Valtiokaan ei ole enää turvallinen työnantaja rakentajille. VTT ilmoitti jo isoista irtisanomista, mutta niiden kohdistumisesta rakentamiseen ei vielä kerrottu. Ely-keskuksiin on tulossa vielä isommat irtisanomiset. Rakennusalan kannalta ikävää on, että irtisanomiset kohdistuvat korkeasti koulutettuihin ja moni kokenut tutkija työnnetään eläkkeelle.
TTY:ssä valitaan parhaillaan Ralf Lindbergille, Jarmo Laitiselle, Teuvo Toloselle ja Markku Tuomolalle seuraajia. Lisäksi joulukussa aloittaa uusi betonirakentamisen professori. Aallosta poiketen Tampereella luotetaan kotimaiseen osaamiseen. Mikko Malaskan ja Antti Laaksosen kanssa käydään jo neuvotteluja ehdoista. Tampereelle on perusteilla myös huippututkimuksen instituutti.
Tampereen teknillisessä yliopistossa pidetään kanditutkintoa tarpeettomana, koska työnantajat eivät miellä sitä ammattitutkinnoksi. Yliopisto haluisi käynnistää ammattikorkeakoulun kanssa kokeilun, jossa opiskelijat suorittaisivat ensin ammattikorkeakoulussa insinööritutkinnon ja halukkaat jatkaisivat siitä sitten yliopiston maisteriopintoihin.
VTT valmistelee konsepteja lähes nollaenergiakorjaamiseen. Toisin kuin uudisrakentamisessa korjaamisen osalta ei ole tehty päätöstä, että tuolle tasolle pitäisi edes mennä. Houkutuksena on kuitenkin se, että korjattavissa kiinteistöissä on suurin energiansäästöpotentiaali. Taloyhtiöille lähes nollaenergiatason korjaus olisi täystyrmäys, koska monilla alueilla kustannus ylittäisi asunnon arvon. VTT:llä on iso joukko energiakorjauksiin liittyviä tutkimuksia, joilla perustellaan miksi nykyistä määräystasoa olisi varaa kiristää.
Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti näkee, että Aalto-yliopisto on erkaantunut liiaksi käytännön rakentamisen tutkimus- ja kehittämistarpeista. Esimerkiksi laatuasiat vaatisivat yhteisiä tutkimusponnistuksia. Monen muun haastattelemamme yritysjohtajan tavoin Särkilahti pitää Aallon kansainvälistymistä kuitenkin hyvänä asiana.
Aalto-yliopistossa iso osa uusista rakennuspuolen professoreista on ulkomaalaisia ja tämä suuntaus vain korostuu nyt hakuprosessissa olevien professuurien osalta. Linja on tietoinen ja perustuu Aallon tavoitteisiin nousta kansainväliseksi huippututkimusyliopistoksi. Myös merkittävä osa väitöskirjojen tekijöistä on ulkomaalaisia.
Strategisen huippuosaamisen keskittymä eli Shok ei ole enää tae tutkimusrahoituksen saamisesta. Valtion leikattua Tekesin rahoitusta ovat eri alojen Shok-ohjelmat joutuneet veriseen kilpailuun keskenään. Rakennusalan on ollut vaikea pärjätä vaatimuksessa, että kyse pitää olla kansainvälisestä huippututkimuksesta. Kolme viime vuonna jätettyä rakennusalan hakemusta jäi ilman Tekesin rahaa. Niissä tutkimukselle asetettu rima ei ilmeisesti ollut riittävän korkealla. Toimitusjohtaja Ari Ahonen Rym Oy:stä toteaa, että Tekesin rahoitusvolyymin pieneneminen pienentää samassa suhteessa Shok-rahoitusta. ”Me kaikki olemme Tekesin kanssa puun ja kuoren välissä, kun tahto nostaa volyymiä kasvaa, mutta rahat häviävät.”
