Kerrostaloissa harkkorakenteiden kapasiteetteja hyödynnetään rakennesuunnittelun ja toteutuksen kannalta suuremmilla käyttöasteilla kuin 1–2-kerroksisissa rakennuksissa. Tästä syystä Rakennustuoteteollisuuden harkkojaos on julkaissut ohjeen harkkorakenteiden käytöstä ja erityispiirteistä kerrostalorakentamisessa. Uusi opas sisältää pääosin ohjeita rakennesuunnittelijalle, mutta siinä on tietoa myös rakennuttajille sekä laadunvalvonnan osalta urakoitsijalle.
– Rakennesuunnittelijan ja päätoteuttajan on hyvä miettiä, mitä vaatimuksia syntyy suunnittelun ja toteutuksen laadunvarmistukselle, kun kerrosluku kasvaa. Näitä ovat esimerkiksi kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelman laadinta sekä seuraamusluokan CC2 mukaiset lisävaatimukset rungon detaljiikalle, kertoo yksikön päällikkö Hannu Uusitalo Sweco Rakennetekniikka Oy:stä. Sweco oli konsulttina mukana ohjeiden laadinnassa.
Lataa Harkkorakenteiden käyttö ja erityispiirteet kerrostalorakentamisessa –opas tästä linkistä
Tutustu uusiin harkkokerrostaloihin
Nopeaa ja kustannustehokasta
Viime vuonna valmistui Lohjan keskustaan Suomen ensimmäinen viisikerroksinen harkkotalo.
Asuintalon harkkorunko nousi kolmessa kuukaudessa. – Lammin Kuorikivi® -valueristeharkko on todellinen vaihtoehto elementtirakentamiselle, sillä kuorikiven mitoituskapasiteetti riittää 5–8- kerroksisiin kerrostaloihin. Aikatauluun laitettiin kova tavoite, mutta se piti. Elementeillä ei olisi nopeampaan tahtiin päästy, kivirakentaja Petri Lilja sanoo.
– Harkkorakentamisen yhtenä etuna on se, että harkkoja on sekä helppo tuoda työmaalle että käsitellä rakennuksella. Työmaalla ei tarvittu varastointitilaa eikä tullut varastointikustannuksia. Elementtien kanssa olisi ollut aivan toisin – eivätkä ne olisi tälle työmaalle mahtuneetkaan, Petri Lilja sanoo.
Vaihtoehtotarjous voitti urakan
TA-Asumisoikeus Oy rakennutti Helsingin Mellunmäkeen kahden kerrostalon ja yhden rivitalon kokonaisuuden. Kerrostalot ovat osittain kolmi- ja osittain nelikerroksisia. TA-Rakennuttaja Oy:n projektipäällikkö Ari Uotilan mukaan runkorakenteen suunnittelussa oli alun perin lähtökohtana betonielementtirunko.
– Urakkakilpailuun saatiin vaihtoehtotarjous, jossa rakennusten rungot oli tarjottu toteutettavaksi suunnitelmista poiketen muurattavina harkkoseininä.
Se tarjous myös voitti. Rakennusten ulkoseinät tehtiin pääosin kevytsoraeristeharkoista ja huoneistojen väliset seinät betonivaluharkoista.
– Harkkorakenteen myötä huonekorkeudet kasvoivat paikoitellen alkuperäisestä. Pidän myös julkisivurappauksen toteuttamista harkon pintaan lopulta oikein hyvänä ratkaisuna, Ari Uotila toteaa.
Kaarevaa ja kohtuuhintaista
Basso Building Systems Oy on toteuttanut Helsingin Kivikkoon Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy:n suunnitteleman kerrostalon ja rivitalon kokonaisuuden. Kerrostalon kaareva muoto perustuu asemakaavaan. – Harkkorakenteesta päätettiin heti suunnittelutyön alussa. Kaareva muoto kun ei ole harkkorakentamisessa mikään ongelma, arkkitehti SAFA Mari Matomäki sanoo.
Asuintalo on puolihitas-kohde eli kohtuuhintaista asuntotuotantoa. – Yksilöllinen, paikallamuurattu harkkorakentaminen sopii siis tähänkin rahoitusmuotoon. Välillä täytyy oikein itsekin ihmetellä, kun mielikuvissa käsityön olettaisi kalliimmaksi, Matomäki toteaa.
Rakentamisessa on käytetty Leca Finland Oy:n ohutsaumalaastilla muurattavia eristeharkkoja. Harkkorakenteella saadaan julkisivuun saumaton ja käsin tehty hieno rappauspinta. Muurattavilla eristeharkoilla tehtäessä seinät päästään rappaamaan saman tien eikä tarvitse odotella rakenteen kuivumista.
Lue myös nämä
Harkot yleistyvät myös kerrostalojen runkorakenteissa >
Vaihtoehtotarjous voitti aso-urakan >
