Valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) ajama hanke Remontti Oy:n perustamiseksi ei toteudu ainakaan lähitulevaisuudessa. Rakennuslehden saamien tietojen mukaan asiaa käsiteltiin budjettiriihessä, mutta se ei sisälly ensi vuoden budjettiehdotukseen.
Budjettiriihi ei tuonut rakennusalalle yllätyksiä, sillä monet päätetyt asiat olivat jo ennakolta tiedossa. Rakennusalan kannalta merkittävintä on Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen sopimus, joka takaa länsimetron jatkon rakentamisen ja tuo valtion tukea muillekin infrahankkeille. Kunnat sitoutuvat lisäämään kaavoitustaan 25 prosentilla. Korjaamisen tuki vähenee vuonna 2015 tästä vuodesta, vaikka asunto-osakeyhtiöiden takauslainat otetaan käyttöön.
Tampellan vanha pellavatehdas Tampereen ydinkeskustassa suunnitellaan remonttia, jolla tilat muutettaisiin toimistotiloiksi. Tammerkosken rannalla sijaitsevan vuonna 1857 valmistuneen kiinteistön omistaa Sandvikin eläkesäätiö, ja hankkeen toteutuksesta vastaa Hartela Oy. Rakennusyhtiön arvion mukaan hankkeen arvo on noin 40 miljoonaa euroa. Asiasta kertoi Aamulehti.
Teknologian tutkimuskeskus VTT koordinoi eurooppalaista, energiatehokasta korjausrakentamista edistävää hanketta, jossa luodaan kriteerit ja ohjeet siihen, miten rakennuksesta saa korjaamalla lähes nollaenergiarakennuksen. Samalla osoitetaan lähes nollaenergiakorjauksen hyödyt ja kannattavuus perinteiseen korjaamiseen nähden. Suomesta hankkeessa ovat mukana Helsinki, Espoo ja Porvoo.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n teettämän tapaustutkimuksen mukaan Venäjän neuvostoaikaan rakennettujen asuinalueiden energiatehokkuuden parantamiseen ei löydy helpolla soveltuvaa liiketoimintamallia.
Rakennuslehden työpaikkailmoittelun alavireisyys jatkui vuonna 2013. Ilmoittelu väheni toissa vuoteen verrattuna 30,8 prosenttia euroissa mitattuna. Rekrytointi ei ole kuitenkaan tyssännyt, sillä erityisesti korjausrakentaminen ja vesihuoltoverkoston ylläpito työllistävät.
Valtioneuvosto varasi syksyn 2013 budjettiesityksessään 115 miljoonaa euroa käynnistysavustuksia rakennuskannan perusparantamiseen. Tällä pyritään elvyttämään rakennusalaa ja saamaan käyntiin runsaan miljardin euron arvosta korjauksia. Vaikka rakennusalalla pidetään avustusta tervetulleena, elvytysrahojen pelätään nostavan korjausrakentamisen hintoja.
Tekes haluaa korjausrakentamisesta Suomeen teollista toimintaa. Tekesin mukaan ala laahaa uudisrakentamisen jäljessä, koska korjausrakentamisen kulttuuri on nuorta, toimijat ovat pieniä, eikä ala toistaiseksi kiinnosta isoja yrityksiä.
