Kokeile kuukausi maksutta

Tällä rakennuttajalla eivät kustannukset karkaa: HUS:in sairaalahankkeet ovat pysyneet budjeteissa ja aikatauluissaan

HUS Kiinteistöjen toimitusjohtajan Juha Tiuraniemen mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hankkeet ovat pysyneet talousarvioissaan ja aikatauluissaan.

Siltasairaala on HUS-Kiinteistöjen historian suurin urakka. Työmaa sijaitsee Helsingin Meilahdessa. Kuva maanrakennustöistä vuoden 2019 keväältä. Kuva: Liisa Takala

Tiuraniemi viittaa HUS Kiinteistöjen verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessa julkisuudessa käytyyn keskusteluun julkisten rakennushankkeiden budjettien paisumisesta ja aikataulujen pitkittymisestä.

”Meillä HUS Kiinteistöissä on näyttöä siitä, kuinka sairaaloita voidaan rakentaa sekä ammattitaitoisesti että kustannustehokkaasti arvojemme mukaisesti. Jo 30 vuotta olemme pysyneet hyvin talousarvioissa emmekä ole ylittäneet meille asetettuja aikatauluja”, Tiuraniemi sanoo.

Viimeisten 20 vuoden aikana HUS Kiinteistöillä on ollut 250 rakennushanketta, joiden yhteenlasketut toteutuneet kustannukset ovat 663 miljoonaa euroa.

Kun toteutuneista kustannuksista vähennetään näiden hankkeiden investointipäätösvaiheen kustannusarviot, saadaan erotukseksi 3,5 miljoonaa euroa, joka on vain 0,5 prosenttia kaikista kustannuksista.

HUS Kiinteistöjen suurin yksittäinen rakennushanke on parhaillaan käynnissä oleva Siltasairaala, jonka kustannusarvio on 295 miljoonaa euroa. Meilahden sairaala-alueella sijaitseva Siltasairaala valmistuu tämän hetken näkemyksen mukaan sekin aikataulun mukaisesti kesäkuussa 2022.

”Rakennushankkeiden hyvään kustannuspitävyyteen on päästy sairaalaympäristöön erikoistuneella osaamisella, erinomaisella suunnittelulla sekä toteutusmallien ja käytäntöjen jatkuvalla kehittämisellä”, Tiuraniemi sanoo.

HUS Kiinteistöissä kehitetään yhdessä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa  yhteistoiminnallista projektimallia, jossa yhteistyö tilaajan, urakoitsijan ja suunnittelijoiden kanssa on tiivistä. Toisin kuin tavallisemmissa toteutusmuodoissa, yhteistoiminnallisissa hankkeissa urakoitsija otetaan mukaan jo hankkeen kehitysvaiheeseen, jolloin hankkeen ennustettavuus paranee.

Parhaillaan kehitetään mallia kohti vähähiilistä rakentamista. Myös digitalisaatiota käytetään hyväksi entistä enemmän.

”Systemaattisella tietojohtamisella ja digitalisaation hyödyntämisellä pyrimme sekä kustannustehokkuuden että laadun paranemiseen”, Tiuraniemi sanoo verkkosivuilla.

Edit: 3.2. 11:20 Tarkennettu HUS Kiinteistöjen antamaa Siltasairaalan kustannusarviota. Oikea luku on 295 miljoonaa euroa 300 miljoonan euron sijaan.

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “Tällä rakennuttajalla eivät kustannukset karkaa: HUS:in sairaalahankkeet ovat pysyneet budjeteissa ja aikatauluissaan”

  1. HUS;in korruptioepäilyjen paikkaamiseksi on varmasti aivan oikeanlaista journalismia paikata HUS;in rakennuttamisen mainetta, tähän me olemme Suomessa tottuneet, vasta-argumentoinnilla, tekaistuilla tutkimuksilla, ostetuilla mielipiteillä jne. pelastusrengas tilataan lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen. Media on tässä suuressa roolissa.

    Lukijakunnalle tällainen vakuuttelu on suhteellisen helppo tehdä, kun lukijakunta ei pääse näkemään millä perusteilla ja sisällöillä sopimuksia on tehty. HUSin kyseenalaiset hankinnat 20 vuoden ajalta näyttäytyvät MOT;n tutkimusten mukaan sellaisessa valossa, jotka eivät ole poikkeuksellisia Suomessa, mutta ovat poikkeuksellisessa mittakaavassa ja poikkeuksellisessa aikajanassa Suomessa.

    Vanha viisaus on, että jos teet miljoonan hankkeeseen kahden miljoonan budjetin, saatat onnistua.

    En tiedä kuinka hyvin tällainen vakuuttelu sitten uppoaa rakennuslehden lukijakuntaan, joku uskoo, joku ei.

  2. Ja lisätöiden käsittely lienee hitainta Suomessa ?

    1. Outoja käsityksiä, että lisätyöt olisivat jokin automaatio. Millään muulla alalla ei itsestään selvyyksillä rahasteta. Olisi hienoa jos ravintolassa ruoka-annosta listalta tilatessa pitäisi seikkaperäisesti selostaa tarjoilijalle miten pihvi paistetaan, jos unohtaisit sanoa, että sitä pitää kääntää kesken paistamisen niin ryntäisi kokkki keittiöstä vaatimaan lisätyömaksua siitä kääntämisestä jonka unohdit mainita. Paistamisen ajaksi pitäisi palkata valvoja vahtimaan etujasi ravintolan asiakkaana. Tälläistä sekundaa saa kun ostat tuotteen nimeltä rakennus.

      Rakennusalaa en suosittelle kenellekkään terve järkiselle.

      1. Nimettömällä hyvä vertauskuva. Rakennusala on, jos ei tyhmin, niin tyhmimmästä päästä rakenteiden monimuotoisuudellaan. Organisaation päälle rakennetaan lisäorganisaatio ihmettelemään kehityksen kulkua ja kertomaan robottien tulemista. Kuinka moni tyhmä tilaaja onkaan potkaissut yhteistyön käyntiin urakoitsijan kanssa, pelkästään kuullessaan, että he puhuvat robottien tulemisesta. Tässä tyhmyydessä me elämme. Taas työntekijälle, sille varsinaiselle rakentajalle, palkataan oman työnjohtajan, pääurakoitsijan työnjohtajan ja vastaavan työnjohtajan lisäksi päävalvoja, valvoja ja pari koordinaattoria vahtimaan, että tämä varsinainen työntekijä selviää tehtävästään laadukkaasti. Millä muulla alalla touhu on näin järjetöntä?

        Kun kaikelle tälle löytyy maksaja, tyhmä lauma pyörii kun puolukka siellä.

        Jos nyt jotakin, täytyisi tällaiset valvontakonsultit, jotka pyörivät leikissä nimellisellä vastuulla, saada kuormittamasta touhua. Rakennusalan konsultoinnin maine on kokenut melko suuren kolahduksen juuri tämän vailla vastuuta olevan hengailukonsultoinnin johdosta.

        Rakentamisen sanktiointi ns. laatuun ohjaaminen täytyisi ajatella täysin uusiksi, eikä rakentaa ontuvan pohjan päälle uusia ja uusia virkoja ja rakenteita. Yhtenä oleellisempana tavoitteena voisi olla, että yhdelle varsinaiselle työntekijälle ei tarvita viittä tai useampaa eri päältä katsojaa.

        1. Moro keskikokoisella työmaalla on tyypillisesti kymmeniä työntekijöitä. Yksi tilaajan edustajana toimiva valvoja, jonka tehtävä on valvoa tilaajan intressejä. Yleensä yksi aputyönjohtaja ja vastaava työnjohtaja. Lisäksi suunnittelija saattaa käydä valvomassa. Eli ei ole viittä valvojaa per työntekjiä. Lopeta virheellisen tiedon jakaminen ja jauhaminen kun et mitään mistään tiedä.

          1. Nyt taitaa puhua dippainssi maalta. Riippuu mitä keskikokoisella tarkoitetaan.

            Keskikokoiseksi työmaaksi arvioidaan ainakin pääkaupunkiseudulla n. 6 – 12 miljoonan euron kohde (urakkahinnaltaan) noin niin kuin rahassa mitattuna, vaikuttavana tekijänä myös se ollaanko korjausrakentamisessa vai uudisrakentamisessa. Sinne tuollainen ahneempi ”keskikokoinen” valvontayritys myy yhden pöydällisen verran väkeä valvomaan ja koordinoimaan, joka tarkoittaa n. 4 – 6 henkilöä tassutelemassa ja ihmettelemässä sekä laskutusta kerryttämässä. Että tulehan sieltä googlesta pois ja ota bussilippu pääkaupunkiseudulle, työmaaexcursio tekee ihmeitä, jos aika noin muuten kuluu siisteissä sisätiloissa.

            Nämä yhden valvojan työmaat ovat monesti enemmän gryndityömaita, jossa grynderi tarvitsee silmälumeeksi valvojan. Sille maksetaan enemmän siitä, että pitää suunsa kiinni.

          2. Nyt taitaa olla edelleen niin että puhut paskaa. Mikään valvontafirma ei myy 4-6 valvojaa 6-12 miljoonan työmaalle. Siinä ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä, eikä kukaan oikeasti näin toimi.

          3. Nimettömälle edelleen, että excursiomatka tekee sinulle hyvää, niin sinun ei tarvitse arvailla onko asia niin vai ei, näitä kun ei saa googletettua. Itse olen istunut lukemattomia kertoja niissä pöydissä ja kokouksissa, jossa ei meinaa tuolit riittää, kun valvojaa, koordinaattoria, konsultinprojektipäällikköä, projekti-insinööriä, joskus jopa projektinjohtajaa istuu pöydän täydeltä, toki työmaaorganisaation lisäksi. Silloin ei 4-6 meinaa aina edes riittää.

    2. Erittäin hidasta tai ei makseta ollenkaan selvistä lisätöistä.

      1. Selvistä lisätöistä maksamatta jättäminen johtuu yleensä siitä että arvoisa rakentaja ei noudata sopimuksissa sovittua lisätyömenettelyä vaan alkaa tekemään heti ja esittää lisätyölaskun 4kk työn jälkeen ilman mitään ennakkovaroitusta.

  3. Rane ei saa tippiä muuten, Harjakainen voi laittaa kypärän kiertämään.

  4. Minun mielestä tuo ravintola vertaus on aika huono. Mielestäni paremipi vertaus ongelmista on se että asiakas tilaa ravintolassa pippuripihvin ranskalaisilla ja kun annos tuodaan pöytään alkaa hän valittamaan että ranskalaiset on aseteltu väärin lautaselle ja lisukeporkkanat puuttuu vaikka niitä ei ole mainittu missään. Ja jotkut asiakkaat avaavat vasta sanaisen arkkunsa siinä kohtaa kun pitäisi maksaa.

    1. Väärin. Yleensä pippuripihvin tilalla tässä vertauskuvassa on verinen teurasjätteestä myllätty nugetti ja ranskalaisetkin on tehty perunankuorimassasta. Pippurin tilalla on käytetty hiekoitushiekkaa. Laskua maksaessa tarjoilija alkaa väkisin inttämään tipistä kun hän suvaitsi sylkeä tähän annokseen ennen sen paiskaamista asiakkaan pöydälle.

      1. Tää on kyllä jo aika hyvä. Veikkaan että ravintolan nimessä on kolmekirjainta..

        T:Nimetön klo 8:53

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat