Asfaltti-Tekran myyneet Alaset joutuvat maksamaan miljoonakorvaukset Skanskalle
Skanskan mukaan välimiesoikeus on 20.12.2010 antanut päätöksen, jossa se velvoittaa Asfaltti-Tekra Oy:n osakkeet Skanskalle myyneet Anneli ja Heikki Alasen suorittamaan Skanskalle erilaisia korvauksia noin 1,3 miljoonaa euroa. Korvaussummaa kasvattavat vielä korot, joista osa määrättiin maksettaviksi vuodesta 1996 alkaen. Skanska osti Asfaltti-Tekran Alasilta vaiheittain vuosina 1995 ja 1997.
Skanskan mukaan välimiesoikeus on 20.12.2010 antanut päätöksen, jossa se velvoittaa Asfaltti-Tekra Oy:n osakkeet Skanskalle myyneet Anneli ja Heikki Alasen suorittamaan Skanskalle erilaisia korvauksia noin 1,3 miljoonaa euroa. Korvaussummaa kasvattavat vielä korot, joista osa määrättiin maksettaviksi vuodesta 1996 alkaen. Skanska osti Asfaltti-Tekran Alasilta vaiheittain vuosina 1995 ja 1997.
Nyt annettu korvauspäätös on jälkiseuraus asfalttialalla vuosina 1994-2002 toimineesta kartellista, jossa Asfaltti-Tekra oli mukana. Skanska kertoo tiedotteessaan välimiesoikeuden katsoneen, että Alaset olivat vastoin kauppakirjassa antamiaan vakuutuksia salanneet Skanskalta Asfaltti-Tekran osallistuneen asfalttiyhtiöiden kartelliin. Skanskan mukaan kartellin mahdollisuus tuli yhtiön tietoon vasta, kun Kilpailuvirasto aloitti selvityksensä asiassa keväällä 2002.
Alanen: Skanska tietoinen kartellista ostaessaan Tekraa
Heikki Alanen on kuitenkin aiemmin kertonut Skanskan olleen hyvin tietoinen kartellista ennen Asfaltti-Tekrasta tehtyjä kauppoja. Alanen totesi jo kesäkuussa 2002 Rakennuslehdelle antamassaan haastattelussa, että ruotsalaiset kysyivät häneltä Skanskan ostaessa Tekraa, että ”diskuteerataanko” teillä. Diskuteeraamisella ruotsalaiset tarkoittivat urakoista sopimista. ”Ruotsissa se oli maan tapa”, Alanen sanoi tuolloin Rakennuslehdelle.
Välimiesoikeudessa Alasen väitteelle ei löytynyt näyttöä, sillä todistajinan olleet Skanskan johtajat eivät muistaneet tuollaisia keskusteluja. Ruotsissa asfalttikartelli paljastui hieman ennen Suomea NCC:n entisten johtajien tunnustusten kautta. Myös Skanska AB oli osallinen tuossa kartellissa. Suomessa Skanska Oy jatkoi kartellissa mukanaoloa Alasen lähdön jälkeenkin aina Kilpailuviraston tutkimusten alkamiseen saakka.
Heikki Alanen oli yksi asfalttikartellin paljastajista muutamien muiden pienyrittäjien ohella. Silloin hän ei ollut enää Skanska Tekran palveluksessa. Yksi syy paljastuksiin oli hänen poikansa perustaman Suomen Laatuasfaltin kohtelu kartelliin osallistuneiden yritysten taholta.
Alasen mukaan asfalttiurakoinnissa vallitsi meillä aito kilpailu vielä 1990-luvun alussa ja hintataso oli kireä. Tilanne alkoi hänen mielestään muuttua, kun Lemminkäinen osti suurimman kilpailijansa Asfaltti-Hakan (kaluston) vuonna 1993. Sille Lemminkäinen lähti hakemaan töitä Tanskasta, jossa tilaajat halusivat kilpailua kartellisoituneille markkinoille, kuten Lemminkäisen johtajat Rakennuslehden haastattelussa asian ilmaisivat. Tanskalaiset tekivät vastavalkeat ostamalla Suomesta muun muassa Valtatien ja ryhtymällä paikallisiin hintasotiin. Pian tilanne saatiin kuitenkin rauhoittumaan ilmeisesti sekä Tanskassa että Suomessa. Alasen haastattelun mukaan Lemminkäisen ja Valtatien johto pyysivät häntä liittymään kartelliin.
Alasen Rakennuslehdelle vuonna 2002 antama haastattelu löytyy kokonaisuudessaan alla olevista linkeistä.
Välitystuomio voi vaikuttaa vahingonkorvauksiin
Korkein hallinto-oikeus määräsi 29.9.2009 Skanska Asfaltti Oy:lle 4,5 miljoonan euron seuraamusmaksun osallistumisesta asfalttialan kartelliin. Välimiesoikeus ei nyt tekemällään päätöksellä määrännyt Alasia korvaamaan Skanskalle KHO:n määräämää seuraamusmaksua kokonaisuudessaan, koska Skanska on myöhemmin merkittävästi laajentanut muilla yritysostoilla asfalttialan liiketoimintaansa.
Skanskan mukaan nyt annetulla välitystuomiolla on vaikutusta myös siihen, miten korvausvastuu asfalttiyhtiöiden asiakkaille mahdollisesti määrättävien vahingonkorvausten osalta lopullisesti jakautuu.
Skanska ei suostu kertomaan päätöksen tehneen välimiehen nimeä, sillä tämä on itse toivonut nimensä jäävän salaiseksi.
Asiakkaiden korvausvaateita puidaan vielä
Korkeimman hallinto-oikeuden reilu vuosi sitten tekemän ratkaisun mukaan Suomessa oli vuosina 1994-2002 valtakunnallinen asfalttikartelli, johon osallistuivat kaikki alan suurimmat toimijat. KHO langetti kartellista seitsemälle asfalttialan yritykselle yhteensä 82,55 miljoonan euron seuraamusmaksut. Alun perin Kilpailuvirasto esitti yhtiöiden maksettavaksi noin 98 miljoonaa euroa, mutta markkinaoikeus pudotti maksun myöhemmin 19,4 miljoonaan euroon.
Yhtiöistä suurimmat rapsut sai Lemminkäinen, jonka seuraamusmaksu oli Kilpailuviraston esityksen mukaisesti 68 miljoonaa euroa. Lemminkäisen lisäksi Korkein hallinto-oikeus määräsi seuraamusmaksuja VLT Tradingille (entinen Valtatie Oy) 4,8 miljoonaa euroa, NCC Roads Oy:lle 4,6 miljoonaa euroa, Skanska Asfaltille 4,5 miljoonaa euroa, SA-Capital Oy:lle 500 000 euroa, Rudus Asfaltille 100 000 euroa ja Super-Asfaltille 50 000 euroa.
KHO:n määräämien seuraamusmaksujen lisäksi muun muassa monet kunnat ja Tiehallinto vaativat asfalttiyhtiöiltä korvauksia kartellista. Näitä korvausvaatimuksia puidaan vielä käräjillä. Päätöksiä näistä vaatimuksista lienee odotettavissa tämän vuoden kuluessa. Juuri näihin vaateisiin Skanska viittaa asiakkaille mahdollisesti määrättävillä vahingonkorvauksilla.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Asfaltti-Tekran myyneet Alaset joutuvat maksamaan miljoonakorvaukset Skanskalle”
Mielenkiintoista on, että ainoa joka asfalttikartellista joutuu henkilökohtaisesti kärsimään, on kartellin paljastaja. Yleensä tavallinen oikeus on vapauttanut nimenomaan paljastajan ja rankaissut rikosten salaajia. Noiden kaikissa Pohjoismaissa asfalttikartelleista kiinni jääneiden johtajien ja juristien bonukset ovat juosset koko kartellin ja sen jälkeisen ajan. Opetus on, että imperiiumia ja monopoleja vastaan ei kannata lähteä taistelemaan. Kuka oikeasti uskoo, että Skanskan johtajat olisivat tunnustaneet välimiesoikeudessa kartellikeskustelut, kun ne olivat tähän asti saaneet palkkaa niiden salaamisesta. Mielestäni tärkeämpää olisi ollut katsoa näyttöä eli kartelleja, joihin nuo samat henkilöt olivat todistettavasti jo osallisia muissa Pohjoismaissa.
Eli onko tuo Alanen ollut kartellin perustamisen pioneerijoukoissa…?
Haiskahtaa, että hän on sillä kasvattanut markkinaosuutta (nostanut firman arvoa) ja myynyt puljun Skanskalle.
Ja myymisen jälkeen ”loikannut kaidalle tielle” ja alkanut ns. sisäpiiritiedolla puhdistaa latua poikansa firmalle?
Hei siis tää Tekran kauppa on se josta miljonääriäidit – ohjelman Maria Alasen mies on saanut rahat marbellan asumiseen!
Nythän mä vasta hokasin tän kuvion.
Älkää nyt hyvät ihmiset luulko että tämä asfalttikartelli on Infra-alalla ainoa laatuaan ja että kaikki olisi nyt laillisessa järjestyksessä.
Hyvää näissa tapauksissa on se, että asioita kaivetaan vielä vuosienkin takaa. Tämä takaa sen, että ”mätämunat” saavat asianmukaisen kohtelun.
Kartellit ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttäjät on saatava kuriin. Surullista on se, että ammattitaidottomat rakennuttajat ovat mukana näissä peleissä tai sitten he eivät ymmärrä markkinatalouden mekanismeistä mitään. Näitä asioita kun ei insinööreille ja mestareille opetettu..
Nyt liikennevirastolla, ELY-keskuksilla ja kuntarakenuttajilla yms on tilaisuus näyttää mitä ammattitaito hankinnoissa todella tarkoittaa
Kartellit ovat olleet maan tapa ja aivan laillinen keino rajoittaa kilpailua aina 1980-luvulle saakka. Tämä asenne näkyy edelleen liike-elämässä ja jopa oikeuslaitoksessa. Eräänkin kartelliyhtiön johtaja oli julkisesti närkästynyt, kun talouslehdessä kerrottiin, että häntä epäiltiin rikoksesta. Kuinka joku toimittaja kehtaakin! Kartelli ei ole meillä rikos eikä siitä seuraa sakkoja tai vankeutta, ainoastaan seuraamusmaksu. Kyse on hieman sama kuin dopingin käytössä. On noloa jäädä kiinni, mutta kukaan ei syytä talouspetoksesta ja vaadi johtajilta ansiottomasti ansaittuja palkkioita takaisin. Englannissa kartelliyhtiötä sentään uhkaa sulkeminen pois julkisesta tarjouskilpailusta joiksikin vuosiksi. Meillä tuo voisi olla kovempi rankaisu, kun seuraamusmaksu joka on vain tietty laskelmoitu riski, jonka yritysjohto tai vaikkapa aluejohtajat voivat ottaa. Sen takaisinmaksukin lankeaa vastaa seuraajille. En ole nähnyt, että Skanska tai Lemminkäinen olisivat käyneet oikeutta entistä johtoansa vastaan tai kukaan olisi saanut potkut kartellin vuoksi.
Ai että vain Infran urakoitsijat harjoittavat alalle kuuluvaa kartellitoimintaa. Kannattaa miettiä materiaalien valmistajien ja toimittajienkin suuntaan. Rakennusmateriaalien valmistus ja myynti on liian keskittynyttä ja harvojen hallinnassa.
Tarjotut hinnat ovat usein oudon lähellä toisiaan ja halvin sen aina voittaa.
Myös ammattiliitoilla on kartelli. Vuosittain sovitaan mihin hintaan työvoimaa myydään ja niitä, jotka myyvät halvemmalla kiusataan jatkuvasti.