Kokeile kuukausi maksutta

Raide-Jokerin kustannukset kasvoivat roimasti – allianssi etsii yhä säästökeinoja

Allianssissa on kuluvan syksyn aikana selvitetty, miksi tämänhetkinen kustannusarvio eroaa vuoden 2016 hankesuunnitelmassa lasketusta.

Raide-Jokeri kulkee esimerkiksi Helsingin Oulunkylässä Käskynhaltijantiellä. Kuva: YIT

Tiedotteen mukaan valmistuneen kustannusarvion mukaan radan kokonaiskustannukset ovat 367 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasossa.  Lopullinen kustannusarvio selviää ensi vuoden tammikuussa.

Kustannusarvio muodostuu allianssin tavoitekustannusarviosta (348 miljoonaa euroa) ja allianssin tavoitekustannuksen ulkopuolelle jäävistä kustannuksista, joiden suuruudeksi on arvioitu 19 miljoonaa euroa.

Edellinen, kesäkuussa 2018 julkaistu arvio allianssin tavoitekustannuksesta oli 355 miljoonaa euroa.

Helsingin ja Espoon valtuustojen vuonna 2016 hyväksymä, hankesuunnitelman mukainen radan kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa.

Suurimpia muutoksia on tapahtunut työnaikaisissa rakenteissa ja järjestelyissä, johtosiirtojen määrässä sekä hajavirtaeristyksen tarpeessa. Lisäksi käytetyt yksikköhinnat ovat tarkentuneet muun muassa katurakenteiden, radan sähköistyksen ja tukimuurien osalta. Toisaalta kustannuslaskennassa on saatu myös säästöjä hankesuunnitelmaan nähden esimerkiksi pohjanvahvistustapoja ja ratalinja

Jos Raide-Jokeria ei onnistuta kehitysvaiheessa suunnittelemaan niin, että aiemmin hyväksytyssä 275 miljoonan euron budjetissa pysytään, siirtyy kustannusarvio uudelleen Helsingin ja Espoon valtuustojen käsiteltäväksi.

Suunnitelma on tarkentunut

Tiedotteen mukaan uusi kustannusarvio on laskettu aiempaa tarkemmilla tiedoilla. Suunnitelmat ja hankkeen rajaus ovat tarkentuneet ja yleisaikataulun laadinta edennyt. Lisäksi uusimmassa kustannusarviossa on huomioitu rakennustöiden vaiheittainen toteuttaminen.

Kustannusarviot esitetään vuoden 2015 hintatasossa.

Raide-Jokeri-allianssissa on käynnissä kehitysvaihe, joka päättyy keväällä 2019. Kehitysvaiheessa laaditaan vuoden 2016 hankesuunnitelmaa tarkempia suunnitelmia sekä määritellään rakentamisen aikataulu ja kustannukset. Suunnittelun edetessä myös hankkeen kustannusarvio tarkentuu moneen otteeseen.

Raide-Jokeri toteutetaan allianssimallilla, jossa hankkeen tilaajat, suunnittelijat ja urakoitsijat on yhdistetty yhdeksi organisaatioksi.

Allianssin kehitysvaiheen tärkeimpiä tehtäviä on saavuttaa kaikkien osapuolten kesken yhteisymmärrys hankkeen toteuttamisen kustannuksista. Kustannuslaskentaprosessiin kuuluu se, että suunnittelun tarkentuessa kustannusarvion riskivarauksia voidaan jatkuvasti pienentää ja näin saada kustannusarviota tarkemmaksi.

Raide-Jokeri-allianssissa tilaajia ovat Helsingin ja Espoon kaupungit. Palveluntuottajia ovat suunnitteluorganisaatiot Sitowise, Ramboll Finland ja VR Track sekä urakoitsijat YIT Rakennus ja VR Track.

Tavoitteena on, että rakentaminen alkaa kesäkuussa 2019.

Varikon hankepäätös valtuustoon ensi keväänä

Helsingin Roihupeltoon tulevan varikon suunnittelu ja kustannusarvion laskeminen etenevät samassa aikataulussa muun hankkeen kanssa.

Tämänhetkinen kokonaiskustannusarvio varikon toteuttamiseksi on 64 miljoonaa euroa, joka on sama kuin vuoden 2016 hankesuunnitelman yhteydessä arvioitu varikkoratkaisun kustannus. Myös varikon kustannusarviota pyritään edelleen alentamaan.

Varikon hankepäätöstä käsitellään Helsingin valtuustossa ensimmäistä kertaa ensi keväänä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Raide-Jokerin kustannukset kasvoivat roimasti – allianssi etsii yhä säästökeinoja”

  1. Tyypillistä julkishankkeiden toteuttajatahojen sikailua. Aluksi esitetään niin alhainen kustannusarvio, että poliitikonpösilöt lyövät hyväksyntäleiman päälle. Ja myöhemmin sitten esitetään todellinen kustannusarvio, eivätkä päättäjät voi kasvojaan menettämättä enää hommasta pakittaa. Eivätkä varsinkaan, kun perääntyminen aloittaa kauhean ulinan siitä, kuinka jo sovittu projekti mennään torpedoimaan.

    Nämä ratikka- ja viherspedeilyt ovat loppumaton hillopurkki heille, jotka pääsevät niitä toteuttamaan. Aivan mitä vaan voi porsastella ja aina menee läpi, koska verorahojen tulosvastuuton törsäys on Suomessa maan tapa. Your tax dollars at work indeed 😀

    1. Maurizio osuit naulan kantaan! Nyt on tosiaan hillopurkki ja veronmaksajien piikki taivasta myöten auki. Siitä se rahastus taasen alkaa…tyyliin stadikka, L-metro jnejne….

  2. Kyllä kustannuksiin voi vaikuttaa, vaikkapa pienentämällä poistettavien puiden ja kaivettavien kuutioiden määrää. Suunnitteilla on aivan liian leveä työmaa mittakeppien perusteella, autokaistoja ei tarvitse levittää talojen suuntaan. Ne saa olla yksikaistaisia, kuten kuvassa, siinä sen sijaan pysäkit vievät aivan liikaa tilaa, kun ne ovat mol.p. ei noin. Tyhmät suunnittelijaharjoittelijat korjatkoon tekeleensä ja lisätköön meluaidat.

  3. HSL:n Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan Raide-Jokerista aiheutuu lisäkustannuksia HSL:lle, koska 550 laitetaan kiertoreitille.
    Nämä kustannukset ovat 2019 n. 1,5M€, 2020 n. 4,4M€ ja 2021 n. 6,2M€. Kun otetaan koko rakennusaika huomioon, ovat lisäkustannukset n. 20M€!
    Tätähän ei ole tuossa Raide-Jokerin kustannusarviossa, koska nämä kustannukset ovat HSL:n maksettavia. Tai siis meidän. Niin kuin nuo Raide-Jokerinkin kustannukset.

  4. ”Helsingin ja Espoon valtuustojen vuonna 2016 hyväksymä, hankesuunnitelman mukainen radan kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa.”

    Miksiköhän takia hanketta lobattiin päättäjille 275 miljoonan euron budjetilla? Päättäjille vuonna 2016 ennen päätöksentekoa esitetyn hankesuunnitelman liitteenä oli kustannuslaskelma, jonka mukaan todennäköinen kustannus olisi 280 miljoonaa + 25 miljoonaa väyläjärjestelyihin + 158 miljoonaa varikoihin ja kalustoon. Todennäköinen kokonaisvaraus investointeihin (ilman viimeksi mainittua, eli investointeja varikoihin ja kalustoon) oli sen esityksen mukaan 281-334 miljoonaa euroa. Nuo luvut löytyvät kustannuslaskelman sivulta 45:

    http://raidejokeri.info/wp-content/uploads/2016/01/hankesuunnitelma-liite-3.pdf

    Hankesuunnitelmassa puhuttiin 275 miljoonaan euroon rakentamiskustannuksista ja viitattiin liitteessä 3 olevaan kustannuslaskelmaan (johon on linkki yläpuolella), jossa ei missään kohtaa esiinny lukua 275 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelmaan kirjattu 275 miljoonan euron kustannus näyttäisi olleen hieman alempi kuin mitä hankesuunnitelman osana olleessa kustannusarviossa esitettiin todennäköisimmäksi kustannukseksi.

    Kustannusarvion summat on jätetty liitteestä 3 pois muualta paitsi sivulta 45. Liitteessä 3 olevat luvut Exceliin summaamalla kustannuksiksi tulee 279 miljoonaa rakentamisesta + 96 miljoonaa euroa (varikoihin 83,1 miljoonaa, sähkönsyöttöasemiin 18,3 miljoonaa ja Kehä I:n järjestelyihin 13,2 miljoonaa), eli yhteensä 375 miljoonaa euroa.

    Mistäköhän luku 275 miljoonaa on hankesuunnitelmaan otettu, kun liitteen kustannuslaskelman mukaan kustannusten on arvioitu olevan sitä hieman isompia? Miksi hankesuunnitelmaan ei otettu kustannusten määräksi sitä lukua, joka liitteessä oli kustannukseksi laskettu?

    1. Kohtaan ”+ 96 miljoonaa euroa (varikoihin 83,1 miljoonaa, sähkönsyöttöasemiin 18,3 miljoonaa ja Kehä I:n järjestelyihin 13,2 miljoonaa)” ei olisi edellä pitänyt laittaa sähkönsyöttöasemia, vaan sähkönsyöttöasemien lukemat tuli kirjoitettua siihen äsken vahingossa. 96 miljoonaa muodostui varikosta ja kehä I -järjestelyistä.

      Liitteestä olisi muutenkin voinut ottaa enemmän vaikutteita hankesuunnitelmaan. Kun tuoreessa Raidejokerin tiedotteessa kirjoitetaan, että:
      ”Helsingin Roihupeltoon tulevan varikon suunnittelu ja kustannusarvion laskeminen etenevät samassa aikataulussa muun hankkeen kanssa. Tämänhetkinen kokonaiskustannusarvio varikon toteuttamiseksi on 64 miljoonaa euroa, joka on sama kuin vuoden 2016 hankesuunnitelman yhteydessä arvioitu varikkoratkaisun kustannus.”

      ei puhuta vertailukohtana varsinaisesta hankesuunnitelmasta, vaan sen kustannusarvioliitteestä. Hankesuunnitelman sivulla 49 taulukossa 10 Helsingin varikon kustannukseksi on esitetty 49,15 miljoonaa euroa. Sen sijaan edellä linkitetyn liitteen sivun 3 kustannusarviossa varikon kustannukseksi oli arvioitu 61,9 miljoonaa. Lukujen ero johtui siitä, että liitteessä oli huomioitu varikon itsensä hinnaksi sama 49,15 miljoonaa, mutta myös sen päälle 7 % suunnittelukuluja, 7 % rakennuttamiskuluja ja 10 % varausta arvaamattomien kustannusten varalle. Sama ongelma vaikuttaisi olevan Espoon varikon kohdalla, jonka kohdalla myöskin hankesuunnitelman liitteessä on huomioitu muitakin kustannuksia kuin hankesuunnitelman yhteenvedossa.

      Olisi hyvä, jos hankesuunnitelmiin sisällytettäisiin kaikki samat kustannukset kuin mitä liitteeksi laitettaviin kustannuslaskelmiinkin. Tuossa näyttäisi käyneen niin, että hankesuunnitelmassa on esitetty hieman pienemmän näköisiä kustannuksia kuin sen liitteessä.

    2. Olin edellä väärässä sen suhteen, etteikö noin 280 miljoonan euron hintaa olisi lukenut myös hankesuunnitelmassa. Lukeehan siellä sittenkin tekstiosassa näköjään, että:

      ”Hankkeen alustavat rakentamiskustannukset ovat oletushinnoilla laskettuna 279,8 miljoonaa euroa. Muiden hankkeeseen liittyvien kustannusten oletushinta on 25,4 euroa, joista Raide-Jokerin yhteydessä välttämättömiä kustannuksia on noin 18,6 euroa. Raitiovaunuvarikoiden rakentamisen kustannukset ovat oletushinnoin 68,4 miljoonaa euroa.”

      Eli hankesuunnitelmassa esitetään rakentamiskustannukseksi 275 miljoonaa euroa ja sen jälkeen hanke hankesuunnitelmassa todetaan, että kustannukseksi on arvioitu oletushintoja käyttäen 280 miljoonaa euroa. Molemmat luvut on näköjään siis kuitenkin tuotu näkyviin kuitenkin myös hankesuunnitelmaan. Sitä hankesuunnitelman tekstissä ei ole missään kohtaa perusteltu, miksi hankesuunnitelmassa on päädytty esittämään hankkeen rakentamiskustannukseksi noin 5 miljoonaa euroa alempaa hintaa kuin mihin lukuun on oletushintoja käyttämällä kustannusarviossa ensin päädytty.

  5. Varmaan joku lapiomieskin olisi voinut lonkalta heittää, että pelkkä väylän rakennus ilman infraan, energiaan ja johtoihin liittyviä töitä maksaa tuon 275 me, koska tietää kokemuksesta km-hinnan tälle, kun sitä on ällistelty kahvikupin ääressä.

  6. Eikö allianssi pelastakaan rakennusurakoita? Eikö allianssilla saadakaan kuluja kuriin? Miksi Visonin pojat vaikenevat?

  7. Allianssi on yhteistyön muoto. kuvio on täsmälleen sama kuin Tampereella, mutta tavoitehintaa ei ilmeisesti ole kopioitu sieltä, koska se on paljon lyhyempi, joskin kapasiteetiltaan suurempi. Jos allianssissa on keskittyneitä yrityksiä toteutuksessa, Espoon mokat luultavasti toistuvat, koska tavoitehintavedätys tarkoittaa alamittaista käytännössä..

Vastaa käyttäjälle Gotham Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat