Kokeile kuukausi maksutta

VTT: Suurin kohennus rakennuksen energiatehokkuuteen vaipan lisäeristyksellä

VTT:n koordinoimassa pohjoismaisessa Mecoren-hankkeessa on käynyt ilmi, että vanhat rakennukset voidaan parhaimmillaan korjata energiatehokkuudeltaan vastaamaan passiivirakennusta. Merkittävimmät energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen parannukset saadaan aikaan asuinrakennuksen vaipan lisäeristyksellä passiivitasoon sekä muuttamalla lämmitystapaa. Kun ilmatiiviyttä parannetaan, on samalla tarpeen korjata myös ilmanvaihto ja lisätä lämmön talteenottojärjestelmä poistoilmasta.

VTT:n koordinoimassa pohjoismaisessa Mecoren-hankkeessa on käynyt ilmi, että vanhat rakennukset voidaan parhaimmillaan korjata energiatehokkuudeltaan vastaamaan passiivirakennusta. Merkittävimmät energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen parannukset saadaan aikaan asuinrakennuksen vaipan lisäeristyksellä passiivitasoon sekä muuttamalla lämmitystapaa. Kun ilmatiiviyttä parannetaan, on samalla tarpeen korjata myös ilmanvaihto ja lisätä lämmön talteenottojärjestelmä poistoilmasta.

Energiatehokas korjaaminen edellyttää, että sähkö- tai öljylämmitys muutetaan kaukolämpöön tai että hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä.

Merkittävä energiatehokkuuden parantaminen perusteellisen korjauksen yhteydessä lisää investointikustannuksia noin kolmanneksella. Energiakorjauksen hyödyt syntyvät hyvän ja tasalämpöisen sisäilmaston, pienentyvien energialaskujen ja rakennuksen uudistuneen ulkonäön kautta. Aiemmat EcoDrive-projektissa tehdyt selvitykset osoittivat, että myös rakennuksen arvo voi nousta merkittävästi, mikäli rakennuksen sijainti on houkutteleva.

Korjausrakentamisen uudet määräykset astuvat voimaan vuonna 2013. Ne edellyttävät energiatehokkuuden parantamista merkittävien korjaustoimenpiteiden yhteydessä, mikäli parantaminen on elinkaarikustannusten kannalta järkevää.

Pohjoismainen Mecoren-hanke alkoi helmikuussa 2009 ja päättyi huhtikuussa 2012. VTT:n tutkimuskumppaneita hankkeessa olivat KTH Ruotsista, Sintef Norjasta ja SBI Tanskasta.

Hankkeen kansallisen tutkimusosuuden päärahoittaja oli Tekesin kestävän korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Muita rahoittajia olivat VTT, Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki ja Ilmarinen.

VTT:n julkaisusarjassa julkaistussa Mecoren-loppuraportissa annetaan ohjeita ja suosituksia erilaisista korjausmenetelmistä, jotka liittyvät ulkopuoliseen ja sisäpuoliseen lisäeristykseen, eristemateriaalin vaihtamiseen, kattojen ja alapohjan lisäeristykseen, ikkunoiden vaihtamiseen, vaipan ilmatiiviyden parantamiseen, ilmanvaihdon korjaamiseen ja lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen.

VTT:n Mecoren-sivusto löytyy tästä ja Mecoren-loppuraportti tästä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “VTT: Suurin kohennus rakennuksen energiatehokkuuteen vaipan lisäeristyksellä”

  1. Juu, tehdään taloisat niin tiiviitä että ilman koneellista ilmavaihtoa ihmiset tukehtuvat. Kielletään avattavat ikkunat myös samantien. Aivan kreisiä touhua koko passiivijuttu ja tuo ihme hiilijalanjälki touhu, ilmasto lämpenee eikä se johdu ihmisestä. Kas kun sitä ei kerrota että myös Marsin pintalämpötila on noussut ja että maapallon ilmakehässä hiilidioksidin osuus on vain n. 0,04 %. Hiilidioksidin nousu seuraa ilman lämpenemistä eikä toistepäin. Mutta hiilidioksidipäästöjä voi verottaa. Entäpä maapallon nopeasti heikentyvä magneettikenttä? No siitähän ei kannata puhua, koska sille ihminen ei voi mitään tehdä, eikä sitä myöskään voi verottaa :o)

  2. Tottakai lisäeristys parantaa energiatehokkuutta, mutta investoinnin takaisinmaksuaika kannattaa laskea tarkkaan. Se voi olla taloudellisesti huonompi sijoitus, kuin esimerkiksi maalämpöpumppuun sijoittaminen.

  3. Jos ja kun jokatapauksessa joudutaan korjaamaan rakennusten julkisivuja, on typerää, suorastaan hölmöä olla parantamatta myös energiataloudellisuutta.

    Kukaan ei tule ajatelleeksi sitä, että uusimalla ikkunat 70-luvun rivarista, alkaa vuotoilmaa tulla rakenteista. Erityisesti lattian ja seinän liitoksesta tulee hengityskelvotonta ilmaa. Tällöin on ihan järkevää tiivistää samalla rakenteet ja asentaa koneellinen tulo-poistoilmavaihto. Saatat sanoa, että asia hoituu asentamalla raitisilmaventtiilin ulkoseinään. Suurin osa ihmisistä sulkee sen talvella. Talvella myös sattumoisin savupiippuilmiö on voimakkaimillaan, joten lattian rajasta tulee entistä enemmän epäpuhtauksia huoneilmaan.

    1. Miten tuo rakenteiden tiivistäminen tehdään luotettavasti ?

      1. Tarkistamalla ja korjaamalla. Puurunkoisessa hyvin vaikeaa, mutta voidaan kiertää tekemällä esimerkiksi alapohjan alle keinotekoinen alipaine (eikä ole edes kovin kallista). Keinoja on monia.

        Aina ihmetyttää tämä lisälämmöneristämisen kosteusvaurioriski. Kyse on siis ilmeisesti siitä, että ulkovaipan ulkopinta on lämmöneristekerroksen paksuuden kasvaessa kylmempi ja sisältä (mahdollisesti myös ulkoa) tuleva kosteus kuivuu hitaammin tai ei ollenkaan ulospäin. Toihan on käytännössä ihan naurettavaa verrattuna nykytilanteeseen, mikä on aivan samanlainen. Nykyrakennuksissa, jotka on aika surkeasti rakennettuja on a) joko merkittäviä konvektiovirtoja rakojen kautta ulos, jolloin kosteutta on aivan tolkuttomasti vaipan ulko-osissa tai b) paine-ero ulkovaipan yli on reilusti alipaineinen, jolloin kosteutta ei kulkeutu konvektion vaikutuksesta ulkovaippaan, mutta ulkovaipan ulkopinta on kylmä ja mahdollinen kosteus ei kuivu.

        Eritekerroksia voidaan lisätä vaikka kuinka paljon, jos joku haluaa (eri asia onko järkeä). Kosteusvauriot syntyvät jostain ihan muusta. Sen verran olen huomannut, että suurin osa kosteusvaurioista syntyy joko suunnittelijan, rakennuttajan, rakentajan, omistajan, käyttäjän tai kaikkien yhteensä tyhmyydestä. Jos yksikin näistä ei tiedä, mitä on tekemässä, on sotku aikamoinen. Pahimman sotkun saavat aikaiseksi ne ”kysynpä tutulta timpurilta” -teeseitsemiehet.

  4. Lisälämmöneristäminen lisää huomattavasti kosteusongelmariskiä – ja ne riskit ovat toteutuessaan erittäin merkittäviä – voivat olla jopa katastrofaalisia. Lisälämmöneristämiseen ei pidä ryhtyä mikäli ei ole ehdotonta varmuutta siitä, että suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon liittyvät kosteusriskit hallitaan (esimerkiksi sopimuksin).
    Energiamuodon muuttaminen on usein kannattavaa. Suurin riski on se, että ratkaisu ei toimi eli säästöt eivät toteudu.
    Valaistussähkön säästämiseen on tarjolla hyviä ratkaisuja.
    Kannattavimpiin energiansäästökeinoihin kuuluvat talotekniikan säädöt, huolto, automaatio sekä etävalvonta.

  5. Olisi mielenkiintoista tietää millä keinoin ja tuloksin (energia, päästöt, talous) VTT on parantanut/suunnitellut parantavansa omassa käytössään olevien rakennusten energiatehokkuutta.

  6. Rakennuskantamme uudistuu aivan liian hitaasti, jos haemme säästöä energian kulutuksessa pelkästään uudisrakennuksissa, n. 1 % vuodessa.
    Siksi on keskityttävä vanhan rakennuskannan korjaamiseen, johon pakottaa myös Suomalainen omistusasumista tukeva politiikka.
    Vuokra-asunnon purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle olisi paljon helpompaa.
    Lisäeristäminen ei kosteusvaurioita synnytä, vaan rakennusvirheet, Huonosti eristetyissä taloissa meillä on Suomessa paljon kosteusongelmia, jopa homevaurioita.
    Maanvastaisissa rakenteissa varsinkin hyvällä ulkopuolisella eristämisellä voidaan jopa kuivattaa kosteusvaurioituneita perustuksia tehokkaasti.
    Lisäksi kosteus pysyy maaperässä, kun sitä ei turhanpäiten lämmitetä vesihöyryn osapaine-erojen avustuksella

Vastaa käyttäjälle Energiaviksu Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat