Kokeile kuukausi maksutta

Consti tähtää läpimenoaikojen lyhentämiseen

Viime vuonna tappiollisen tuloksen tehnyt ja syksyllä toimitusjohtaja Marko Holopaiselle potkut antanut Consti on asettanut painopisteekseen kannattavuuden ja kilpailukyvyn kohentamisen. Tähän yhtiö pyrkii uuden toimitusjohtajansa Esa Korkeelan johdolla muun muassa läpimenoaikoja rukkaamalla.

Constin Esa Korkeela on toiveikas korjausrakentamisen suhteen kornaviruspandemiasta huolimatta. Kuva: Anne Kurki

”Laitamme voimakkaasti panoksia läpimenoaikojen lyhentämiseen, eli lean-metodi on meillä konsernissa esillä”, joulukuussa toimitusjohtajaksi nimitetty Korkeela kertoo Rakennuslehdelle. Ennen nykyistä pestiään hän toimi yhtiön talousjohtajana vuodesta 2009.

”Jos saamme parannettua tuottavuutta ja työmaiden läpimenoaikoja, varmasti myös lopputuloksen taloudellinen vaihteluväli pienenee.”

Korkeela ei koe, että läpimenoaikojen nopeuttaminen aiheuttaisi riskiä laatutason suhteen.

”En näe tätä riskiä silloin, kun työt suunnitellaan ja tehdään virtautetusti. Siinähän ei pakoteta vaan luodaan imua. Näkisin ennemminkin, että myös laatu paranee.”

Talotekniikkaan uusi organisaatio

Constilla oli viime vuonna ongelmia etenkin Talotekniikka-segmentissä. Yhtiö uudelleen organisoi segmentin kohentaakseen sen kannattavuutta. Aiemmin segmentissä oli kaksi yksikköä: talotekniikkaurakointi ja linjasaneeraukset. Huolto oli osana näitä yksiköitä. Kuluvan vuoden alusta kaikki kolme ovat olleet omina yksiköinään.

”Nyt huollon palvelut ovat helpommin tilattavissa. Se saa nyt arvonnousun, kun se ei ole enää osana urakoivia yksiköitä. Se ei myöskään enää subventoi urakoivia yksiköitä, jolloin niiden tulos tulee paremmin läpi.”

Vaikka linjasaneeraus oli omana yksikkönään jo aiemmin, myös sen toimintaa on organisoitu hieman eri tavoin.

”Linjasaneerausta ajattelemme nyt uudelleen, eli se on nyt rakentamisen prosessi eikä talotekninen prosessi. Rakentamisen prosessit tukevat pääurakkamuotoista toteutusta.”

Yhtiö on myös nostanut katevaateitaan linjasaneerauksen puolella.

”Jos toteamme, ettemme pärjää näillä katteilla, vahinkojen välttämiseksi kannattaa ensimmäiseksi nostaa katteita ja valikoida tarjottavat kohteet tarkemmin. Koska meillä on aika tarkka tieto markkinahinnasta, emme vain ole pystyneet toteuttamaan niitä hankkeita siihen markkinahintaan viime vuonna. Silloin sen on oltava prosessivirhe.”

Henkilöstökin väheni

Consti kävi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä myös yt-neuvottelut Talotekniikka-segmentissä. Korkeelan mukaan kyse ei ollut irtisanomis-yt:stä vaan uudelleen järjestely -yt:stä. Tämän vuoksi yhtiö ei julkistanut niistä pörssitiedotetta. Silti myös henkilöstö väheni.

”Karkeasti ottaen parikymmentä henkeä väheni. Osa on lähtenyt omasta tahdostaan organisaatiomuutoksen myötä, osa on lähtenyt yt-neuvotteluiden tietä ja osa yhteisestä sopimuksesta. Valtaosa henkilöstömuutoksista oli putkisaneerauspuolella.”

”Ongelmahankkeidemme osalta prosesseissa on todettu tiettyä lipsumista, minkä johdosta on myös vaihdettu henkilöitä.”

Kilpailuetua konsepteista

Yhtiö hakee jatkossa kilpailuetua myös tuomalla markkinoille erilaisia konsepteja.

Yksi tällainen on viihtyvyyskorjauskonsepti, jonka mukaisia hankkeita Consti on jo toteuttanutkin Hoasille. Korjauksia tehdään kiinteistöihin, joissa on kulumaa mutta ei vielä tarvetta raskaalle peruskorjaukselle. Korjaukset koostuvat pintaremontista ja kevyistä muutostöistä. Näille hankkeille ominaista on nopea toteutus virtautusperiaatteella päiväsaikaan.

”On paljon kiinteistönomistajia, joita se kiinnostaa ja jotka tarvitsevat nopean, viihtyvyyttä lisäävän korjauskonseptin, joka pitää kulut kurissa ja joka toteutetaan vuokralaista häiritsemättä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Consti tähtää läpimenoaikojen lyhentämiseen”

  1. Korkeela puhuu asiaa, linjasaneerauksen pääpaino on oltava oikein ajoitetuissa rakennusteknissä töissä, joihin sovitetaan saumattomasti LVIS-työt. Onnistuakseen projekti vaatii kokeneen vastaavan mestarin

  2. Ex. talousjohtaja haluaa kiirehtiä työmaita ja saada lisää ongelmia. Ei hyvä; laadulle ja sitä kautta kustannuksille.

  3. Luulisi, että Korkeela olisi saanut nämä sinänsä nerokkaat ideansa läpi jo ollessaan ylintä johtoa jo talousjohtajana lähes kymmenen vuotta. Ei talousjohto kaikkia aikaa vie.

Vastaa käyttäjälle Kari Toikka Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat