Työelämä Rakentaminen Uutiset Merja Mannila 19 kommenttia

”Työnantajalla pitää olla pokkaa kieltäytyä poskettomista palkkavaatimuksista”

Kuva: Jukka Koskivirta

Destia hakee kasvua Etelä-Suomessa. Johtaja Minna Heinosen mukaan yritys kuitenkin tarjoutuu hankkeisiin vain, jos sopiva tiimi on kasassa.

”Meillä on pulaa varsinkin kokeneista työmaapäälliköistä. Destialla on vakaampi asema maakunnissa kuin Etelä-Suomessa.”

Heinosen mukaan yritys sai viime vuonna rekrytoitua tavoitteiden mukaan ja aikaisempia vuosia paremmin pääkaupunkiseudulla. Hän myöntää kuitenkin, että vaihtuvuus etelässä on suurta.

Minna Heinonen. Kuva: Merja Mannila

”Palkkasimme viime vuonna 40 henkeä Etelä-Suomen yksikköön. Kilpailu tekijöistä on kovaa. Työnantajalla pitää kuitenkin olla pokkaa kieltäytyä poskettomista palkkavaatimuksista.”

Heinonen kuvaa pääkaupunkiseudun rekrymarkkinoita ylikuumentuneiksi tällä hetkellä. Hänestä pelkällä rahalla töihin houkuttelu olisi lyhytnäköinen tie.

”Palkitsemisen tulee olla kilpailukykyistä, mutta esimerkiksi yrityskulttuurilla, hyvällä johtamisella, urakehitysmahdollisuuksilla ja työilmapiirillä on suuri merkitys.”

Heinosen mukaan kasvutavoitteet tarkoittavat sitä, että lisää henkilöstöä tarvitaan lähitulevaisuudessakin.

Destia työllistää Etelä-Suomessa noin 300 henkeä. Koko yrityksen henkilöstömäärä on 1500.

Muuntokoulutuksella työvoimaa

Heinosen mukaan harjoitteluohjelmasta on tullut tärkeä Destialle. Viime vuonna peräti 70 prosenttia vakituisiin projektijohtotehtäviin rekrytoiduista omasi harjoittelutaustan yrityksessä.

”Olemme kehittäneet harjoitteluohjelmaa vuosia. Se toimii koko ajan paremmin ja paremmin”, Heinonen kertoo.

Destiassa työskentelee useita jo alhaisimman eläkeiän ohittaneita ihmisiä. Heinonen kuvaa, että yritys on tehnyt heidän kanssaan joustavasti työsopimuksia, töitä voi esimerkiksi tehdä osa-aikaisena.

”Työhalukkuus on tervetullutta. He toimivat samalla mentoreina nuoremmille.”

Destiassa työskentelee useita jo alhaisimman eläkeiän ohittaneita ihmisiä.

Heinonen pitää myös infrarakentamisen muuntokoulutusta hyvänä. Sitä kautta yksikkö on jo saanut neljä uutta henkilöä työnjohtoon ja kuusi siltatimpureiksi. Heidän taustansa vaihtelee, mutta joukossa on esimerkiksi it-alan insinööri.

Lähes yhtä tärkeää kuin yritysosto

Työnantajan pitää hoitaa rekrytointi huolella, sillä Heinosen mielestä kyseessä on lähes yhtä tärkeä prosessi kuin yritysosto. Siksi yrityksen pitää olla ehdottoman avoin ja rehellinen.

Hän painottaa, että sen pitää kertoa työntekijälle tarkkaan, millaista henkilöä hakee ja mihin tehtävään.

Koko infratoimialan pitäisi Heinosesta oppia viestimään paremmin onnistumisistaan, esimerkiksi digitaalisuudessa. Ala on esimerkiksi ansiokkaasti kehittänyt tietomallinnusta.

Keskustelu artikkelista: 19 kommenttia

  • Mitä vikaa markkinataloudessa, yritysjohtaja ?

    Vastaa
  • En tunne enkä tiedä infra-alaa ja sen suurimpien pelurien toimintaa, mutta talopuolella aivan samoja puheita pidetään firmoissa jotka tunnetusti maksavat kitsasta palkkaa (-500-1500€/kk) verrattuna kilpailijoihin. Pitkäjänteistä kehittämistä ja kouluttautumista.. HAH!
    Sitten menet istumaan jonkun koulutuksen ja juokset kaksikertaa lujempaa poissaolevan ajan.

    Tai jotain sitten annetaan hupilippuja, tai kehutaan omaa taloa ja sen referenssejä.

    Voiko niillä maksaa laskuja tai lyhentää asuntolainaa että on päässyt juoksemaan tähän autuaaseen oravanpyörään?

    Nykyinen työmaan työnjohdon pula johtuu vain siitä että kusitolppia jotka jaksaa kuunnella haukut niin alhaalta kuin ylhäältä, ei enään löydy pokkuroimaan erilaisten viranomaistahojen kanssa. Vaikka kuinka mainostetaan homman hienoutta niin jonkinlaista mielenterveysongelmaa pitää olla sellaisella kaverilla joka kehtaa oikeasti pystyvänsä tähän kaikkeen:
    -Pitää olla supliikkimies, mutta samaan aikaan tiukka ja vaativa
    -Pitää olla kentällä tarkkailemassa laatua mutta samaan aikaan täyttämässä tehtäväsuunnitelmaa konttorilla
    -Täytyy pystyä joustamaan työajassa vaikka ylitöistä ei kylläkään makseta
    -Projektinhallintakyky täytyisi olla työmaalla vaikka ylempää käskyt vaihtuu viikoittain
    -Lehmän hermot
    -Hyvät unenlahjat ettei yöt mene miettiessä seuraavan aamun töitä joihin ei ole mitään edellytyksiä

    Vastaa
    • RakennusalanNähnytNuori

      Tämä ! Täyttä asiaa toimihenkilöiden kohdalla. Tähän päälle vielä vastuut Etelä-Helsinkiläisten turvallisuudesta yms. mitä sitten puntaroidaan käräjillä, johon tietysti firman johto ei joudu. Mukavat tehtävät rakennusalalla joiden hoitamiseen ei ole A: aikaa B:edellytyksiä

      Vastaa
    • Pitää Erittäin hyvin paikkansa tuo kaikki mitä ”banjot soi” kirjoitti…

      Vastaa
  • Käsipystyynvirheenmerkiksi

    ”Palkitsemisen tulee olla kilpailukykyistä, mutta esimerkiksi yrityskulttuurilla, hyvällä johtamisella, urakehitysmahdollisuuksilla ja työilmapiirillä on suuri merkitys.”

    Hyvä johtaminen, urakehitysmahdollisuudet ja työilmapiiri. Ja tohon samaan lauseeseen Destia yhdistettynä. Naurattaisi, jos tämä ei olisi niin surullista. Tälläkin hetkellä talon sisältä tulevat ei pääse minnekään eteenpäin kun palkataan kiihtyvällä tahdilla ex-Lemminkäisiä. Parhaat nuoret lähtee samantien kun jotain parempaa on tarjolla. Muutama hassu esimerkki siitä että joku on joskus päässyt eteenpäin, ja niillä tehdään mainoksia sosiaaliseen mediaan. Ja samaan aikaan kulisseissa vaihtuvuus on suurta.

    Kysynnän ja tarjonnan laki määrittää palkkatasot, yritysimago ja ,-kulttuuri taasen sen saako edes hakijoita keskustelemaan palkkapyynnöistä. Ikävä kyllä Destia ei ole ollut eikä varmaan tule olemaankaan mikään ykköskorin valinta ammattilaisille ja ainut todellinen vaihtoehto on pyrkiä kouluttamaan nuorista itselleen tykinruokaa (tosin kuten yllä mainitsin ne nuoret juoksee muualle heti kannuksensa ansaittuaan, koska arvostusta ja urakehitystä ei ole tarjolla).

    Vastaa
  • Mitähän ne poskettomat palkat ovat. lähinnä poskettomia palkkoja on yritysjohdolla suomessa. Infra-alalle vaikea saada työvoimaa ja osaaminen maksaa…

    Vastaa
  • Yrityksien käsitys poskettomista palkoista on huvittava 30v työkokemus ja palkkaa tarjotaan 2500-3200€ jos tämä on yritysten käsitys oikeasta palkka tasosta ollaa melkosen hukassa
    Kun naapurissa Norjassa palkat 10000-15000€
    Niin kyllä jokainen joka pystyy lähteen lähtee paremman palkan perässä

    Vastaa
  • Destiassa vielä vähän aikaa sitten työskennelleenä voin todeta, että johtamisen taidot ja yrityskulttuuri ovat ala-arvoisia – sinne ei kukaan täysjärkinen mene. Toiminta on edelleen kuin tsaarin ajoilta eikä sitä millään ohjelmilla paranneta. Olen erittäin tyytyväinen nykyiseen työnantajaani keskisuuren infrarakentajan palveluksessa.

    Vastaa
  • Destia muuten tarjoaa Etelä-Suomessa urakoita täysin ilman organisaatiota ja polkuhinnalla voittamisen jälkeen soittelee kilpailijoiden työntekijät läpi rekrytoinnin toivossa – ja huonolla menestyksellä. Eli se niistä Heinosen puheista.

    Vastaa
  • Banjot soi on kyllä aivan oikeassa. Tuohon vielä lisäisin rajavartioston, tullin ja maahanmuutto viranomaisten tehtävät. Lisäksi tarvitaan lääkärin taitoja arvioimaan työkykyä yms. muuta työ terveyteen liittyvää. Soppaan kun heitetään sitten viranomaiset jotka eivät omia töitään hoida tai hoitavat ne todella huonosti. Kaava arkkitehdit ( ainakin PKS ) mitä ihmeellisimpiä virityksiä vailla. Suunnittelijat joille ei makseta tai heillä ei vielä koulunjälkeen ole kykyä suunnitella. Hubaa.

    Vastaa
  • Destialla opiskeluiden aikana ja valmistumisen jälkeen työskentelin, mielessä hautui kokoajan ajatus vaihtaa firmaan kun vähänkään palaset loksahtavat kohdalleen. Destialta sain jyrkän EI palkankorotukseen ja uudessa firmassa sain heti sen mitä lähdin pyytämään, n. 30% enemmän kuin Destia pystyi maksamaan.. Ja työ sekä työnkuva ovat lähes identtiset, takin logo vain vaihtui.

    Miettikää ite loput.

    Vastaa
  • Vikaa siis on Destiassa, esimiehissä, alaisissa, tsaarissa, ex-Lemminkäisissä, viranomaisissa,”kaava arkkitehdeissä”, suunnittelijoissa, you name it.
    Miten täällä taas ikään kuin kuultaa, että joka paikassa muualla on vikaa paitsi markkinataloudessa, Norjassa ja itsessä?

    Herääminen todellisuuteen auttaisi, vaikka välillä kipeää tekeekin. Sitten voisi nähdä sen oman tulevaisuutensa vaikkapa jossain muualla kuin rakentamisessa.

    Vastaa
    • Antti Penaali

      Oma urakehitys näytti blokatulta Destiassa koska ulkopuolelta palkattiin eteen koko ajan porukkaa. Palkkakehitys oli käytännön nolla (hyvä kun inflaation kattoi) ja jos oisin jäänyt niin ura olisi ollu montun pohjalla. Kouluttivat siis minusta taloon tekijän, jonka jälkeen tuli eteen seinä syystä jota ei ikinä osattu sanoa suoraan. Nyt olen ollut 6 vuotta toisella työnantajalla (rakennusalan tavarantoimittaja), kahden vuoden välein vaihtunut rooli vastuullisempaan tuloksien takia ja palkka on noussut n. 2,5-kertaiseksi siitä mitä se oli Destialla. Joten en usko, että vika oli itsessä tai markkinataloudessa. Mieluumminkin oikeasti siiinä huonossa johtamisessa ja alaisten uraan liittyvien toiveiden kuuntelemisessa, joihin myös artikkelissa haastateltu henkilö oli osallisena. En tiedä tunteeko joku nykypäivänä henkilöä, joka haluaisi olla osa työmaahenkilöstöä (työnjohtaja, työmaainssi, vastaava) koko uraansa. En usko että niitä on kovin monia. Jos urakehitystä ei ole tarjolla työntekijän toiveiden osalle, niin ihan luonnollista on juosta palkan perässä.

      Vastaa
    • Oikeassa on myös Julle Pentti; mielikuvamarkkinointiahan tämä on ollut monilta osin.
      Ja jos materiaali olisi toimihenkilöpuolella parempaa, olisiko tarvetta näin suurelle määrälle työpaikkoja?? Tai olisiko edes koko pulaa?

      Ongelma on tämä projektiluontoinen työ ja sen resurssointi ja tämä on jo ihan alan rakenteessa.

      Vastaa
  • Nimimerkki: Banjot soi, on hyvin kiteyttänyt tämän todellisuuden. On käsittämätöntä, kuinka pitkään RT:n sopimat työmaahenkilöstön palkkataulukot on pitänyt. Olisi kerrassa loistavaa journalismia, jos joku toimittaja vertaisi Suomen projektinjohtohenkilöstön palkkoja Keski-Eurooppaan, Isoon-Britanniaan sekä Yhdysvaltoihin. Saamme samanlaisen tuloksen kuin rakentamiskustannuksissa. Itävalta on selittämättömän syyn takia -30-50% edullisempi rakennuskustannuksiltaan. Työnjohtotason palkkataso on kumminkin 50-100% korkeampi. Näin ollen olisi vihdoinkin suotavaa, että markkinatalous saapuisi myös rakennusalalle ja korkeasti koulutettuja alettaisiin arvostamaan muutenkin kuin yksikön johtajana Golf-kentällä. On sitten kyse tonteista, työvoimasta, rakentamiskustannuksista ja julkisien hankintojen kilpailutuksista, niin kilpailu pitäisi päästä valloille ja markkinan keskittyminen pysäytettävä.

    Vastaa
  • Palkka vaan sattuu olemaan se ainoa asia, josta voidaan kirjallisesti sopia ja jota voi firmojen välillä vertailla. Jokainen firma lupaa haastattelussa hyvän työilmapiirin, työkulttuurin, mukavat työkaverit ja johtajat.

    Vastaa
  • Tuohan on tuttua juttua Rambollista. Kehuttiin hyväksi työntekijöksi siihen saakka, kunnes meni kysymään palkankorotusta. No, ei tullut mutta toinen firma antoi heti 800euroa/kk heti kättelyssä lisää. Kyllä se on parempi kuin puoli-ilmaiset firman matkat ja 24h elämä firman kanssa.

    Vastaa
    • onnea matkaan ! …aika nopeasti huomaat mitä se uusi arki tuo mukanaan.

      Vastaa
      • Kiitos, hyvin olen viihtynyt jo monta vuotta uudessa paikassa ja rahaa on kertynyt säästöön.En ole katunut päivääkään.

        Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia