Kiinalainen Xiaoshu Lu–Tervola opettaa Aalto-yliopistossa rakennusfysiikkaa. Pitkään Suomessa asuneena hän on sopeutunut hyvin maahamme, mutta on havainnut myös selviä kulttuurieroja. ”Kiinalaiset opiskelijat ovat selvästi ahkerampia kuin länsimaalaiset”, hän sanoo.
Aalto-yliopiston geotekniikan professorina tänä kesänä aloittanut puolalainen Wojciech Solowski edustaa hyvin Aallon uusien professorivalintojen linjaa: nuori ulkomaalainen, jolla on hyvät tieteelliset näytöt. Häntä miellyttää suomalaisten suorapuheisuus ja rehellisyys, mutta hän on törmännyt myös suomalaiskolleegojen liialliseen vaatimattomuuteen, joka ei sovi yhteen Aallon korkeiden tavoitteiden kanssa.
”Rakennetun ympäristön SHOK-yhtiön RYM Oy:n juuri päättynyt monitieteinen PRE-tutkimusohjelma vahvistaa Suomen asemaa tietomallintamisen tutkimuksen ja käyttöönoton kärkimaana maailmassa”, toteaa Liverpoolin yliopiston professori Arto Kiviniemi. Mallintamisen avulla voidaan saada radikaalia kohennusta rakentamisen laatuun, tuottavuuteen ja asiakaspalveluun.
Tampere voi tavoitella isoa kasvua ja ryhtyä oikeaksi kaupungiksi, arvioi YIT Oyj:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen.
Ympäristöministeriön on koonnut rakennuskanta-aineiston (tietokanta) laajarunkoisista halleista kuntien käyttöön. Aineisto on tarkoitettu kuntien harkinnan mukaan hyödynnettäväksi ja tukemaan paikallistuntemusta rakennuksista. Se sisältää muun muassa…
Pienin messutalo NoppaKoti nousee esille taitavalla tilasuunnittelullaan tämän vuoden asuntomessutarjonnasta. Erikoisin rakennus on mustilla kattotiilillä päällystetty Skammi. Kiitosta Rakennuslehden arviossa saa myös Lapplin Duon ulkotila.
Tämän kesän asuntomessualue Jyväskylän Äijälänrannassa esittelee 37 pientaloa ja yhden kerrostalon.Asuntomessualueen kaavallinen ratkaisu on selkeä ja mahdollistaa asuntomessujen kirjavat taloratkaisut, arvioi kokenut asuntosuunnittelija, arkkitehti Kaisa Vepsäläinen.
1970-luvun alun tasakatot olivat asuntomessujen historian suurin huti. Iso huti oli myös savitalon rakentaminen. Terästalokaan ei ollut aluksi menestys ja ensimmäinen puukerrostalokokeilukin epäonnistui. Tuusulan messujen tulevaisuuden talon tulevaisuudenratkaisujen elinkaari oli vain pari vuotta. Tornit, erkkerit ja pitsihuvilat sen sijaan löysivät asuntomessuilta – valitettavasti – tiensä suomalaiseen asuntorakentamiseen. Kestävintä messuilla on ollut panostus energiataloudellisen rakentamisen kehittämiseen.
