Kokeile kuukausi maksutta

Hallien onnettomuustutkinnassa havaittu puutteita suunnittelussa

Onnettomuustutkintakeskuksen asettama tutkintalautakunta on löytänyt puutteita viime keväänä sortuneiden hallien rakenteiden suunnittelussa. Sekä Järvenpään urheiluhallin teräsrakenteiden suunnittelussa että Liedon ratsastusmaneesin ja ainakin kahden muun Liedon maneesia vastaavan hallin suunnittelussa on tehty oleellisia virheitä. Järvenpään teräshallin on toimittanut Nordic Hall Oy. Liedon teräsrunkoisen maneesin toimittaja on Maneplan Oy Isolahallit.

Onnettomuustutkintakeskuksen asettama tutkintalautakunta on löytänyt puutteita viime keväänä sortuneiden hallien rakenteiden suunnittelussa. Sekä Järvenpään urheiluhallin teräsrakenteiden suunnittelussa että Liedon ratsastusmaneesin ja ainakin kahden muun Liedon maneesia vastaavan hallin suunnittelussa on tehty oleellisia virheitä. Järvenpään teräshallin on toimittanut Nordic Hall Oy. Liedon teräsrunkoisen maneesin toimittaja on Maneplan Oy Isolahallit.

Tutkintalautakunnan viesti on, että vastaavien hallien omistajien tulisi viipymättä saada tieto rakennuksissaan mahdollisesti olevista turvallisuuspuutteista. Kohdekohtaisesti todetut puutteet tulisi korjata ennen seuraavan talven lumikuormaa.

Tutkintalautakunta on myös yleisesti huolissaan siitä, että maassamme on eri ikäistä rakennuskantaa, jonka rakenteet pettävät lumikuorman lähestyessä suunnittelussa käytettävää perusarvoa. Toistaiseksi tilanteesta on selvitty ilman henkilövahinkoja, mikä on kuitenkin lähinnä sattumaa.

Järvenpään kaltaisia halleja satoja Suomessa

Järvenpään urheiluhallin osalta tutkimuslautakunta havaitsi suunnitelmissa useita puutteita. Näitä ovat:

  • Kuormat on arvioitu osin liian pieniksi ja osa kuormista on jäänyt ottamatta huomioon
  • Rakenneanalyysin rakennemalli ei vastaa todellista rakennetta (esimerkiksi ylä- ja alapaarretta ei ole mallinnettu jatkuvaksi)’
  • Joidenkin rakenteen osien mitoituksessa käytetyt mitat ovat olleet virheellisiä siten, että tulokseksi on saatu todellista suurempi kestävyys
  • Eräistä rakenteen kantavuuden kannalta oleellisista yksityiskohdista ja liitoksista ei ole laskelmia tai selvityksiä. Tällaisissa kohdissa on eri halleissa voitu havaita vaurioita.
  • Rakennuksen pituussuuntainen jäykistys on suunniteltu ja mitoitettu väärin
  • Rakenteen sekundääriosien kykyä siirtää kuormituksia primäärirakenneosille ei ole selvitetty

Ainakin osa edellä mainituista tekijöistä on oletettavasti vaikuttanut katon sortumaan, mutta tutkinta on kuitenkin vielä osin kesken.

Tutkintalautakunta arvioi, että osin tai kokonaan vastaavanlaisia halleja on Suomessa todennäköisesti satoja.

Liedon maneesin teräsrakenteiset pääkehät pettivät

Liedon maneesin ensimmäinen teräsrakenteinen osa on valmistunut 1980-1990-lukujen vaihteessa ja puurakenteinen laajennusosa äskettäin. Sortumistapana oli tutkintalautakunnan mukaan teräsrakenteisten pääkehien pettäminen ja katto-osan putoaminen lattialle. Teräshallin seinien suuntaiset siirtymät olivat varsin rajallisia, eikä teräsrakenteisen osan pituussuuntaisen stabiliteetin pettämisestä ollut havaittavissa merkkejä. Puuhallin seinät kaatuivat ilmeisesti teräshallin sortuman jälkeen.

Lautakunta havaitsi lukuisia puutteita sekä maneesin teräsrakenteissa että puurakenteisen laajennusosan suunnitelmissa. Teräsrakenteissa havaittiin seuraavia puutteita:

  • Rakennusten pituussuuntainen jäykistys on toteutettu tavalla, joka ei ole laskennallisesti mitoitettavissa eikä vastaa rakentamisaikaisia määräyksiä tai ohjeita
  • Kantavana päärunkona toimivien kolminivelristikoiden puristetuissa ala- ja sisäpaarteissa ei ollut lainkaan kiepahdustuentaa
  • Ristikon katto-osan yläpaarre oli liitetty seinäosaan leikkausliitoksena pultein, joiden leikkauskapasiteetti on käyttötilan rasitusten tasolla
  • Rakenteissa oli havaittavissa hyvin ruosteisia osia

Puurakenteisen laajennusosan suunnitelmissa havaittiin seuraavia puutteita:

  • Suunnitelmissa oli määritetty rakennusvaiheiden liittymiskohdassa kiinnitettäväksi puiset vinositeet jäykisteeksi vanhan osan pituussuuntaiseen seinään, mutta vinositeiden kiinnitysnaulaus oli jäänyt määrittelemättä
  • Suunnitelmissa oli jäänyt ottamatta huomioon laajennusosan aiheuttama lumen kinostuminen vanhalle katolle

Tutkintalautakunnan mukaan ainakin osa edellä mainituista tekijöistä on vaikuttanut katon sortumaan.

Suomessa on tiettävästi useita osin tai kokonaan vastaavanlaisia Isola-nimellä toimitettuja halleja.

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Hallien onnettomuustutkinnassa havaittu puutteita suunnittelussa”

  1. Onnettomuustutkintalautakunta kiinnitti huomiota suunnittelun puutteisiin jo 2000 luvun alussa Valkeakosken tarrapaperitehtaan onnettomuudessa ja sen jälkeen 2003 ja 2006 seuranneissa hallien romahduksissa ja vaurioissa. Onko rakennusala niin kovakorvainen, että nämä onnettomuustutkinnan suositukset voidaan ohittaa aina vain ”mielipiteinä” ilman, että ne aiheuttavat toimenpiteitä. Kun onnettomuustutkinta sanoo jotain lento-onnettomuuksista, niin jo seuraavana päivänä nuo suositukset ovat käskyjä, joita kaikki lentokentät ja lentoliikenteen harjoittajat noudattavat viimeistä pilkkua myöten.

    1. Pena, nämä sortuneet hallit oli tehty ennen uusia ohjeita eli n. 10 ja 20 v sitten.

      1. Niinpä. Eli hallien omistajilla/suunnittelijoilla olisi ollut runsaasti aikaa tarkistaa, onko näissä halleissa samoja riskejä kuin jo aiemmin sortuneissa. Vuonna 2006 rakennuttajat ja kiinteistönomistajat kävivät läpi tuhansia riskirakennuksia. Miksi näitä jo tarkistettujakin rakennuksia on sen jälkeen vaurioitunut? Muutaman ison marketin katto petti pian tarkastuskierroksen jälkeen, vaikka oli saanut puhtaat paperit.

      2. Tarkennetaanpa tietoja! – Järvenpään sortunut halli oli rakennettu 2000-luvulla, ja vielä tänäänkin voimassa olevat Rakmk:n teräsrakenteiden suunnitteluohjeet ovat olleet suunnilleen samanlaisia jo 1970-80 luvuilta asti!

  2. Mistä tällaisen tarkastuksen voi tilata? Hallin suunnittelijaa ei enää ole käytettävissä ja halli rakennettu 1989-90?

  3. Turha vaiva kommentoida, ei ne suunnittelijat kuitenkaan lue Rakennuslehteä.
    Suunnittelevat muka ”Hyvää ”Ja HALPAA!

  4. Suosittelen ottamaan yhteyttä hyvämaineiseen rakennesuunnittelutoimistoon; tarkastavat rakenteet ja laskelmat.

    Rakennusvalvonnasta saat lupapiirustukset, jotka pitäisivät olla myös hallin omistajallakin elle niitä ole hukattu.

    1. Voisiko joku suositella hyvämaineista Uudellamaalla. Piirustukset ovat tallella, mutta itse en ymmärrä mitään rakentamisesta.

      1. Mistä löytyy asiallinen toimisto?

        Kysy kunnan rakennusvalvonnasta nimiä. Sen jälkeen kysy piirustuksien kera, että kuuluu heidän osaamiseen ja mikä olisi heidän tarjous, tarkistavat vanhan rakenteen mitoituslaskelmat (jos tallella) tai laskevat kokonaan uusiksi. Toimiston henkilö voisi tehdä katselmuksen myös paikanpäällä sinun kanssa. Jos on kovin epämääräinen homma, niin aikaa paikan päällä menee enemmän ja saattaa tarvita henkilönostinta/telinetöitä.

        Jos hallin toimittanut taho on hengissä ja firma pystyssä, toki heiltä kannattaa kysyä ystävällisesti näkemystä asiaan.

      2. Täältä löytyy. Kun otat yhteyttä AA-luokan (vaativat teräsrakenteet) suunnittelijaan, niin osaavat varmasti hommansa.

        http://www.fise.fi/default/www/suomi/patevaksi_todetut_henkilot/suunnittelu/uudisrakentaminen/terasrakenteet/

        Itse en omaa pätevyyksiä, mutta hommissani annan suosituksia hakijoille joiden toimintaan olen tyytyväinen. Fisen prosessi haiskahtaa markkinoiden suojelulta, mutta on ihan toimiva systeemi.

        Joskus hallin saa turvalliseksi jo pitkien ristikkojen sivuttaistuennalla, joka on kohtalaisen helppo ja halpa järjestää.

        Työni vuoksi tulee aina tsekattua minkälaiseen halliin menee, ja kyllähän ne on aika iholle hierottu ne mitoitukset monesti. Se on faktaa, että 5-10% lisää sijoittamalla sopiviin paikkoihin nostaa turvallisuutta niin paljon, että tuo säästö tuntuu todella typerältä. Ja jos suunnuttelupalkkio on vaikkapa 5% kokonaiskustannuksista, niin sen tuplaaminen ei tunnu missään, ja tuo taatusti lisäturvaa ja säästöjäkin kun ehditään miettimään kunnolla.

        Rakennesuunnittelu kunniaan, ja aikataulut/palkkiot siedettäviksi !

  5. Ulkopuolisen tarkastuksen sijasta kannattaa kyllä ihan ensiksi käydä katolla ja pudottaa varovasti niitä lumia, ja se kannattaa tehdä ainakin jos omistaa jonkin noista 2010 Onnettomustutkintakeskuksen varoittamista riskihalleista. – Lumi tulee poistaa siten, että ensin vähennetään lunta sieltä puolelta, missä lunta on enemmän, ja vasta sen jälkeen siltä puolelta missä alun perin oli vähemmän lunta. – Lunta ei saa poistaa esim. lämpöpuhaltimilla, jos katolle on jo kertynyt yli puoli metriä lunta, koska se pudottaa lumet vain toiselta lappeelta kerralla, eikä kattoja ole mitoitettu sellaista tapausta varten, että toinen lape on tyhjä ja toisella on täysi lumikuorma, puhumattakaan lumen poistumisesta aiheutuvaan sysäykseen. – Ja jos haluaa tietää onko oman hallin rakenteissa riskiä äkilliselle sortumiselle, voi itsekin alustavasti tarkastaa paikat esim. Hevostietokeskuksen web-sivulla olevan maneesien tarkastusohjeen avulla.

    1. Millä tutkimus- ja laitearsenaalilla tutkitaan erilaisten kantavien rakenteiden suunnitelmien mukainen lujuus? Tai tarpeellinen lujuus? Tai lujuusheikkeneminen ja sen trendi?

Vastaa käyttäjälle Kysynpä Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat