Jos sinulle tulee Rakennuslehti, rekisteröitymällä saat kaikki rakennuslehti.fi-sisällöt luettavaksesi.
Jos sinulle ei tule Rakennuslehteä, voit silti rekisteröityä, jolloin saat oikeuden kommentoida lukottomia artikkeleita, mutta et pääse lukemaan lukittuja artikkeleita.
Everstiluutnantti, diplomi-insinööri Kaarle Henrik Pentti (14.6.1918 – 29.12.2014) on kuollut. Hänet tunnettiin rakennusalalla pitkäaikaisena Lemminkäisen hallituksen puheenjohtajana. Hänen aikanaan tämä 1910 perustettu, yli satavuotias yritys koki voimakkaan kasvun ajan ja muuttamisen perheyhtiöstä kansainväliseksi pörssiyritykseksi.
Meripelastuksen johtokeskus Helsinki sai torstaina hieman ennen kello kymmentä tiedon paalutuskoneen putoamisesta mereen Helsingin Kalasatamassa siltatyömaalla, Iltalehti kertoo.
Isoimmat rakennusalan yritykset ovat hyvässä vauhdissa tiellä tavoitteeseen nollasta tapaturmasta vuoteen 2020 mennessä. Osa tyytyy kuitenkin vain lain minimitasoon ja niitäkin yrityksiä on paljon, jotka leimaavat työturvallisuuden kustannuksia lisääväksi ”ruotsalaisten” vouhotukseksi. Työmiesten turvallisuushavaintoja he pitävät turhina, koska miehille maksetaan tekemisestä eikä ajattelusta, kirjoittaa RT:n turvallisuusasiantuntija Reijo S. Lehtinen.
Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys on lisääntynyt muita koulutusasteita enemmän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korkeasti koulutettujen työttömien osuus työikäisestä työvoimasta on kasvanut eniten luonnontieteiden ja tekniikan alalla.
Rakentamisen tehdyn työtunnin kustannus nousi heinä-syyskuussa 2014 keskimäärin 3,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita, nousua kertyi 1,6 prosenttia. Kausitasoitetuilla luvuilla tarkasteltuna rakentamisen työvoimakustannukset nousivat 3,1 prosenttia vuodessa. Nämä seikat käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksistä.
Suomessa on kesäsesongin huipulla noin 1500 telineasentajaa teollisuudessa ja rakennustyömailla, kertoo toimialajohtaja Jorma Korhonen Ramirentistä. Noin 70 prosenttia heistä on ulkomaalaisia, lähinnä virolaisia tai puolalaisia. Ruotsissa tilanne on toinen: asentajista 90 prosenttia on ruotsalaisia. Eron syynä on se, että Ruotsissa telineasennus on sertifioitua, koulutusta vaativaa ammattimiestyötä.