Kokeile kuukausi maksutta

Asuntomarkkinoiden yllätyskäänne: asumisoikeusasuminen halpeni Helsingissä

Asumisoikeusasuntojen eli Aso-asuntojen käyttövastikkeet alenivat yllättäen Helsingissä, ilmenee Aran markkinakatsauksesta.

Aso-asuntojen käyttövastikkeet nousivat vuonna 2015 koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Edellisenä vuonna nousua oli ollut 3,1 prosenttia. Suurin syy nousun pienuuteen löytyy Helsingistä, jossa käyttövastikkeet laskivat keskimäärin 1,8 prosenttia.

Toinen syy maltillisiin korotuksiin saattaa Aran mukaan olla Aso-asuntojen heikentynyt markkinatilanne. Siksi käyttövastikkeet on pyritty pitämään monessa yhtiössä niin kilpailukykyisinä kuin mahdollista. Esimerkiksi Oulussa vastikkeet nousivat vain 0,2 prosenttia ja Jyväskylässä 0,8 prosenttia.

Suurista kaupungeista edullisimmat käyttövastikkeet ovat Oulussa (9,4 €/m2) ja Turussa (10,1 €/m2). Kalleimmat käyttövastikkeet olivat pääkaupunkiseudun kunnissa. Kuopiota lukuun ottamatta käyttövastikkeet olivat kaikissa vertailukaupungeissa Ara-vuokria edullisempia.

Tyhjien Asojen määrä kaksinkertaistui

Vuoden 2014 lopulla koko maassa oli 840 vähintään kaksi kuukautta tyhjänä ollutta Aso-asuntoa. Se vastaa 2 prosenttia asumisoikeusasuntojen kannasta. Tyhjien määrä lisääntyi 400 asunnolla vuodesta 2013.

Eniten tyhjiä ASO-asuntoja oli viime vuodenvaihteessa Jyväskylässä (87) ja Turussa (84). Suhteessa asuntokantaan tyhjiä oli eniten Vihdissä (11,3 %) ja Vaasassa (9,6 %). Laukaalla ja Imatralla tyhjiä ASO-asuntoja ei ollut lainkaan. Helsingissä tyhjien osuus oli 0,3 %, Porvoossa 0,4 %.

Vuokrattujen Aso-asuntojen määrä lisääntyi 200:lla 2 000 asuntoon. Niiden määrä oli 4,8 % asumisoikeusasuntojen kannasta. Suhteellisesti eniten vuokrattuja asuntoja oli Kempeleellä (41,1 %) ja Haminassa (37,3 %). Suurista kaupungeista vuokrattuja oli eniten Oulussa (25,2 %) ja Kouvolassa (21,9 %) ja vähiten Helsingissä (0,6 %) sekä Espoossa (1,3 %). Mikkelissä ja Hollolassa vuokrattuna ei ollut yhtään ASO-asuntoa.

Edellisvuoteen verrattuna Aso-vaihtuvuus koko maassa kasvoi koko 19,5 prosentista 22,3 prosenttiin. Alle 15 prosentin Aso-vaihtuvuuteen päästiin vain Mikkelissä (10,3 %), Helsingissä (11,0 %), Laukaalla (14,3 %) ja Sipoossa (14,8 %). Suurin Aso-vaihtuvuus oli kunnissa, joissa vuokrattujen osuus on suurin eli Kempeleellä (87,8 %), Haminassa (71,6 %) ja Oulussa (56,7 %).

Asumisoikeusasuntojen markkinatilannetta on arvioitu Aso-indeksillä, joka koostuu yhtiölle lunastettujen asuntojen lukumäärästä ja asuntojen vaihtuvuudesta. Lisäksi asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeita on verrattu vapaarahoitteisten ja Ara-vuokra-asuntojen vuokratietoihin suurimpien kaupunkien ja Aran kasvukeskusseutujen osalta.

Aso-indeksin perusteella kireä markkinatilanne on vain Helsingissä ja Mikkelissä, joissa ASO-asunnot ovat lähes sataprosenttisesti asumisoikeuskäytössä. Tasapainoinen tilanne vallitsee 7 kunnassa: Espoossa, Vantaalla, Kuopiossa, Siilinjärvellä, Hollolassa, Sipoossa ja Laukaassa. Lievää ylitarjontaa esiintyy 16 kaupungissa, muun muassa Tampereella, Jyväskylässä, Turussa ja Lahdessa.

Asumisoikeusasuntojen ylitarjonnasta kärsiviä kuntia on 15, muun muassa Lappeenranta, Hyvinkää, Lohja ja Rovaniemi.

Merkittävää ylitarjontaa esiintyy 7 kunnassa. Heikoin tilanne on Kempeleellä, Haminassa ja Vihdissä, joissa yli kolmasosa Aso-asunnoista on yhtiöille lunastettuna. Suurista kaupungeista vain Oulu ja Kouvola kuuluivat tähän luokkaan.

Aso-asuminen keskittyy Helsingin seudulle

Vuoden 2015 alussa Suomessa oli 41 500 asumisoikeusasuntoa, kaikkiaan 47 kunnassa. Asojen osuus Ara-asuntokannasta on noin 9 prosenttia.

Kolmen pääkaupunkiseudun kunnan osuus Suomen ASO-asunnoista on 43 prosenttia. Kun mukaan otetaan Helsingin seudun MAL-aiesopimuskunnat, nousee osuus 53 prosenttiin. Tampereen seudulla on 12 prosenttia ja Turun seudulla 9 prosenttia Suomen Aso-asunnoista.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Asuntomarkkinoiden yllätyskäänne: asumisoikeusasuminen halpeni Helsingissä”

  1. ”Kuopiota lukuun ottamatta käyttövastikkeet olivat kaikissa vertailukaupungeissa Ara-vuokria edullisempia.”

    Eikö Ara-vuokrien tulisi yleensä olla käyttövastikkeita edullisempia? Miksi näin ei ole? Eikä ARA valvo Ara-vuokria?

  2. ARA on kelvoton hoitamaan vastuitaan ja sen ’valvoja’ on Ympäristöministeriö !

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat