristötekijöihin.
Maakaasu on tärkeä osa energiavalikoimaa
”Maakaasulla on keskeinen rooli siirryttäessä kohti uusiutuvia energiamuotoja. Nord Stream on tärkeä osa tämän siirtymävaiheen edellyttämää infrastruktuuria. Kivihiilen korvaaminen maakaasulla 27 EU-maan sähköntuotannossa vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 224 miljoonalla tonnilla vuodessa. Tämä on enemmän kuin Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian maiden tämänhetkiset vuosittaiset hiilidioksidipäästöt yhteensä”, sanoo Warnig.
Yhtiön tavoitteena on saada tarvittavat luvat vuoden 2009 loppuun mennessä. Nord Stream -putkilinjan rakentamisen suunnitellaan alkavan vuoden 2010 alkupuolella. Ensimmäisen putkilinjan on määrä valmistua vuonna 2011 ja toisen 2012.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Hallitus antoi luvan Itämeren kaasuputkihankkeelle”