Jos sinulle tulee Rakennuslehti, rekisteröitymällä saat kaikki rakennuslehti.fi-sisällöt luettavaksesi.
Jos sinulle ei tule Rakennuslehteä, voit silti rekisteröityä, jolloin saat oikeuden kommentoida lukottomia artikkeleita, mutta et pääse lukemaan lukittuja artikkeleita.
Isoimmat rakennusalan yritykset ovat hyvässä vauhdissa tiellä tavoitteeseen nollasta tapaturmasta vuoteen 2020 mennessä. Osa tyytyy kuitenkin vain lain minimitasoon ja niitäkin yrityksiä on paljon, jotka leimaavat työturvallisuuden kustannuksia lisääväksi ”ruotsalaisten” vouhotukseksi. Työmiesten turvallisuushavaintoja he pitävät turhina, koska miehille maksetaan tekemisestä eikä ajattelusta, kirjoittaa RT:n turvallisuusasiantuntija Reijo S. Lehtinen.
Tuusulalaisen infrarakentaja Fin-Seulan vastaava työnjohtaja Dick Hallbäck pitää oleellisena, että jo suunnittelijat ottaisivat nykyistä enemmän kantaa työturvallisuuteen. Miten rakenteet voidaan toteuttaa turvallisesti ja saada putoamissuojaus kuntoon? Kaikkea ei voi jättää tuotantovaiheeseen.
Suomessa on kesäsesongin huipulla noin 1500 telineasentajaa teollisuudessa ja rakennustyömailla, kertoo toimialajohtaja Jorma Korhonen Ramirentistä. Noin 70 prosenttia heistä on ulkomaalaisia, lähinnä virolaisia tai puolalaisia. Ruotsissa tilanne on toinen: asentajista 90 prosenttia on ruotsalaisia. Eron syynä on se, että Ruotsissa telineasennus on sertifioitua, koulutusta vaativaa ammattimiestyötä.
Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi yksityisen elinkeinoharjoittajan työturvallisuusrikoksesta 40 päiväsakkoon. Työntekijä oli ohjaamassa betonipumppuauton letkua valutyön yhteydessä. Letkun supistuskartio rikkoutui ja letku betoneineen putosi työntekijän päälle aiheuttaen vammoja.
Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi jämsäläisen kiinteistöosakeyhtiön toimitusjohtajan työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta 20 päiväsakkoon. Kiinteistöosakeyhtiöön palkattu kirvesmies oli tapaturmahetkellä käyttänyt lautojen katkaisussa ja halkomisessa kääntösirkkeliä, jossa ei ollut asennettuna yläpuolista teräsuojaa ja jakoveistä.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi Pirkanmaan Purku- ja Timanttityö Oy:n omistajat ja työnjohtajat 20 päiväsakon sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta. Tapauksessa oli tehty asbestin purkutyötä Ruukki Hämeenlinnan sosiaalitilojen saneerauksessa. Työnantaja oli laiminlyönyt työntekijöiden turvallisuuden.
Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 27.10.2014 työturvallisuusrikoksesta Fjäder Group Oy:n louhintatöiden johtajan 25 päiväsakkoon ja räjäytystyön johtajan 20 päiväsakkoon. Oikeus käsitteli kivien sinkoilusta räjäytystöiden aikana aiheutunutta kolmea vaaratilannetta Kuokkalan kehätietä rakennettaessa Jyväskylässä huhti-marraskuun aikana vuonna 2012.