Kokeile kuukausi maksutta

Puukerrostalojen palolaskelmia yksinkertaistetaan

Puurakentamisen määräyksiä pohtinut työryhmä esittää puun käyttömahdollisuuksien laajentamista kerrostaloissa kahdeksaan kerrokseen. Se on ollut mahdollista vain toiminnallisen paloteknisen suunnittelun kautta. Tämän osaavia suunnittelijoita on Suomessa kuitenkin niin vähän, että vaihtoehto on jäänyt teoriaksi. Siksi paloteknistä suunnittelua yksinkertaistetaan. Enintään kahdeksankerroksisia tai 26 metrin korkuisia puurunkoisia asuin- ja työpaikkarakennuksia voitaisiin suunnitella taulukoitujen arvojen perusteella. Nyt näin voidaan toteuttaa korkeintaan nelikerroksisia puutaloja.

Puurakentamisen määräyksiä pohtinut työryhmä esittää puun käyttömahdollisuuksien laajentamista kerrostaloissa kahdeksaan kerrokseen. Se on ollut mahdollista vain toiminnallisen paloteknisen suunnittelun kautta. Tämän osaavia suunnittelijoita on Suomessa kuitenkin niin vähän, että vaihtoehto on jäänyt teoriaksi. Siksi paloteknistä suunnittelua yksinkertaistetaan. Enintään kahdeksankerroksisia tai 26 metrin korkuisia puurunkoisia asuin- ja työpaikkarakennuksia voitaisiin suunnitella taulukoitujen arvojen perusteella. Nyt näin voidaan toteuttaa korkeintaan nelikerroksisia puutaloja.

image

”Luokkien ja lukuarvojen käyttöalueen laajentaminen nykyistä korkeampiin puukerrostaloihin laskee paloturvallisuussuunnittelun kustannuksia”, työryhmän puheenjohtaja, yli-insinööri Jorma Jantunen ympäristöministeriöstä sanoo.

Korkeiden puukerrostalojen paloturvallisuudesta huolehdittaisiin automaattisilla sammutuslaitteilla ja suojaamalla runkorakenteet tulipaloa vastaan. Matalammissa, enintään nelikerroksisissa puukerrostaloissa riittävä paloturvallisuus voitaisiin varmistaa sprinklereiden sijasta suojaamalla puurakenteet tehokkaasti rakenteellisin keinoin.

”Sprinklauksen lisäkustannus on noin 40-60 euroa neliölle eli noin parketin asentamisen luokkaa”, sanoo Mikko Viljakainen Metsäteollisuus ry:stä.

Puurakentajat eivät enää vaadi sprinklausta kaikkeen kerrostalorakentamiseen, vaan he kääntävät asian nyt niin, että ottavat paloturvallisen kerrostalon omaksi myyntiargumentikseen. Betoniteollisuus on vastustanut yleistä sprinklauspakkoa, joka esimerkiksi Vancouverissa käytännössä lopetti palokuolemat.

Vaikka laajan työryhmän oli vaikea päästä asioista yksimielisyyteen, niin Viljakainen on kuitenkin tyytyväinen itse ehdotukseen. Jos ympäristöministeriö ja sisäministeriö saavat uusittua määräyksensä ensi kevään aikana, niin korkeita puukerrostaloja voidaan odottaa jo lähivuosina. Jo yli 50 kuntaa on ilmaissut kiinnostuksensa puutaloalueiden rakentamiseen. Puu pääsee Viljakaisen mukaan siten ainakin tuomaan kilpailua rakennusmarkkinoille ja antaa mahdollisuuden entistä monivivahteisempaan rakennettuun ympäristöön. Hän uskoo tuotekehityksen lähtevän vauhtiin ensi vuonna.

Työryhmän ehdotus helpottaa puun käyttöä myös betonirunkoisten rakennusten ulkoverhouksissa ja ulkoseinärakenteissa sekä lisäkerrosten rakentamista asuinkerrostaloihin. Työryhmä ehdottaa, että enintään seitsemänkerroksisten asuinrakennusten mahdollinen lisäkerros voitaisiin rakentaa puurunkoisena ja puuverhottuna. Puun käytön mahdollisuuksia parannetaan yhdenmukaistamalla hallimaisten rakennusten paloturvallisuusvaatimuksia. Lisäksi työryhmä yhdenmukaistaisi rakennusten paloturvallisuusvarustelua ja esittää tarkennuksia muun muassa tiiviiden ja matalien asuinalueiden rakennusten välisiin etäisyyssääntöihin.

Poliittinen tahto ei yksin riitä

Asuntoministeri Jan Vapaavuori huomautti, että hallitusten tai kansanedustajien tahdosta puurakentaminen ei ole ollut kiinni. Se on ollut 15 vuoden ajan jokaisessa hallitusohjelmassa, ja erilaisia edistämistoimia on ollut lähes joka vuoksi, ja nytkin puolet kansanedustajista tivaa Vapaavuorelta toistuvasti uusia toimenpiteitä. Hänen mukaan pelkillä määräyksillä asia ei etene, vaan Ruotsin tapaan pitää saada myös rakennuttajat ja rakentajat kiinnostumaan puurakentamista.

Meillä rakennusalan kiinnostus puurakentamiseen lopahti 1990-luvun kokeiluihin, kun rakentaja toisensa jälkeen maksoi oppirahoja puurakentamisessa. Se ei siksi koskaan edennyt pilottihankkeita pitemmälle. Aika monessa puukaupunkialueessakin Oulua myöten runko vaihtui rakentajien vaatimuksesta betoniksi ja vain ”kuorrutus” tehtiin puusta.

Vapaavuori muistutti, että Ruotsissakin puurakentaminen on vielä aika pienten rakentajaryhmien asia, mikä selittää sitä, että puurakentamisen teknis-taloudellinen osaaminen ei ole levinnyt Suomessa toimivien ruotsalaisten rakennusliikkeiden kautta meille.

Paloturvallisuus ei ole Ruotsissa ollut puurakentamisen este, sillä siellä paloturvallisuusvaatimus on rungon osalta Suomea kovempi.

”Rakentamista koskevien palomääräysten muutostyö käynnistetään pikaisesti työryhmän ehdotuksien pohjalta. Tavoitteenamme on, että kevennetyt määräykset tulisivat voimaan vielä tämän hallituskauden aikana”, Vapaavuori sanoi.

Työryhmän mukaan eristemateriaalien teknisillä ominaisuuksilla on suuri merkitys rakennusten elinkaaren eri vaiheiden ympäristövaikutuksiin. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole olemassa toimivia ratkaisuja, joilla puupohjaiset eristeet saataisiin määräysten edellyttämään A-luokkaan.

Teollisuus haluaa varmuuden paloturvallisuudesta

Rakennusteollisuus RT pitää hyvänä asiana, että turhia esteitä ollaan poistamassa puurakentamisen tieltä. ”Puukerrostalojen paloturvallisuutta koskevien rakentamismääräysehdotusten laatijoiden on kuitenkin varmistettava, että tulevat muutokset eivät heikennä rakennusten paloturvallisuutta. Yksityiskohtaisempien lukuarvojen asettamiseksi vaaditaan vielä tarkempia selvityksiä”, johtaja Antti Koponen toteaa.

Betoniteollisuus huomauttaa, että Suomessa tapahtuu vuosittain 400 huoneistopaloa kerrostaloissa. ”Puukerrostalolle ei saada levyverhouksilla samaa paloturvallisuutta kuin betonitalossa. Palomääräyksien keventäminen heikentää turvallisuuden tasoa. Tämä koskee asukkaiden ja pelastustoimen henkilöiden henkilöturvallisuutta. Kuka haluaa vaarantaa oman turvallisuutensa puukerrostalon yläkerroksissa? Malttaako asuntoministeri odottaa selvityksiä, vai ajetaanko turvallisuustason heikennys läpi lisäselvityksiä odottamatta?” Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Olli Hämäläinen toteaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Puukerrostalojen palolaskelmia yksinkertaistetaan”

  1. Betoniteollisuuden ja betoniteollisuutta edustavan RT:n ei olisi tarvinnut parkaista aivan noin kovaa hätähuutoa. Jos katsotaan kuinka monen ministerin tai työryhmän voimin puurakentamista on tähän mennessä edistetty, tuettu ja puskettu eteenpäin ja mitkä ovat olleet tulokset, niin hätää ei pitäisi olla tuon uusimmankaan paperinipun vuoksi.

    Suomessa on totuttu rakentamaan betonista ja koko rakentamisketju rautakauppoja myöten on valjastettu tukemaan tuota rakentamistapaa. Siksi todellista kilpailua ei synny ennen kuin muutokset saadaan koko tähän ketjuun. Se rakentamistapa on aina edullisin, mitä rakentajat ovat tottuneet käyttämään. Aivan samasta syystä puurakentaminen on Pohjois-Amerikassa aivan ylivoimainen tuottavuudeltaan betonirakentamiseen verrattuna.

    Tietenkin aina voi kysyä, miksi niissä Amerikan osavaltioissa, joissa on runsaat metsävarat, on rakentamistavaksi valittu puu, mutta samaa ei ole tehty metsävaroillaan muuten ylpeilevässä Suomessa. Yksi vastaus on ehkä se, että metsäyhtiöt ovat saaneet yli 90 prosenttia tuloksestaan viennistä. Sen vuoksi kotimarkkinoiden kehittäminen ei ole kiinnostanut ja nyt se on liian myöhäistä. Finnforestkin taitaa tehdä tärkeimmät puurakentamisen tuotteensa Englannissa, ja Englannin markkinoille. Suomeen tuota tuotantolinjaa ei kannata perustaa, koska täällä ei ole puurakentamisen markkinoita.

  2. Onko puurakentajien pakko matkia betonirakentajia ja tavoitella monikerroksisten puukerrostalojen rakentamista, kun pienimittakaavainen ihmis- ja maanläheinen rakentaminen on puulle paljon luontaisempaa.

    Tosiasiat eri materiaalien kohdalla on aina hyväksyttävä, puu mm. elää, lahoaa ja palaa. Mitä korkeampia puukerrostaloja rakennetaan, sitä vaikeampaa rakennusvaiheessa on myös painiskelu sääolosuhteiden kanssa. Levyrakenteiset kevyehköt seinät ja välipohjat ovat lisäksi ongelmallisia toteuttaa laadukkaasti.

    Jokaista materiaalia niin betonia, tiiltä, terästä kuin puuta pitää käyttää siellä, mihin sen luontaisimmat ominaisuudet parhaiten soveltuvat.

    Monikerrosrakentamisessa ei pidä pelehtiä asukkaiden saati pelastushenkilöstön turvallisuudella. Arvostetuissa satavuotiaissa tiilikerrostaloissakin puuvälipohjat ovat talon haavoittuvin kohta palotilanteessa, eikä sitä tosiasiaa uudetkaan puuvälipohjien rakennustavat periaatteessa muuksi muuta.

  3. Mistähän tämä käsitys Ruotsissa vallitsevasta puurakentamisen boomista on oikein tullut? Tosiasiassa länsinaapurissa on puun maine mennyt toiletista alas rapattujen puuseinien systemaattisten homeongelmien johdosta.

    Puurakenteisiin kerrostaloihin ei halua normaali kuluttajaostaja koskea Ruotsissa pitkällä tikullakaan. Nyt tämä sama tauti halutaan tuoda Suomeen, jotta maanviljelijöille saataisiin lisää kantotuloja. Ovatkohan väistämättä lisääntyneet palokuolemat ja homeongelmat tämän maataloustukiaisen arvoista aivan varmasti?

    1. Ruotsissa on lähes kaikki puukerrostalorakentaminen tehty yhteiskunnallisena rakentamisena, grynditaloja ei sielläkään juuri ole tehty. Sielläkkään ei siis ole kokemusta puukerrostalojen haluttavuudesta kuluttajien keskuudessa.
      Ruotsalaiset ylpeilevät puukerrostalojen nopealla rakentamisajalla ja sen tuomilla kustannussäästöillä. Tutustuessani Ruotsissa puukerrostalorakentamiseen, sikälisten ilmoittamat rakentamisajat eivät oleet mitenkään lyhyitä, vaan ihan normiaikoja suomalaiseen betonikerrostalon rakentamiseen verrattuna. Suomalaiset puu-uskovaiset käyttävät kuitenkin mielellään tätä rakennusaikaa puukerrostaloja puolustavana tekijänä, vaikka se ei perustu mihinkään. Kuten ”emeritus rakentaja” kirjoittaa, oikea materiaalin oikeaan paikkaan, vain siten puun käyttöä saadaan lisättyä suomalaisessa kerrostalorakentamisessa. Hurmoshenkisyys ja puritaanisuus tekee asialle pelkäsätään hallaa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat