Kokeile kuukausi maksutta

Kaupunki­bulevardeilla on runsaasti vastustajia – ”Varmasti ei löydy vaihtoehtoa, johon kaikki olisivat tyytyväisiä”

Viidennes pääkaupunkiseutulaisista ei tiedä, mitä mieltä olla kaupunkibulevardeista.

Liikennettä Tuusulanväylällä. Kuva: Kimmo Räisänen

Uusmaalaisten enemmistö ei halua kaupunkibulevardeja Helsingin sisääntuloväylille. Helsingin Sanomien Kantar TNS:llä teettämän kyselytutkimuksen mukaan 51 prosenttia uusmaalaisista on sitä mieltä, että Helsingin pitäisi luopua kaupunkibulevardisuunnitelmistaan.

Bulevardien kannalla puolestaan on 24 prosenttia Uudellamaalla asuvista. Neljännes ei osannut kertoa kantaansa.

Pääkaupunkiseudulla asuvat vastustavat Helsingin kaavoitussuunnitelmia hieman muita uusmaalaisia tiukemmin. Heistä 54 prosenttia suhtautuu bulevardisointeihin kielteisesti. Vajaa neljännes kyselyyn vastanneista on rakentamisen kannalla. Joka viides ei osaa vielä sanoa, mitä mieltä on asiasta.

Bulevardien kannalla puolestaan on 24 prosenttia Uudellamaalla asuvista.

Kaikista suomalaisista bulevardeja kannattaa 20 prosenttia. Yli puolet ei tiedä, mitä mieltä olla Helsingin hankkeesta.

Kyselytutkimuksessa kerrottiin, että Helsinki suunnittelee moottoriteiden ja muiden sisääntuloteiden muuttamista kaduiksi eli niin sanotuiksi kaupunkibulevardeiksi. Kysymys kuului, ”pitääkö Helsingin mielestäsi jatkaa kaupunkibulevardien toteuttamista?”

Vastustus ei ole uusi asia

Bulevardien vastustus ei ole uusi asia. Helsingin suunnitelmat ovat joutuneet muun muassa liikenneviranomaisten hampaisiin. Helmikuussa Helsingin hallinto-oikeus kumosi merkittäviä osia kaupunginvaltuuston syksyllä 2016 hyväksymästä Helsingin uudesta yleiskaavasta.

Joukossa oli neljä Helsingin kaavailemaa kaupunkibulevardia. Tyrmäyksen saivat Länsiväylän, Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän muuttaminen asuinkaduiksi.

Bulevardisointi ei hallinto-oikeuden mukaan täytä valtakunnallisia vaatimuksia sujuvan liikenteen järjestämisestä. Huolta liikenneviranomaisissa on herättänyt erityisesti tavaraliikenteen ja pitkän matkan linja-autoliikenteen hidastuminen.

Myös suojeltujen liito-oravien nopea levittäytyminen lännestä Helsinkiin on osoittautumassa haasteeksi bulevardisoinnille.

Keskustelu vaikuttanut tuloksiin?

Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) uskookin, että kaavoitussuunnitelmista käyty aiempi keskustelu on vaikuttanut gallupin tuloksiin.

”Ihmiset ovat todennäköisesti vastanneet bulevardisointikysymykseen yleisellä tasolla. Monilla on varmaan ollut mielessään suunnitelmat Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnista ja julkisuudessa esillä olleet liikenteelliset kysymykset”, Sinnemäki sanoo.

”Kun suunnitelmista tulee konkreettisempia, asia kiinnostaa todennäköisesti erityisesti tulevien bulevardien lähellä asuvia. Heidän suhtautumisensa taas määrittyy siitä käsin, mitä alueelle suunnitellaan.”

”Ihmiset ovat todennäköisesti vastanneet bulevardisointikysymykseen yleisellä tasolla.”

Sinnemäen mukaan on hyvin mahdollista, että tarkempia suunnitelmia tehtäessä tulee myös esille vastustusta.

”Se voi kuitenkin liittyä muihin asioihin kuin liikenteeseen”, Sinnemäki sanoo.

Helsingin kaupungin kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikön Jussi Luomasen mukaan ihmiset suhtautuvat yleensä aina ympäristön muutoksiin aluksi varovaisen kielteisesti.

”Vastustus johtuu monesti siitä, ettei asiasta ole saatavissa tietoa riittävän helposti omaksuttavassa muodossa. Jos ei ole varma tietääkö tarpeeksi, saatetaan sanoa varmuuden vuoksi ei”, Luomanen sanoo.

”Kaikki ei tapahdu kerralla”

Sinnemäki muistuttaa, että Helsingissä on hyvä syy, miksi yleiskaavassa päädyttiin muuttamaan nykyisiä moottoriliikennekäytössä olevia teitä kaduiksi.

”Helsingissä oli 10 vuotta sitten 75 000 asukasta vähemmän. Seuraavan kymmenen vuoden päästä Helsingissä asuu jotakuinkin saman verran enemmän ihmisiä”, Sinnemäki sanoo.

”Halutaan, että mahdollisimman moni ihminen voisi asua kohtuullisen matkan päässä keskustasta.”

Kyse on useiden vuosikymmenten rakentamispotentiaalista. Yleiskaavassa oli bulevardien varsilla asuntoja yhteensä noin 80 000 asukkaalle.

Jos hallinto-oikeuden päätös jää voimaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, eikä neljää suunnitelluista kaupunkibulevardeista voida toteuttaa, jäljelle jäävien varsille voisi tulla vajaat 40 000 uutta asukasta.

”Liikenteelliset kysymykset tulevat ratkottaviksi pala palalta. Kaikki ei tapahdu kerralla”, Sinnemäki sanoo.

”Varmasti ei löydy rakentamisvaihtoehtoa, johon kaikki olisivat tyytyväisiä. Muutos ja uuden rakentaminen herättävät aina kritiikkiä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Kaupunki­bulevardeilla on runsaasti vastustajia – ”Varmasti ei löydy vaihtoehtoa, johon kaikki olisivat tyytyväisiä””

  1. Havainnekuvassa oli jalkakäytävä, pyörätie, ratikkakaista ja 3 autokaistaa. Hollywoodin meininkiä.

  2. Epäilemättä maakunnassa on halua kerätä kasvun hedelmät ja sysätä liikenneongelmat keskuskaupungille. Helsingillä on oikeus kehittää kaupunkirakennettaan eheämmäksi ja tiiviimmäksi. Se on lopulta kaikkien etu, vaikkei nyt siltä vaikuta. Hajautumisen jatkumisesta kärsivät kaikki.

  3. Kyllähän tämä Sinnemäen selittely ja vihreiden touhu on karseaa katseltavaa.
    Hötkyilemällä ajetaan täysin laskelmoidusti, itsekkäästi ja häikäilemättömästi, vain pienen porukan omaa ideologiaa koko kaupunkiin, yhteisin verovaroin.
    Siinä ei veronmaksajat mahda mitään, kuin em. yhdessä Kaupungin pormestarin, – hallituksen ja – valtuuston hyväksynnällä toteuttavat asemakaavamuutoksia muiden isojen toimijoiden (mm. Sato Oyj) kanssa.

    Kaupunkihan syö näiden isojen toimijoiden kädestä, joita ei kiinnosta moraalittomuttaan yhtään asuinalueiden oikea ja kestävä kehitys tai joilta ei edes vaadita mitään toimenpiteitä esim. segregaation estämiseksi, muista vastuista puhumattakaan.

    Ja miksi tämänkin uutisen otsikointi ei kerro totuutta, kuten voisi kertoa, että yli puolet vastustaa kaupunkibulevardeja? Siis jopa pitkälti yli 70%!!!

    Mietitäänpä näitä hetki, kuten myös sitä, että ketkä pääkaupunkiseudulle ja varsinkin Helsinkiin jatkossakin muuttavat ja ovat isoine perheineen jo tähän mennessä asettauneet. Niin ja kenen omistamiin asuntoihin? Aivan.

  4. Mitä tämä horina on, että mahdollisimman moni voisi asua kohtuullisen matkan päässä keskustasta? Rakentakaa sinne keskustaan 30-kerroksisia taloja! Ei kaupunkirakenteen tiivistäminen vaadi tielle rakentamista.

Vastaa käyttäjälle Tsadilainen Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat