Otaniemen kampuksen kirjasto valmistui vuonna 1970. Arkkitehdit NRT:n suunnittelema peruskorjaus valmistui 2016. Palkinnon vastaanottivat tänään Valkoisessa Salissa järjestetyssä julkistustilaisuudessa peruskorjauksen suunnitelleet arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes.
”Oppimiskeskuksen peruskorjauksessa on onnistuttu rohkealla otteella uutta luoden, vanhaa haastaen ja kunnioittaen nykyaikaistamaan rakennuksen käyttötarkoitus. Omassa ajattelussani tämä lopputulos vertautuu siihen ilmiöön ja valtavaan murrokseen, jonka käyttövoimana ovat nopeasti kehittyvät teknologiat ja digitalisaatio. Uudistumiskykyämme haastetaan nyt kaikilla elämän osa-alueilla”, Karhinen perustelee valintaansa.
Uudistumiskyky nousi kriteeriksi
Hän kertoo, että valinta oli aluksi vaikea, kunnes ajatus palkitsemisperusteista kypsyi. Pääperusteena oli uudistumiskyky.
”Suomen uudistumiskyky haastaa meitä kaikkia. Oppimiskeskus on täyttymys sille ajattelulle, että pitää uskaltaa uusiutua, kun käyttötarkoitus menee osittain pois alta”, Karhinen korostaa.
”Selkeät historialliset kerrostumat mahdollistavat sen, että uusi erottuu alkuperäisestä. Erityisesti alimman kerroksen rohkea ja ennakkoluuloton sisustusarkkitehtuuri luo tilaan vahvasti tulevaisuuslähtöisen ja dynaamisen identiteetin. Näkymä alakertaan on sykähdyttävä – voimakkaat värit, käsin kosketeltava uuden luomisen ja oppimisen tuntu sekä rohkeat sisustukselliset ratkaisut innostavat sydäntä lyömään hieman nopeammin. Tunnistan sitä samaa uutta elämää, jota olen saanut aistia myös omissa uusissa tiloissamme Vallilassa. Arkkitehdeilta on löytynyt uskallusta aidosti haastaa Aaltoa juuri sopivalla tavalla, sovittaen yhteen arkkitehtonisen kauneuden ja monipuolisen toiminnallisuuden uudet vaatimukset”, Karhinen sanoo.
Peruskorjauksen sisustusarkkitehtina on ollut Päivi Meuronen JKMM Arkkitehdeistä.
Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on säilytetty ennallaan samoin kuin alkuperäisen kirjaston salitilat kalusteineen. Uusiksi tiloiksi on avattu oppimiskeskus alkuperäisiin kirjavarastokerroksiin.
Korjausrakentamishankkeen suunnittelua edelsi hankesuunnittelu ja sen palvelumuotoiluvaihe. Se perustui laajaan haastattelukierrokseen, jossa haastateltiin professoreita, opiskelijoita ja kirjaston työntekijöitä.
”Siinä haluttiin kaikkea sellaista, mitä rakennuksessa ei ennen peruskorjausta ollut, kuten kahvila, virtuaalipelipaikka, pajatoimintoja ja esiintymisharjoittelun mahdollisuutta. Konseptin ja toiminnan tavoitteet hiottiin hankesuunnitteluvaiheessa. Toteutussuunnitteluun oli aika helppo lähteä siltä pohjalta”, Tuomi kertoo.
Kirjavarastokerroksissa Aallon kädenjälki ei ollut yhtä vahvasti läsnä kuin kirjastosalissa.
”Rakennuksella ei ole lailla tai asemakaavalla määriteltyä suojelustatusta, mutta kirjastosali ja ulkoarkkitehtuuri on säilytetty. Myös kirjaston lainaustiski ja vaatesäilytystiski on säilytetty, vaikkei niillä ole entisenlaista käyttötarkoitusta”, Remes kertoo.
”Rakennuksen päätilojen ainutlaatuinen tunnelma syntyy Alvar Aallon taidokkaasta luonnonvalon käytöstä. Rauhallisille ja kauniille lukusalitiloille on uudistuneessa oppimiskeskuksessakin paikkansa. Muutokset näissä suojelluissa tiloissa liittyivät talotekniikan uusimiseen, esteettömyyden parantamiseen sekä kalustuksen ja palvelukonseptin kehittämiseen”, Tuomi kertoo.
Oppimiskeskukseen valoa uusilla aukoilla
Uudenlaisten oppimistilojen tuominen taloon samalla Aallon arkkitehtuuria kunnioittaen tehtiin poistamalla rakennuksen kirjavarastotoiminto. Matalista varastokerroksista yksi purettiin kokonaan ja toiseen avattiin suuri valoaukko. Näin syntyi uusi tila, jollaista ei 1970-luvun kirjastossa tarvittu.
Tila on monitoimista, tulevaisuuden tarpeiden mukaan muuntautuvaa. Nyt toimintoina on muun muassa esiintymisharjoittelua, ohjelmisto-opettelua, 3D-tulostamista, virtuaalipelejä, tapahtumatori ja kahvila.
Esiraati arvioi, että alkuperäisiin kirjavarastokerroksiin avatun oppimiskeskuksen arkkitehtoniset ratkaisut – paljaat, osin puretut runkorakenteet ja nykyaikaiset Päivi Meurosen suunnittelemat sisustusratkaisut – luovat tuttuun kokonaisuuteen onnistunutta uuden aikakauden tuntua. Kirjastotoiminnan kehittyminen on edellyttänyt toiminnallisia muutoksia, jotka on tehty alkuperäistä ratkaisua kunnioittaen ja säilyttäen mahdollisuus palata myös aiempaan.
Palkinto myönnettiin nyt neljättä kertaa
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen merkittävän uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta.
Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä.
Suomi 100- ja SAFA 125 -juhlavuonna Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraati halusi nostaa esiin laadukkaita korjausrakentamiskohteita, jotka ovat alun perin valmistuneet Suomen itsenäisyyden aikana.
Esiraadin valitsemat vuoden 2017 palkintoehdokkaat olivat Harald Herlin -oppimiskeskuksen lisäksi Helsingin kaupunginteatteri, Roihuvuoren ala-aste ja Tarton Paavalinkirkko.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Arkkitehtuurin Finlandia Harald Herlin -oppimiskeskukselle”