Säveltäjä Kaija Saariaho otti reippaasti kantaa suomalaisen puurakentamisen tiukkoihin määräyksiin
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saajan valinnut säveltäjä Kaija Saariaho arvosteli suomalaisia puurakentamista koskevia määräyksiä liiasta tiukkuudesta. Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon sai Jyväskylän Kuokkalaan rakennettu Puukuokka, jonka on suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila.
”Vierailun aikana huomasin, että Suomi on erikoisasemassa puurakentamisen suhteen toisin kuin muut Pohjoismaat. Rajoitteet ovat ilmeisesti myös betoniteollisuudelle mieleen”, Saariaho sanoi Finlandia-palkinnon jakotilaisuudessa.
Saariaho vieraili kaikissa viidessä esiraadin valitsemassa kohteessa. Mukana olivat Puukuokan lisäksi kulttuurikeskus Kangasala-talo Kangasalla, Merenkulkijanrannan asuinkerrostalot Helsingissä, OP-Ryhmän toimitilat Helsingissä ja Opinmäen koulu Espoossa.
”Vahvimmin minut vakuutti Puukuokka”, Saariaho kertoi.
Häneen teki vaikutuksen kohteen ihmisläheisyys, rappukäytävässäkin miellyttävä akustiikka ja rakennuksessa käytetty uusi teknologiaa. Hän arvioi Puukuokan avaavan tien uudentyyppiselle rakentamiselle.
Hän sanoi voivansa allekirjoittaa rakennuksen tekijöiden eettiset ja esteettiset näkemykset.
Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa
10 vastausta artikkeliin “Säveltäjä Kaija Saariaho otti reippaasti kantaa suomalaisen puurakentamisen tiukkoihin määräyksiin”
Tässä palkittiin ansiokasta arkkitehtuuria. Hyvä, että säveltäjä tuli perehdytetyksi samalla myös suomalaisiin palomääräyksiin. Muistettiinko samalla kertoa, että niiden ansioista meillä Suomessa ei ole vielä palanut yhtään kokonaista kerrostaloa. Ruotsissa kylläkin.Sitäkö tosiaan haluamme?
Kiitän yksityishenkilönä esiintyvää Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtajaa Jussi Mattilaa hänen kommentistaan. En tiedä, onko sillä väliä, palaako kerrostalo ”kokonaan” vai vain 50-prosenttisesti. Joka tapauksessa kerrostalopalon hengenvaarallisimmat hetket ovat ensimmäiset viisi minuuttia siitä kun huoneistossa syttyy, eivätkä silloin pala seinät vaan irtaimisto, joihin talon rakennusmateriaali ei vaikuta. Siitä syystä esimerkiksi Kiinteistöliitto vaatii sprinklereitä kaikkiin taloihin, riippumatta rakennusmateriaalista. Itse olen töissä Suomen Metsäyhdistyksessä.
Kyllä ainakin itselleni ja uskoakseni myös esimerkiksi vakuutusyhtiölle ja pelastuslaitokselle on suurikin merkitys sillä, palaako talosta vain yksi huoneisto, kuten meillä Suomessa on ollut tapana vai koko talo, kuten ulkomailla löysemmän paloturvallisuuden kulttuureissa tapahtuu.
Kyllä betoniteollisuuden Mattila on taas pihalla kuin lumiukko. Puukerrostaloissa on sprinklaus. Sama on pakollisena jenkeissä ja Kanadassa. Kerrostalopaloissa kuolee vuodessa 40 henkeä. Pitäisiköhän betonirötisköissäkin olla sprinklaus pakollisena?
Pitäispä kai, mutta kannattaa huomata, että puukerrostaloissa on ainakin kaksinkertainen varmistus. Sprinklereiden lisäksi myös pinnoitteiden pitää olla palamattomia. On ollut puhetta, että kaksinkertaisesta voisi riittää mennä yksinkertaiseen varmistukseen, mihin Mattilakin viitannee. Se olisi siis olisi sprinklaus. On vaikea ymmärtää, miten sprinklattu talo voisi palaa ”kokonaan”.
Mukavahan sitä on välillä olla ihan pihalla.
Lähin purkukuntoon palanut sprinklattu kerrostalo löytyy Luulajasta. Rapakon takaa niitä löytyy toki monin verroin enemmän. YouTubesta löytyy monta hätkähdyttävää videota kokoinaisen kerrostalon palosta. Ulkomailla se ei hätkäytä, vaan se on business as usual,
Mitä tulee palokuolemiin, palotilastojen mukaan niitä ei juuri satu uusissa kerrostaloissa. Siksi uusien rakennusten sprinklaus ei vähennä palokuolemia kuin vasta muutaman vuosikymmenen päästä.
Puurakentajat yrittävät saada sprinkeripakkoa myös palamattomiin rakennuksiin. Kannattaa muistaa, että niiden asentamiselle ei ole mitään estettä, jos asukkaat haluavat siitä maksaa,
Kaiken kaikkiaan säädöksiä saisi purkaa ja vapauttaa alaa kilpailulle.
Uusia vanhoja tekniikoita kaivataan, savitiilistä lähtien. Kaikkea mitä voi tehdä itsekin ilman kartellisoitunutta teollisuutta ja sen lobbareita, jotka nyt käytännössä saavat sanella ohjeet.
Asuntorakentamisesta on tullut törkeän kallista. Kerrostaloihin en ota kantaa, mutta mieluiten asun maalla hirsitalossa ilman suurempia mukavuuksia. En tarvitse koneellista ilmanvaihtoa ym. sähkön kuluttajia, ehkä en ulkopuolista sähköä laisinkaan. Ennenkin on pärjätty. Hullua, että hirsitaloa ei käytännössä saa rakentaa ilman lisäeristystä. Haluan oman talon, mutta rahaa ei ole paljoa, enkä aio enää tukea sionistilainoittajia. Ovat saaneet maan jo tarpeeksi sekaisin, kiitos Käteinen ja muut puolueet avustuksesta. Millähän verukkeella niitä ansiomerkkejä nykyään myönnetään?
Vielä kun saisi ”metsänhoidon” aisoihin niinm että Suomessakin voisi kasvaa erilaista puuta, jopa rakennuspuuksi kelpaavaa ja tulevaisuuden tarpeisiin. Valtiovarainministeriön on alennettava Metsähallituksen tuottovaatimuksia, jotka Urpilainen hilasi kattoon ja Suomi on niiden vuoksi raiskattu Lappia myöten ja nyt myydään ulos pala palalta. Kansallisomaisuuttamme ei saa raiskata ja kaupata yhden sukupolven tarpeisiin, vaan ajatella pidemmälle ja antaa tilaa muillekin puun tarvitsijoille sekä kehittää alan koulutusta, mikä nyt on varsin yksipuolista.
Tämäpä omituista. Ensin haluat vapaata kilpailua, sitten metsänhoitoa aisoihin. Suomessa kasvatetaan ja myydään ihan sitä puuta mitä halutaan ostaa, mutta kun tästä laatupuun puutteesta esimerkiksi on elämöity (vailla oikeastaan minkäänlaisia todisteita), niin sitten kun on kysytty, että paljonko enemmän siitä maksaisit, niin eipä ole ehdotuksia kuulunut. Mielestäni paljon isompi vaikutus kuin puun kasvattamisella on sen sahaamisella. Puun voisi sahata toisinkin ja jos joku sitä haluaa, saha kyllä sahaa, niillä on järjestelmissään kymmenisen tuhatta erilaista tuotetta kullakin. Mutta kas, taas tulee vastaan kysymys rahasta: toisenlainen sahaaminen tuottaa varsinaista tuotetta paljon vähemmän, joten se myös maksaa enemmän ja sitä rahaa ei löydy. Ja mitä tulee Lappiin, niin siellä on puoli miljoonaa hehtaaria vanhaa metsää pysyvästi suojeltuna. Talousmetsät ovat kyllä nuoria, mutta niiden sanominen raiskatuiksi on kyllä enemmänkin leimakirveen heiluttelua.
Valtion metsänhoitoon ja lyhyen aikavälin tuottovaatimuksiin tolkkua. On jo hyvä askel, että yksityisen ei ole enää pakko ostaa monopolilta ”palveluja”. Toivotaan, ettei myöskään uusia pakkoja suunnitella. 20-30 vuoden päähän on vaikea nähdä, mutta metsän kasvussa se ei vielä ole paljoa. Siksi on parempi, että kasvatustapoja on useampia. Aukikaivetuilla hakkuaukeilla täytyy olla hirven jalat että niissä pääsee etenemään. Ravinteet liukenevat vesiin. Metsillä on myös muutakin käyttöä ja ne ovat vesistöjemme alkulähde. Miten sinä kutsuisit tasaikäistä yhden puulajin taimikkoa? Päätehakkuun äärellä oleva tasaikäinen metsä ei myöskään tuota pitkäikäistä iloa. Enää ei sentään syytetä luonnonsuojelijoita metsurien töiden viemisestä, kuten aiemmin valehdeltiin. Sahaaminen ei paranna puun laatua. Koulutukseen et ottanut mitään kantaa. Persettä osataan täällä pyyhkiä paperiin ja viedään ihan ulkomaille asti.
Valtion metsänhoito on hyvin tolkullista, mutta Metsähallituksen tuottovaatimusten suhteen olet oikeassa. Tosiasiassa nimenomaan valtion metsänhoidon tuottomahdollisuudet ovat yksityistä selvästi pienemmät, koska Metsähallituksella on velvoitteita jättää rahanarvoisia puita kaatamatta erilaisista syistä, kuten saamelaisten ja porionhoitajien oikeudet, luonnon monimuotoisuus, matkailu ja virkistyskäyttö. Näistä syistä jää puita kaatamatta siinä 50 miljoonan euron arvosta joka vuosi. Mitä tarkoittaa ”aukikaivettu” hakkuuaukea. Jos metsän haluaa uudistuvan, maata kannattaa muokata. Mutta nykyään se on aika kevyttä ja kevenee koko ajan kun keksitään uusia menetelmiä, kuten erilaiset mätästystavat. Ravinteet eivät tutkimusten mukaan merkittävästi liukene hakkuuaukoilta vesiin, turvemaiden ojien kanssa voi olla toisin. Mitenkö kutsuisin tasaikäistä yhden puulajin taimikkoa, no tasaikäiseksi yhden puulajin taimikoksi tietenkin, mutta missähän sellaisia on. En usko, että kovin monessa paikkaa, sillä jos yrität istuttaa tai kylvää vaikka havupuulle, koivua et voi estää millään. Se taas on varmasti totta, että sahaamalla oikein voi vaikuttaa puutuotteen kestävyyteen, tämä nyt on satoja vuosia vanhaa tietoa. Enkä ottanut koulutukseen kantaa, enkä moneen muuhunkaan asiaan. Jos olisi pitänyt, niin voithan ottaa itse. Vessapaperin viennissä taas en näe mitään vikaa. Aika moni siitäkin elantonsa saa. Onko niin, että näitäkin euroja meillä on varaa valikoida, että väärin tienattu?