A-Insinöörit, VTT, SRV ja Senaatti tekevät ydinturvataloa allianssiyhteistyönä.

Allianssista on tullut kuuma muoti-ilmiö

Allianssi on nopeimmin kasvava urakkamuoto. Allianssihankkeita on jo parikymmentä ja lisää tulee koko ajan sillä kuntia ja valtiota se miellyttää jopa enemmän kuin elinkaarimalli. Senaatin allianssissa totettaja valitaan pikavauhtia pelkkänä tiimirekrytointina, mikä yhdessä suunnittelijapalautteen kanssa on saanut Liikenneviraston keventämään omaa valintaprosessiaan. Allianssi on nyt muotisana, joten sen sisältö on hyvin kirjava.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Senaatti rakennuttaa VTT:n ydinturvatalon Espoon Otaniemeen viime vuonna kehittämällään kärkihankeallianssimallilla. Toteuttajana on SRV, joka tekee myös Joensuun oikeus- ja poliisitalon allianssiurakkana.

Ydinturvatalo valittiin allianssihankkeeksi hankkeen vaativuuden takia. Säteilyturvallisuus on isoin haaste.

”Säteilyturvakeskus on kommentoinut suunnitteluratkaisuja ja tutustunut työmaahan. Se myös antaa käyttöönottoluvan, kun rakennus on valmis ja säteilevä materiaali paikallaan”, VTT:n teknologiapäällikkö Timo Vanttola kertoo.

Osin kallion sisällä olevissa tutkimustiloissa tutkitaan ydinreaktoreista otettuja materiaalinäytteitä. Tutkimukset tehdään kuumakammioissa, joiden seinämät toimivat säteilyn suojauksena. Paremman säteilyturvallisuuden vuoksi niissä voidaan tutkia aktiivisempia materiaaleja kuin nykyisessä laboratoriossa.

Ydinturvatalon suunnittelu oli tarjousvaiheessa jo niin pitkällä, että suunnittelua ei yhdistetty allianssiin. SRV:ltä on kuitenkin saatu jo näkemyksiä suunnitteluratkaisuihin. Vaihtoehtojen vertailu tapahtuu nopeammin, kun rakennusliikkeen tuotanto- ja kustannusosaaminen on käytössä.

Taloon sijoittuu 150 henkeä. Hankkeen kustannusarvio 32,9 miljoonaa euroa, jonka päälle tulevat VTT:n omat hankinnat.

Epäonnistumiset johtivat allianssiajatteluun

Senaatti on valinnut kymmenkunta  kärkihanketta, joiden rakennuttamiseen panostetaan normaalia enemmän. Senaatin saamat ikävät kokemukset epäonnistuneista uudis- ja korjaushankkeista olivat keskeinen kimmoke muutokselle.

Kärkihankeallianssi on yhdistelmä projektinjohtourakkaa ja allianssiajattelua. Se eroaa Visonin tuomasta australialaisesta allianssimallista erityisesti siinä, että valintaprosessi on kevyt ja YSE on käytössä soveltuvin osin.

Senaatin allianssimallissa ei ole sanktioita vaan vain palkkioita. Ne tulevat, jos tilaaja pääsee palvelutuottajan kanssa sovittuihin tavoitteisiin.

Lisä- ja muutostöitäkään ei tunneta, sillä tilaaja vastaa kaikista kustannuksista.

Rekrytointipäivä ratkaisee voittajan

Kärkihankeallianssin urakkakilpailu muistuttaa tiimirekrytointia, koska suunnittelua ja tarjouslaskentaa siihen ei kuulu. Senaatin liikevaihto- ja referenssivaatimukset täyttävät rakennusliikkeet tarjoavat arvioitavaksi allianssiorganisaationsa. Näistä kolme valitaan jatkoon.

Päivän kestävässä tiimin testauksessa ratkotaan rakentamiseen liittyviä tehtäviä. ”Samalla henkilöstökonsultti seuraa ryhmätyötaitoja ja ryhmädynamiikan toimivuutta”, rakennuttajajohtaja Unto Hartikainen A-Insinööreistä kertoo.

”Haluaisinko työskennellä tuon porukan kanssa seuraavat kolme vuotta, on yksi kysymys, johon halutaan vastaus”, aluejohtaja Petri Turku Senaatista sanoo. .

Valintaperusteissa henkilökunnan painoarvo on 70 prosenttia ja hinnan 30 prosenttia. Tiimityöpäivän jälkeen ehdokkaat antavat tarjouksensa tavoitepalkkioksi. Se saa olla maksimissaan 6 prosenttia tavoitekustannuksesta.

Tavoitepalkkio kannustaa hyvään rakentamiseen

Toteuttajalla on lisäksi mahdollisuus maksimissaan 6 prosentin suuruiseen tavoitepalkkioon. Euromääräisen tavoitepalkkion kriteerit on jaettu kahdeksaan osaan: tavoitekustannusten alitus, aikataulussa pysyminen, kustannusennusteen tarkkuus, työturvallisuus, harmaan talouden torjunta, laadun ohjaus, laatuvirheiden korjauksen nopeussekä asiakastyytyväisyys.

Rakennuttajakonsultti ja suurimmat suunnittelutoimialat saavat VTT:n kohteessa omat lisäpalkkionsa, jos tavoitekustannus alittuu.

Liikennevirasto kevensi allianssimalliaan

Allianssiajattelua kehuvat nyt kaikki: ”Samalla puolella pöytää istuen saatiin läpi ideoita, jotka olisivat muulla tavoin toimien todennäköisesti hautautuneet ja unohtuneet”, Tampereen Rantatunneli -allianssin projektipäällikkö Esko Mulari Lemminkäiseltä sanoo. Allianssimallin ansiosta tavoitehinta alittuu.

Rantatunnelia tarjottaessa suunnittelijat valittivat tarjousprosessin pituutta ja kalleutta. Liikennevirasto on ottanut tästä opikseen.

Liikennevirasto toteuttaa valtatien 6 Taavetti–Lappeenranta-projektin hankintamenetelmällä, jossa valitaan ensin suunnittelija ja sitten rakentaja. Ramboll Finland Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n suunnitteluryhmä voitti suunnittelijoille järjestetyn tarjouskilpailun allianssiurakan toteutussuunnittelusta. Tarjouskilpailu oli yksivaiheinen, eli tarjoajat tekivät myös hintatarjouksen samalla kertaa.

”Tämä malli on tarjoajaystävällisempi kuin aikaisemmat”, projekti-insinööri Harri Liikanen Liikennevirastosta kertoo.

Tarjousvaihe kesti pari kuukautta. Liikennevirasto piti jokaisen viiden tarjoajan kanssa erilliset aloitus- ja tutustumistapaamiset ja päivän työpajat, joissa punnittiin tarjoajien taitoja. Tässä vaiheessa ei etsitty innovaatioita, vaan innovointi kuuluu kehitysvaiheeseen, jossa myös urakoitsija on mukana.

Valinnassa avainhenkilöiden näytöillä oli 30 prosentin painoarvo, allianssin edellyttämillä toimintamalleilla ja allianssikyvyllä 30 prosentin painoarvo, inframallinnusosaamisella 15 prosentin painoarvo ja prosenttipohjaisella palkkiolla 40 prosentin painoarvo.

Elinkaarimalli vaihtumassa allianssiin kunnissa

Elinkaarimalli on ilmeisesti kunnissa vaihtumassa allianssimalliksi. Tuore esimerkki tuli tällä viikolla, kun Lemminkäinen ja Kempeleen kunta sekä Prodeco Oy allekirjoittivat kehitysvaiheen allianssisopimuksen Kempeleen terveyskeskuksen toteuttamisesta. Hankkeessa rakennetaan uusi rakennus olemassa olevan terveyskeskuksen viereen, minkä jälkeen vanha rakennus saneerataan. Hankkeen arvo on noin 13 miljoonaa euroa.

Allianssihenkeä on tuotu mukaan myös kerrostalorakentamiseen. Palveluhenkisyyttä korostava Fira yrittää etsiä uusia ideoita tälle rakentamisen ehkä kustannustehokkaimmin hoidetulle alueelle. Constissa taas pohditaan, mitä etuja allianssi antaa putkiremontin tekemiseen.

Kaupan rakennuttajiakin allianssiajattelu viehättää. Cityconin rakennuttajapäällikkö Jorma Kajander kritisoi nykyisin vallalla olevaa projektinjohtomallia.

”Tämä urakointimuoto on sellainen, jossa taloudelliset intressit eroavat toisistaan, mikä ajaa väistämättä liikaa tavoite- ja muutoshintakeskusteluihin. Kauppakeskusrakentamisessa taas on se tyypillinen piirre, että niissä tapahtuu paljon muutoksia. Siten olisi toivottavaa, että löytyisi sellainen urakkamuoto, jossa taloudelliset intressit olisivat yhtenevämpiä. En tiedä, olisiko vastaus allianssi, mutta ne periaatteet viehättävät minua.”

Ainoa soraääni kuuluu keskisuurilta, perinteisiltä infraurakoitsijoilta. Niiden referensseillä ja liikevaihdolla ei päästä isoon allianssiin projektinjohtajaksi, ja voimakkaasti pilkottu kilpailuttamistapa sysää ne ulos myös itse rakentamisesta.

Lue lisää 7. marraskuuta ilmestyneestä Rakennuslehdestä allianssimallin kokemuksista. Siinä esitellään taulukossa parikymmentä allianssihanketta. Joukossa on muutama vasta tarjous- tai kehitysvaiheessa oleva, kuten Kainuun keskussairaala, Espoon senioritalohanke tai Tampereen raitiotiehanke.

Auri Häkkinen
Hannu Lättilä
Seppo Mölsä

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Allianssista on tullut kuuma muoti-ilmiö”

  1. Rakentaminen kehittyy ainakin jos katsotaan kuinka hienoksi rakennuttamisen sanasto on muuttunut.

    Nyt pitää olla Allianssia ja Leania eli Australian ja Amerikan oppia. Ne molemmat niputetaan nimikkeen integroitu toteutusmalli alle.

    Itse ainakaan en varmasti tiedä mitä näillä nimikkeillä milloinkin tarkoitetaan, koska jopa urakoitsijat ovat alkaneet markkinoida omia palveluitaan alliansseina.

    ”Fira Palveluiden Allianssimalli on moderni tapa toteuttaa putkiremontti. Allianssiurakassa tilaaja, suunnittelija ja rakentaja sitoutetaan työskentelemään yhdessä parhaan lopputuloksen eteen”, yhtiö mainostaa ja toimitusjohtaja pitää aiheesta palopuheita seminaareissa ja mediassa.

    Puheita kunnellessa voisi kuvitella, että Fira olisi keksinyt pyörän uudestaan eli sen, että rakentaminen on asiakaspalvelua. Kuulostaa hieman Ilpo Kokkilalta, joka aikoinaan ”keksi” projektinjohtourakoinnin ja haastoi sillä alan suuret.

    Fira käyttää allianssinimeä myös asuntourakoistaan. Onko tämä jokin uusi nimi neuvottelu-urakalle? Siinäkin on usein jäänyt epäselväksi, missä järjestyksessä tilaus on hoidettu. Pk-yrityksille meno erittäin kustannustehokkaaseen asuntorakentamiseen on usein osoittautunut vaikeaksi joten vaikea on vielä sanoa, mikä on Firan tuoma lisäarvo.

    Korjausrakentaja Consti puolestaan vannoo Leanin nimeen. Sen alle niputetaan intergroidut toteutusmallit kuten allianssi ja yhteistoimintaurakkakin.

    ”Allianssimallin kaltaisia toteutusmuotoja viritellään useissa talonrakennushankkeessa ja myös asuntoyhtiöt ovat tarttuneet siihen. Kyse ei ole niinkään puhdasoppisesta allianssista, vaan toimivaksi todistetun perusidean sovelluksesta. Uutta toteutusmuotoa voi kutsua vaikka yhteistyöurakaksi ja se sisältää allianssin keskeisiä elementtejä. Näitä ovat ainakin osapuolten yhteinen suunnittelu ja tavoitekustannuksen määritys sekä kaikkia osapuolia koskeva yhteistyösopimus”, Constin Juha Salminen kirjoitti Rakennuslehdessä.

    Se ei selviä, miten rakennuttamisen suhteen maallikon asemassa oleva tilaaja, kuten taloyhtiö osaa kilpailuttaa näitä yhteistyökumppaneiksi itseään tyrkyttäviä. Valitsisinko sen joka tarjoaa Leania ja integrointia vai kuulostaisiko allianssi sittenkin vakuuttavammalta. Toisaalta kokonaisvastuurakentaminen eli KVR on kai se kaikkein huolettomin, koska siinä tarjotaan vastuuta eikä itse tarvitse murehtia edes rakennuttamisesta. Ja mikä olikaan se urakoitsija joka kertoi, että ryhmärakennuttamisella sitä vasta saadaankin edullisin tulos.

    Sen taloyhtiö varmaan kuulee näiltä kaikilta, että kilpailuttaminen on vanhanaikaista, koska kaikki tehdään ”asiakkaan parhaaksi”. Kukaan ei rakenna rahasta vaan ihan muista syistä.

    Eli tiivistettynä: allianssi-sana vaatisi selkeyttämistä, koska nyt sen sisältö voi olla mitä tahansa Liikenneviraston raskaista suunnittelun sisältävistä hankkeista, Senaatin keveisiin tiimirekrytointeihin ja urakoitsijoiden itsensä käyttämiin uudella nimellä verhottuihin kvr-paketteihin. Hyvä sana voi kärsiä inflaation ja toisaalta yksi epäonnistuminen voi pilata myös toimivien allianssimallien mainetta.

    Itse olen ollut alalla niin pitkään, että muistan, että KVR koki aikanaan niin kovan haaksirikon, että sen nimi vaihtui sittemmin moneen otteeseen. Hienoimmillaan puhuttiin jopa Design and Build -mallista.

    Yhtymäkohta vanhan yhteistoimintaurakan ja nykyisen allianssin kanssa ei ole ehkä kaukaa haettu. Vanha idea uusissa kääreissä

    En kuitenkaan yhtään ihmettele, miksi allianssi on nyt kaikkien huulilla. Esimerkiksi Senaatissa todetaan, että isot epäonnistumiset aiemmissa hankkeissa pakottivat miettimään uudenlaista lähestymistapaa rakennuttamiseen.

    Seppo Mölsä

  2. On erinomaista, että varsinkin julkisella puolella kilpailutusmenettelyt ovat kehittymässä kiinteähintaisesta jaettujen urakoiden mallista monipuolisiksi vaihtoehdoiksi, joista rakennuttaja voi valita itselleen ja markkinatilanteeseen sopivimman. Allianssimalli ja projektinjohtourakkamalli vaativat rakennuttajalta omaa osaamista ja runsaasti resursseja, koska siinä otetaan enemmän vastuuta rakentamisen toteuttamisesta. Suunnittele ja toteutamalli (tai KVR) antaa taas vastuuta enemmän urakoitsijalle totetuksen järjestämisestä siten, että rakennuttaja saa tarpeitaan ja vaatimuksiaan vastaavan ratkaisun mahdollisimman taloudellisesti.
    Uudet mallit nostavat uusia ehkä joustavampia urakoitsijoita kilpailemaan ja tarjoamaan palveluita. Se ei ole ollenkaan huono asia.

  3. Kun Markku Teppo, tielaitoksen entinen hankintajohtaja, esitteli allianssimallia noin kymmenen vuotta sitten, markkinoilla ei ollut halukkuutta ottaa sitä käyttöön. Hän selvitteli mallin kokemuksia Australiaa myöten ja hänelle voimme nostaa hattua mallin lanseeraamisesta Suomeen. Hyviä eläkepäiviä hänelle!

Vastaa käyttäjälle toimitus@rakennuslehti.fi Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi