Infra Katja Kuokkanen / HS 5 kommenttia

Helsinki käynnisti sisäisen tarkastuksen: miljoonien eurojen asfalttiurakoissa epäillään vuosia jatkunutta ylihinnoittelua

Helsingin kaupunki on HS:n tietojen mukaan aloittanut sisäisen tarkastuksen asfalttiurakoistaan. Urakat ovat rakennuspalvelu Staran suurimpia vuotuisia kilpailutuksia.

Helsingin kaupungin epäselviä asfalttiurakoita ovat voittaneet ainakin Asfaltticenter ja Asfalttihuolto AH, jotka omistavat muiden yritysten kanssa Ykkösasfalttiaseman Tuusulassa. Asfaltticenter jakautui viime vuonna kahtia saman suvun omistukseen. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Niiden yhteisarvo on karkeasti viisi miljoonaa euroa. Epäselvää laskutusta on havaittu muutamassa viikossa satojentuhansien eurojen edestä.

Helsingin katujen asfaltointiurakoissa on noussut esiin vuosia jatkuneita epäselvyyksiä. Urakoista vastaavaan kaupungin rakentamispalveluun Staraan on HS:n tietojen mukaan kohdistettu sisäinen tarkastus.

Selvitettävinä on asfalttiurakoiden kilpailutuksia, hinnoittelua ja laskutusta.

Kyseiset urakat ovat Staran suurimpia jokavuotisia kilpailutuksia. Niiden arvo on yhteensä karkeasti arvioituna viisi miljoonaa euroa vuodessa. Kilpailutuksissa ovat mukana korjausasfaltoinnit ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen asfalttityöt.

Starassa on hyväksytty vuosittain laskutuksia, joissa näyttää olevan esimerkiksi ylihintaisia tuotteita ja runsaasti epäselviä tuntitöitä.

Hankintojen yksittäisiä ongelmia on noussut esiin aiemminkin. Tarjouspyyntöasiakirjoja ei kuitenkaan pääosin ole uudistettu eikä loppulaskuihin ole laajamittaisesti puututtu.

Katso tästä esimerkkejä, millaisia epäselvyyksiä Helsingin kaupungin asfalttiurakoiden asiakirjoissa on. Kyse on viime vuosina voittaneiden yritysten urakoista.

Ympäristötoimiala tarkastaa

Sisäisestä tarkastuksesta vastaa kaupungin ympäristötoimiala. Yksi tarkastusta johtavista virkamiehistä on kaupungininsinööri Jaakko Stauffer. Hän sekä Staran toimitusjohtaja Timo Martiskainen vahvistavat HS:n tiedot sisäisestä tarkastuksesta ja sen pääpiirteistä.

Viime kesänä epäkohdat nousivat esiin niin laajasti, että alasta vastaava korkein johto eli kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho, Stauffer ja Timo Martiskainen päätyivät sisäiseen tarkastukseen.

Martiskaisen mukaan Staran kilpailutusta tutkitaan. ”En tunnista toistaiseksi, että olisi väärinkäytöksiä. Nyt asiaa tutkitaan, ja jos on epäselvyyksiä, asiaan tullaan puuttumaan”, hän sanoo.

Stauffer myöntää, että tarkastettavina ovat tarjouskilpailuiden ratkaisut ja urakoiden loppuselvitykset. Muutaman viikon jälkeen epäselviä laskutuksia on Staufferin mukaan tullut ilmi satojentuhansien eurojen edestä. Tarkastus on vasta alussa ja jatkuu kuluvan syksyn.

”Tietyt alan toimijat ovat esittäneet, että tarjouskilpailun periaatteet ja lopputulos eivät vastaa toisiaan. Usea urakoitsija esitti asian samantyyppisesti”, Stauffer sanoo.

Ylihintaisia urakoita?

Epäilyissä näyttää olevan kyse useista tavoista laskuttaa ylihintaa urakasta. Stauffer vahvistaa, että kilpailuja on voitettu korostamalla tarjouspyynnöissä tiettyjä asioita ja että loppuselvityksissä kustannukset ovat kohonneet huomattavasti.

On myös käytetty eri työkoneita kuin oli määrä käyttää.

”Jos kilpailu olisi ratkaistu niillä edellytyksillä, mitä loppuselvityksestä kävi ilmi, niin olisi eri urakoitsija pitänyt valita voittajaksi”, Stauffer sanoo.

HS:lla on hallussaan useita keravalaisen Asfaltticenterin ja tuusulalaisen Asfalttihuolto AH:n urakka-asiakirjoja vuosilta 2012–2016. Asfaltticenter jakautui viime vuonna AC Päällysteiksi ja AB-Asfaltiksi, kumpikin yritys on yhä saman suvun omistuksessa.

AC Päällysteiden toimitusjohtaja on vantaalainen kuntapoliitikko Juha Tenhunen (kok). AB-Asfaltin toimitusjohtaja on Keijo Tenhunen. Tenhuset ovat veljeksiä. Asfalttihuolto AH:n toimitusjohtaja on Kari Hujanen.

Kyseiset yritykset ovat voittaneet kaupungin asvalttikilpailutuksia viime vuosina.

Urakoissa on asiakirjojen perusteella useita samankaltaisia tuotteita. Niiden hinnat vaihtelevat yleisesti senteistä kymmeniin euroihin.

Usein edullista tuotetta ei juuri ole käytetty, kallista taas on urakoitu usein huomattavasti enemmän kuin kaupungin pyynnössä on aiottu.

Kukin kilpailutuksia voittaneiden yritysten kolmesta toimitusjohtajasta kiistää, että oman yrityksen toimintatavoissa olisi epäselvyyksiä.

Kaupungilla on Hujasen mukaan ”selkeät tarjouspyyntöasiakirjat” ja ”selvämuotoiset työselitykset”. Aluksi hän kiistää polkuhintaiset tuotteet. Sitten hän myöntää, että ”jos on jonkin litteran muotoista työtä paljon, jotakin yritetään vähän painottaa ja pistää kilpailukykyinen hinta.”

Tuotteiden ja koneiden suurissa hintavaihteluissa on Keijo Tenhusen mukaan kyse siitä, että eri työvaiheilla on kullakin hintansa ja urakan loppuhinta muodostuu kokonaisuudesta.

Kallista tuntityötä tehdään hänen mukaansa paljon siksi, että ”ilmeisesti yksikköhintoja on vaikea määrittää”.

”Se on nykytrendi. Se on kokemuspohjaista ja tiedetään, mitä hintaa painotetaan. On ammattitaitoa, miten tarjoukset tehdään. Siellä on totta kai hullun tuntuisia hintoja ja sitten tulee kysymyksiä, miksi näin tehdään ja siihen sitten vastataan”, Keijo Tenhunen sanoo.

Erityisen edullisiksi on Juha Tenhusen mukaan hinnoiteltu ne työkoneet, ”joita ei käytännössä tarvita urakassa”. ”On kaupungin laatima kaavake, on ilmiselvää, ettei sitä konetta tarvita. Onko se tarjouksen laatijan virhe, en tiedä”, Juha Tenhunen sanoo.

Kuitenkin urakoista vastaavat kaupungin virkamiehet ovat hyväksyneet urakoitsijoiden laskutuspyynnöt.

Veljekset Tenhusista kumpikin nostaa esiin sen, että ”tarjouspyyntöjen laatijalla on jotain osaa siinä, että määrät voivat olla vääriä tai ei niin harkittuja”, kuten Keijo Tenhunen sanoo.

Epäselviä käytäntöjä

Viime viikkoina kaupunginasiamies Maria Nelskylä ja sisäinen tarkastus ovat kutsuneet kuultavikseen suurimpien asvalttiyritysten edustajia. Kyse on yrityksistä, jotka kokevat kaupungin kilpailutukset epäasianmukaisiksi.

Myöntävästi ovat vastanneet ainakin suurimmat urakoitsijat Lemminkäinen, NCC, Asfalttikallio ja Skanska. Asvalttiyritysten johtajat eivät halua esiintyä julkisesti nimillään, koska he mahdollisesti osallistuvat kaupungin kilpailutuksiin.

Alan johtajien HS:lle antamat kuvaukset epäselvistä toimintatavoista ovat yhteneväiset.

Usea johtajista kertoo yrityksensä jättäneen osallistumatta Staran kilpailutuksiin, koska hankintojen toteutusta ja valvontaa on pidetty epäasiallisina.

Yksi selvitettävistä asioista on loppulaskujen tarkastus ja hyväksyntä. Usea alan yrittäjä ja yritysjohtaja kysyy, miksi Stara on tilaajana sallinut epäselvät käytännöt.

”Vie mielenkiinnon osallistua, kun ei voi voittaa rehellisin hinnoin”, sanoo yksi yritysjohtajista.

Gps-paikannus, tuntiveloituksesta luopuminen

Miten asvalttitöiden asianmukaisuutta voisi valvoa nykyistä tarkemmin? HS:n haastattelemilla johtajilla on useita ehdotuksia.

Valtion urakoissa aluehallintovirastojen ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten töissä on heidän mukaansa käytössä sekä työkoneiden että asvalttimassakuormien gps-paikannus.

Silloin on seurattavissa, mitkä koneet ovat olleet käytössä ja mihin asvalttimassat on jätetty.

Tuotteiden ja koneiden määrää voisi vähentää tarjouspyynnöistä. Tuntiveloituksesta voisi pääosin luopua.

”Miksi Suomen suurin kaupunki ei ole jo ottanut käyttöön nykyaikaisia toimintatapoja?” kysyy yksi yritysjohtajista. ”Virkamiehen pitäisi ajaa veronmaksajan etua, miksi virkamies hyväksyy, että tehdään ylikallista tuotetta?” kysyy toinen heistä.

Nykytilanne ei ole kaupungin ja veronmaksajien etu, toteaa myös sisäistä tarkastusta johtava Stauffer.

Tausta: ”Rehellisin hinnoin ei voi voittaa”

Tyytymättömyys Helsingin kaupungin ja rakennuttamispalveluyhtiö Staran asvalttikilpailutuksiin ryöpsähti esiin kesällä.

Asvalttialan yrittäjiä ja yritysjohtajia oli kokoontunut Staran esittelytilaisuuteen. Tarkoitus oli puida hoitourakoinnin toteutustapoja. Esiin nousikin useaa alan urakoitsijaa vuosia häirinnyt tapa kilpailuttaa korjaustöitä.

Kymmeniä rivejä pitkät tarjouspyyntöasiakirjat sisälsivät liki identtisiä tuotteita ja työkoneita. Oli epäily, että polkuhinnoin voi voittaa kilpailuja ja sitten laskuttaa kalliita tuotteita ja koneita urakan päätteeksi.

”Kaupungin edustajalle jäi soimaan korviin pyyntö saada kilpailutusasiakirjat kuntoon. Hän ryhtyi vihdoin viemään asiaa eteenpäin”, sanoo yksi HS:n haastattelemista yritysjohtajista.

Käynnistyi sisäinen tarkastus. Kaupungininsinööri Jaakko Stauffer vahvisti HS:lle, että useat asvalttiyritysten johtajat ovat halunneet syksyllä kertoa tietojaan toimintatavoista.

”Tämä on alan yrityksistä lähtöisin”, sanoo yksi kaupungin kuultavana ollut yritysjohtaja HS:lle. ”Rehellisin hinnoin ei voi voittaa”, kuvasi toinen alan johtajista Staran kilpailutusta.

Suurimpia alan yrityksiä ovat Lemminkäinen, NCC Roads, Asfalttikallio ja Skanska Asfaltti. Lisäksi usean pienen yrityksen osakeyhtiö omistaa Ykkösasfaltti-asvalttiaseman.

Miksi yritykset ovat tuoneet esiin urakkaepäselvyyksiä? Yksi alan johtajista sanoi, että kyse on osin maineen parantamisesta. Että ala muistettaisiin muustakin kuin vuosien kartellivyyhdistä. Siinä oli kyse ylihintaisista asvalttitöistä vuosina 1994–2002.

Vielä viime lokakuuhun asti hovioikeudessa puitiin lainvastaista hinnoista sopimista. Valtio ja 39 kuntaa vaativat asvalttiyrityksiltä vahingonkorvauksia. Niitä tuomittiin 34 miljoonaa euroa. Osa yhtiöistä vapautui epäilyistä.

Raskas prosessi ja 40 juttua, totesi hovioikeudenneuvos Ari Siltama oikeuskäsittelyn päätteeksi.

 

 

Keskustelu artikkelista: 5 kommenttia

  • Kuka yllättyi, kaikki julkiset hankinnat sisältää kähmintää. Aina on joku taho vaikuttamassa tarjouspyynnön sisältöön. On turhaa jeesustelua näiden arvostelu. Isot yritykset haluaa asettaa liikevaihtorajoitteita tai yksilöityjä referenssilistauksia. Nämä ovat ihan yhtälailla kähmimistä ja hankintojen ohjaamista kilpailun ulkopuolelle. Julkiset hankinnat pitäisi avata kilpailulle ja poistaa kaikki ennalta vaikuttamiskeinot esimerkiksi referenssivaatimukset tai muut yksilöidyt vaatimukset. Yksinkertaiset tarjouspyynnöt ja yritykset vastaa, jos ovat valmiita ottamaan riskiä. Halvin voittakoon eikä sopivin, se on markkinataloutta.

    Vastaa
  • Korkeinhankkija

    Liivijengitkään eivät urakoissa pärjänneet itävälittäjille.

    Vastaa
  • Tervetuloa Helsinki tähän maailmaan. Asfalttiurakointi ei millään lailla poikkea kuntien ostamista muista urakoista. Tai esim. rakennusoikeuden jaosta. Voit kyllä tarjota urakkaa tai hakea tonttia, mutta ei ole takeita lopputuloksesta, vaikka olisi selvästi kaupungille halvin/edullisin vaihtoehto. Tonttijaon myöntävät jopa pormestarit: pitää pitää omien aratoimijoiden puolta. Koko tonttien haettavaksi ilmoittaminen on vain teatteria. Samoin mm. koulu-urakat: tehdään sellainen pisteytys, että mieluinen urakoitsija voittaa. Lautakunnat päättävät, mitä virkamiehet esittävät.

    Vastaa
  • Paljon puhetta ja vähän villoja ainakin tähän asti. Hesarin kuvassa oleva yks.hintaluettelo (oliko tarjouksen liite?) oli vähän surkuhupaisa, mutta jokainen voi hinnoitella urakkansa, miten tahtoo. Tilaajan on osattava löytää sieltä se kokonaisuutena edullisin käyttöönsä.

    Jos aina vaan valitaan se halvin hinta, sitä halvintahan sitten saadaan, myös laadullisesti. Siinä ei auta hyvät työmaavalvojat tai rakennuttajakonsultitkaan, jollei rakentajalla ole itsellä ymmärrystä, miten pitäisi rakentaa. Sen halvimman hinnan kun usein antaa se, joka ei ole ymmärtänyt, mitä oikeasti vaaditaan.

    Odotetaan, mitä selvityksessä löytyy!

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia