Avainsana: työturvallisuus

Uuraisilla Keski-Suomessa sijaitsevassa betonielementtitehtaassa sattui torstaina aamupäivällä kuolemaan johtanut työtapaturma.

Halpa ulkomainen vierastyövoima on kuuma kysymys Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Englannissa. Se syrjättää kotimaista ja vähentää nuorten halua kouluttautua rakennusalalle. Sekä Englannissa että Ruotsissa koetaan, että ulkomaalaiset eivät ole kilpailussa samalla viivalla vaan he pärjäävät kotimaansa palkkatasolla. Suomessa pääosa ulkomaalaisista on virolaisia mutta Englannissa ja Ruotsissa puolalaisia.

Panostajan pätevyyskirjan myöntäminen vuonna 2015 edellyttää turvallisuusselvityslaissa (726/2014) tarkoitettua suppeaa henkilöturvallisuusselvitystä.

Isoimmat rakennusalan yritykset ovat hyvässä vauhdissa tiellä tavoitteeseen nollasta tapaturmasta vuoteen 2020 mennessä. Osa tyytyy kuitenkin vain lain minimitasoon ja niitäkin yrityksiä on paljon, jotka leimaavat työturvallisuuden kustannuksia lisääväksi ”ruotsalaisten” vouhotukseksi. Työmiesten turvallisuushavaintoja he pitävät turhina, koska miehille maksetaan tekemisestä eikä ajattelusta, kirjoittaa RT:n turvallisuusasiantuntija Reijo S. Lehtinen.

Tuusulalaisen infrarakentaja Fin-Seulan vastaava työnjohtaja Dick Hallbäck pitää oleellisena, että jo suunnittelijat ottaisivat nykyistä enemmän kantaa työturvallisuuteen. Miten rakenteet voidaan toteuttaa turvallisesti ja saada putoamissuojaus kuntoon? Kaikkea ei voi jättää tuotantovaiheeseen.

Suomessa on kesäsesongin huipulla noin 1500 telineasentajaa teollisuudessa ja rakennustyömailla, kertoo toimialajohtaja Jorma Korhonen Ramirentistä. Noin 70 prosenttia heistä on ulkomaalaisia, lähinnä virolaisia tai puolalaisia. Ruotsissa tilanne on toinen: asentajista 90 prosenttia on ruotsalaisia. Eron syynä on se, että Ruotsissa telineasennus on sertifioitua, koulutusta vaativaa ammattimiestyötä.

Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi yksityisen elinkeinoharjoittajan työturvallisuusrikoksesta 40 päiväsakkoon. Työntekijä oli ohjaamassa betonipumppuauton letkua valutyön yhteydessä. Letkun supistuskartio rikkoutui ja letku betoneineen putosi työntekijän päälle aiheuttaen vammoja.

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi  jämsäläisen kiinteistöosakeyhtiön toimitusjohtajan työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta 20 päiväsakkoon. Kiinteistöosakeyhtiöön palkattu kirvesmies oli tapaturmahetkellä käyttänyt lautojen katkaisussa ja halkomisessa kääntösirkkeliä, jossa ei ollut asennettuna yläpuolista teräsuojaa ja jakoveistä.