Kokeile kuukausi maksutta

Rakentamisesta paljastui iso määrä uusia laatuvirheitä – vältä ainakin nämä

Plaaniovet ovat  kieroja. Parketeista nuosee esiin tikkua. Muovimatto kupruilee. Vesipostiventtiili jäätyy. Magnesiumoksidilevyt keräävät kosteutta. Pyöriväkennoinen lämmöntalteenottolaite kastelee rakenteet. Rakentajat näyttävät keksivän nopeammin uusia virheitä kuin pääsevät vanhoista eroon.

Vesipostiventtiilin jäätyminen ja siitä johtuva vesivahinko on yleinen rakennusvirhe. Useimmiten pientaloja koskeva virhe on mukana vakuutusyhtiöiden yleisimpien korvaustapausten listalla.

Rakentamisessa toistetaan sinnikkäästi vanhoja virheitä, mutta keksitään jatkuvasti myös uusia. Rakennuslehti ja Rakennusteollisuus RT ry tekivät yhdessä Mittaviiva Oy:n kanssa rakentamisen laatukyselyn. Yli sata vastaajaa oli törmännyt moniin uusiin rakentamisen virheisiin. Jutun lopussa on tiivistelmä niistä.

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha puolestaan on löytänyt monia virhepaikkoja, kun rakenteita tiivistetään ja lisäeristetään ja samalla vaipan ulko-osat ja niissä mahdollisesti olevat puuosa jäävät kylmiksi. Yhtenä mahdollisena riskinä hän nostaa esiin pyöriväkennoinen lämmöntalteenottolaitteen. ”Se on tehokas, mutta se voi kostuttaa ilmaa rakenteiden kannalta liikaa.” Hän ei siksi suosittelisi sitä pientalorakentamiseen.

Talotekniikkateollisuus ei ole yhtynyt tuohon näkemykseen, vaan on luvannut toimittaa asiasta uutta tutkimustietoa.

Kyselyssä kärkeen nousivat tutut ­asiat, kuten suunnittelun puutteet, kiire ja asennevamma työn tekemisessä. Myös paloasiat, kuten palokatkot ja -osastot ovat vaikeita asioita kaikille osapuolille niin pääsuunnittelijoista tekijöihin kuin eri viranomaisiinkin.

Ulkomaisen työvoiman nähtiin lisänneen ongelmia, mutta niitä tuovat myös kokemattomat työnjohtajat ja suunnittelijat, jotka on jouduttu lähes koulun penkiltä repimään oikeisiin töihin resurssipulan vaivatessa alaa.

Laatuongelmien määrää lisää se, että asiakkaista on tullut entistä vaativampia. Laatuongelmista puhumisen kynnys on huomattavasti madaltunut, ja asiakkaat ovat tulleet huomattavan tarkoiksi.

Detaljit jätetään suunnittelematta

Suunnittelussa törmättiin huonoon mallinnukseen, detaljisuunnittelun puutteisiin ja Rakennuslehden Vuoden työmaa –kilpailutyömaallakin havaittuun ongelmaan rakennuttajakonsultin ja projektinjohtourakoitsijan välisestä kädenväännöstä siitä, kumpi johtaa hanketta. Saako toinen ohjata suunnittelijoita tai edes keskustella heidän kanssaan?

Rakennuttajakonsultilla voi olla oma vahva tapansa toimia, mutta niin voi olla myös projektinjohtourakoitsijalla. Kumpikin on saanut hyviä tuloksia omasta tavastaan ja pitää sitä ainoana oikeana tapana. Tämä taistelu heijastuu henkilösuhteisiin, eikä toiminta ole niin kitkatonta yhteen hiileen puhaltamista kuin se parhaimmillaan voisi olla.

Rakennuttaja sahaa omaa oksaansa

Rakennuttamisen perusongelmia ovat huonot tarjouskyselyt, halvimman hinnan pakonomainen hakeminen ja aikataulujen epärealistisuus. Monesti jo tilaaja itse aikaansa sen, että laadun tekemisen edellytykset ovat työmaalla heikot.

Rakentamisen laatu saatetaan mieltää kasaksi papereita, joiden täyttämiseen käytetään enemmän aikaa kuin itse työsuoritukseen ja sen valvontaan.

Rakentajista on tullut kiristyvässä kilpailussa huolimattomia ja välinpitämättömiäkin. Projektinjohto ei suunnittele työtä riittävän hyvin ja ajoissa. Kun omaa laatuvaatimukset tietävää työvoimaa ei ole enää käytössä, ollaan vaihtuvan, halvimmalla saadun työvoiman armoilla, mikä pistää työnjohdon lujille.  Enää ei muodostu kiinteitä sidosryhmiä, jotka keskustelevat toistensa kanssa työn edetessä ja ajattelevat toisen rakentajan parasta.  Kiireen keskellä uusia työntekijöitä ei ehditä perehdyttää laatuvaatimuksiin ja  työhön lähdetään ilman, että varmistutaan tekijöiden tietoisuudesta vaatimuksista sekä kyvystä vaaditun työsuorituksen tekemiseen.

Ulkomainen työvoima on muuttanut rakentamiskulttuuria. Kieliongelmien takia on tullut väärinymmärryksiä, joista on aiheutunut virheitä. Osa ulkomaalaisista ei ole sitoutunut laatuun eikä välitä työnjohdon ohjeista

Kosteudenhallinnasta ei välitetä

Kosteudenhallinnan vaatimukset ovat kiristyneet viime vuosina, mutta kaikki rakennustyömaat eivät ole pysyneet tässä kehityksessä mukana. Veden kanssa lotrataan edelleen yhtä huolettomasti kuin ennenkin.

Betonilattioiden kosteusmittauksissa tehdään edelleen paljon virheitä, ja kohonneita VOC-arvoja on todettu, vaikka kosteusmittaustulokset olivat olleet  muovimattojen pinnoitusvaiheessa hyväksyttyjä. (Muovimattojen riskeistä on linkissä oma juttunsa.)

Talotekniikka jää säätämättä

Uutta talotekniikkaa ei osata hyödyntää eikä sitä aina hallita.. Talotekniikan lisääntyessä sen ja rakenteiden toimivuuden yhteensopivuus ei varmennu. Tätä pahentaa säätöjen laiminlyönti sekä käyttäjän huolimattomuus ja myös virheellinen talotekniikan käyttö.

Painesuhteiden hallinta uusissa supertiiviissä taloissa on vaikeaa, koska hatarissa taloissa sillä ei ollut juuri merkitystä.  Riski on isoin korjauskohteissa, joissa rakenteet voivat olla täynnä mikrobeja, jotka imetään kovalla alipaineella sisäilmaan. Ylipainekaan ei ole hyväksi, koska se voi kastella rakenteita.

Automaattinen ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi, kun tulee talvi. Kesällä taas ilmastointi toimii liiankin tehokkaasti, jolloin syntyy vetoa.

Lvi-osien laatu on paikoin surkea. Esimerkkinä tästä mainittiin putkirikko muuten hyvin rakennetun taloyhtiön väestönsuojassa juuri, kun asukkaat olivat saaneet tavaransa ”kanakoppivarastoihin”.

Mysteeriksi jäi uusien, pinnoitettujen valurautaviemäreiden syöpyminen puhki muutaman vuoden käytön jälkeen.

Korjausrakentamisessa on paljastunut paljon putkimiehen rikki polttamia höyrynsulkuja.

Vesipostiventtiilin jäätyminen on yleinen virhe pientaloissa

Pientalorakentamisessa vesipostiventtiilin jäätyminen ja siitä johtuva vesivahinko on mukana vakuutusyhtiöiden yleisimpien korvaustapausten listalla.

Vesiposti voi jäätyä, jos venttiili sijoitetaan seinärakenteessa olevaan, esimerkiksi 50 millimetriseen eristyskerrokseen. Umpinaisesta asennuspaikasta voi aiheutua venttiilin jäätyminen, koska venttiilin lämpö johtuu kuparista seinäputkea pitkin ulkoilmaan.

Venttiili voi myös jäätyä, jos vesipostiventtiilin seinän läpivientiputki on asennettu kaltevaksi huoneeseen päin ja vesi pääsee valumaan seinän sisälle asennettuun venttiiliin. Oikeinkin asennettu vesiposti saattaa jäätyä, jos talveksi kiinni jätettyyn kasteluletkuun on jäänyt vettä.

Vesipostiventtiilin jäätyminen rikkoo venttiilin. Vesivahinko tapahtuu kun jää on sulanut, ja paineellinen vesi pääsee rikkoutuneen venttiilirakenteen kautta seinärakenteeseen.

Vesipostiventtiili tulee asentaa lämpimään tilaan ja yleensä näkyville. Rakenteen sisään asennetut vesipostiventtiilit tulee siirtää kokonaan lämpimän tilan puolelle. Jos venttiili halutaan jättää ”piiloon” se tulee asentaa esimerkiksi tarkastusluukun taakse riittävän suureen tilaan, jonka ilman vaihtumisesta on huolehdittu.

Hyvän rakennustavan mukaan vesipostiventtiili tulee asentaa näkyville tai rakenteen sisällä sellaiseen paikkaan, jossa se ei voi missään tilanteessa jäätyä.

Rakentamismääräysten mukaan rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa, ja vesijohto voidaan helposti tarkastaa ja korjata. Rakentamismääräysten ohjeiden mukaan huollettavien ja tarkastettavien laitteiden kohdalle tehdään riittävän suuri mutta kuitenkin vähintään 500 x 500 millimetrin kokoinen, selkeästi merkitty, irrotettava tai avattava luukku.

 

VIRHEITÄ

Materiaalivirheitä

Plaaniovet ovat lähes järjestelmällisesti kieroja

Raskaiden ovien karmien kiinnittämiset kahiharkoilla muurattuihin väliseiniin

Proppujen pysyvyys leikatuissa kahiharkoissa

”Jäykkien” mattojen ylösnostojen liimauksien pysyvyys M1-luokitetuilla liimoilla

Parkettilattiat ääntelevät voimakkaasti, vaikka on todettu, että alusta on suora

Huonoa puutavaraa

Karelian parkettien lakkaukset liian heikkoja. Uutena meinaa nousta tikkuja.

Lithurin lattian tekovirheet ja ylipäänsä kyseisen käsittelyn riittävyys autohallin lattiaan

Uusien pinnoitettujen valurautaviemäreiden syöpyminen puhki muutaman vuoden käytön jälkeen

Suunnittelussa aukkoja ja ristiriitoja

Suunnitelmissa ristiriitoja ja yhteensopimattomuutta ja niistä puuttuu detaljeja varsinkin vaikeista paikoista

Rakennesuunnittelija on suunnitellut ratkaisuja, mitkä ovat mahdottomia työmaalla toteuttaa. Työmaalla aikataulut myöhästyvät, kun kesken rakentamisen joudutaan kyselemään uusia ratkaisuja.

Suunnittelussa ei ole huomioitu uuden teknologian vaatimuksia.

Pienissä kunnissa toimivat pääsuunnittelijaksi ja vastaavaksi työnjohtajaksi lupautuneet ”konkarit” eivät aina ole selvillä nykyisen lainsäädännön mukaisista velvollisuuksistaan varsinkaan tuotehyväksyntöjen osalta.

Isolla osalla suunnittelijakuntaa on isot puutteet rakennusfysiikan osaamisessa. Koulun penkiltä tulevat tietävät paremmin.

Suunnitelmista poikkeaviin toteutuksiin lähdetään ilman asiasta sopimista

Halutaan valita ekologinen ratkaisu mutta ei ymmärretä sen toimivuutta. Toimii eri tavalla kuin tavanomainen rakenne.

Käytettävyys on unohdettu, tyyliin ”pistorasia patterin takana”.

Kosteudenhallinta hakusessa

Tavarat toimitetaan sateeseen ja kosteat tavarat seisovat ennen asennusta valmiiksi märkinä

Seinärakenteet kastuvat rakentamisen aikana

Kosteat eristeet sekä niihin liittyen eristeiden niin sanottu valuminen

Aikataulut ja kuivumisajat rakenteilla epäselvät

Vanhat työtavat, kuten betonin alkaalinen suojaus, eivät enää olekaan toimivia

Tuulensuojana käytetyt magnesiumoksidilevyt keräävät kosteutta kuin pesusieni

Lattiassa oleva muovimatto kupruilee saumojen kohdalla

 

(Lisäys: Juttua on palautteen pohjalta hieman korjattu tuo pyöriväkennoisen lämmöntalteenottolaitteen osalta)

 

 

 

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “Rakentamisesta paljastui iso määrä uusia laatuvirheitä – vältä ainakin nämä”

  1. Rakentamisen suurin ongelma on järjestelmällinen vastuiden välttäminen ja standardoinnin puute. Edes yleisiä toleransseja ei rakentamisessa käytetä. Suomeen pitäisi luoda selkeä lainsäädäntö rakentamisen virhevastuista ja kattava standardointi, joka koskisi koko alaa. Lainsäädäntöön tulisi kirjata selkeät sanktiot määräysten rikkomisesta ja valvonnan laiminlyönnistä. Sanktioiden tulee aina ylittää saatu hyöty. Todetut vakavat rakennusvirheet tulisi siirtää virallisen syyttäjän alaisiksi rikoksiksi, nimikkeellä petos.

  2. ”Pyöriväkennoinen lämmöntalteenottolaite on tehokas, mutta se voi kostuttaa ilmaa rakenteiden kannalta liikaa. Ei voi suositella omakotitaloihin.”
    Tähän olisi mielenkiintoista saada tutkittua tietoa, mihin väite perustuu. Samalla tavalla voisi väittää että suihku saattaa aiheuttaa kosteusvaurioita ja olisi syytä välttää niiden asentamista sisätiloihin.

  3. ”Pyöriväkennoinen lämmöntalteenottolaite on tehokas, mutta se voi kostuttaa ilmaa rakenteiden kannalta liikaa. Ei voi suositella omakotitaloihin.” = Idioottimainen väite vailla totuuspohjaa. Pyöriväkennoinen LTO-ei lisää lainkaan kosteutta vaan alentaa sitä. Ei IV-kone tyhjästä pysty tuottamaan kosteutta

    1. Pyöriväkennoisessa LTO:ssa osa sisäilmasta palautetaan sisäilmaan. Sisäilma on lähtökohtaisesti kosteampaa kuin ulkoilma. Eli verrattuna kuutio-LTO:hon tulee sisäilmaan enemmän kosteutta.

      Mutta onko se ongelma? En usko. Meillä on suuren osan vuotta sisäilma liian kuivaa, joka aiheuttaa sisäilmaongelmia monille (silmien kuivuminen, vuotava nenä, käsien kuivuminen).

      1. Ilmasointilaitteet eivät pääsääntöisesti palauta sisäilmaa takaisin sisälle. Vaan ulkoilma tulee sisään (ulkoa 100%) kennot siirtää lämmon läpimästä sisälilmasta kylmään raikkaaseen ulkoilmaan. Sisäinen ja ulkoinen ilma eivät käy edes samassa tilassa. Riippuen rakenteesta pientä vuoto voi toki läpi olla, mutta ei merkitksellistä. Kuitenkin kennolla (oli se pyörivä tai kiinteä) eivät ole kovin tehokkaita. Enemmän lämmönsiirtö tehokkuutta saadaa PILP- tyylisellä ilmastointi laitteella, jossa käytetään samaan teknikkaa, kun ILPeissä (=ilmalämpöpumppu).

        1. ”Sisäinen ja ulkoinen ilma eivät käy edes samassa tilassa” Tuo on totta kuutio-LTO:n kanssa. Mutta kyllä pyöriväkennoisessa LTO:ssa se kenno pyörii ja lamellin pyörähtäessä poistoilmakanvan puolelta tuloilmakanavaan siinä siirtyy lamellin sisällä oleva ilma mukana.

          Miksi uusiin moderneihin rakennuksiin laitetaan perinteinen LTO eikä PILP:iä? LTO:n vuosihyötysuhteet on yli 80% saadaanko lisäkustannus takaisin PILP:ssä?

          1. Sori. Puhuitkin ilmastointilaitteista. Et ilmanvaihdosta. Mutta eipä kommenttisi kyllä sopinut minun kommenttini perään.

    2. Lisäksi:

      ”Normaaleissa lämmöntalteenoton käyttötilanteissa pyörivä lämmönsiirrin siirtää ainoastaan poistoilman lämpöä tuloilmaan. Mikäli ulkoilman lämpötila on alhainen, poistoilman lämpötila laskee lämmönsiirtimessä kastepisteeseen. Tällöin poistoilmassa olevaa kosteutta kondensoituu lämmönsiirtimen pinnalle, josta se taas haihtuu pyöriessään kuivaan tuloilmaan. Näissä olosuhteissa kaikki pyörivät lämmönsiirtimet palauttavat kosteutta poistoilmasta tuloilmaan huolimatta käytetystä lämmönsiirtomateriaalista.”
      Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Py%C3%B6riv%C3%A4_l%C3%A4mm%C3%B6nsiirrin

  4. Kerrostalo puolelle en ole tarkoituksellakaan sotkeutunu. Aikanaan todennu sen, että siellä maksimoidaan ainoastaan voitto. Muulla ei näytä olevan mitään väliä.

    Siksi oma osaaminen keskittyyki pientaloihin, rivareihin ja pieniin puukerrostaloihin. Siellä suunnittelijallaki on vielä jotaki valtaa. Ja omat hommat olen koittanu tehä niin tarkasti kuin suinkin mahdollista ja just niistä vaikeista paikoista. Sillä systeemillä olen saanu rekkula % nollaan jo vuosia sitten. Eikä ole ollut mitään ongelmia. Se vie reilusti enemmän aikaa, mutta ei tarvi istua puhelimessa kuvien lähetyksen jälkeen.
    Älkää antako periksi ketkuille jotka soittaa kysyäkseen ”voiko he tämän tehä eri tavalla kuin on piirretty”. Ite lähen tarvittaessa työmaalle haalarit päällä näyttämään kädestä pitäen jos ”ammattimiehet” eivät sitä osaa.

    Tosin yhä enemmän ja enemmän teen suoraa palvelun vientiä(jollekki kiitos) ja nämä Suomen touhut alkaa onneksi jäämään taka-alalle ja vasemman käden touhuiksi. Siellä ei tarvi kinata kenenkään kanssa vaan ne tehdään just niinkuin on suunniteltukki. Tosin valtava ero käytettyyn talotekniikkaan versus Suomi. Pääasiassa ihan lapsen kengissä muualla ne hommat ja ehkäpä nämä Suomessa käytettävät härvelit ovat niin paljon aikaansa edellä ettei ihmiset ole niihin vielä valmiita :-D. Ja ps Suomalainen puurakentaminen ja osaaminen on ihan perseestä kun verrataan mitä muualla tehdään mm japsit, Itävalta…tekis mieli sanoa, että hävetkää kun ette osaa tehdä edes liitoksia oikein.

  5. Milenkiintoista, että valurautaviemärit eivät nykyään kestä paria vuotta kauempaa?

    1. Juttu perustuu kyselyymme, jossa hieman yli sata henkilöä vastasi myös osioon, jossa kysyttiin olivatko he törmänneet johonkin uuteen rakentamisen virheeseen ja mikä se oli. Vastaukset ovat siis yksittäisiä huonoja kokemuksia eikä niistä voi vetää suoria johtopäätöksiä virheiden yleisyydestä ja vakavuudesta. Se on ihan oman jutun arvoinen asia, kun nuo virheet on ensi tunnistettu.

  6. Tuli kyllä yllätyksenä miten kallis A1-lujalevy keräsi kosteutta kuin pesusieni, seinä oli oli tiettyyn vuodenaikaan aina märkä, onneksi käyttö oli erittäin pientä ja seinästä poisto kävi helposti. Kosteaan tilaan tarkoitetu Magrock(?)levy taas ei ole aiheuttanut ongelmia.

  7. Kenno rakenteella töihin vaan niin pääsette katsomaan pellejä ja pelleilyä ihan 5 kertaa viikossa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat