Melkein mikä tahansa rakennus voidaan korjata, ja useimmiten se on sekä kannattavaa että järkevää kaikkien osapuolten kannalta. Kannattavuuden laskennassa on hyvä huomioida myös epäsuorat hyödyt, kuten parantunut tuottavuus ja käyttäjien tai asukkaiden terveys.
Taloyhtiöiden korjausrakentamisen hiljaiselo saattaa kuitenkin olla päättymässä, ja 1970-luvulla rakennettujen talojen korjaustarpeet alkavat näkyä tilastoissa.
”Rakentamisessa urakoitsijoilla on rajallisesti vaikutusvaltaa, koska asiakkaat ja muut sidosryhmät määrittävät pääosin projektien reunaehdot. Kannattavuuden näkökulmasta erityisen tehokasta onkin valita asiakkaat huolellisesti”, kirjoittaa tekniikan tohtori Pekka Rajala Asiantuntija-kirjoituksessaan.
Kiinteistön ylläpito vaatii aika ajoin isoja ja raskaita toimenpiteitä. Toisaalta hyvin hoidettu kiinteistö tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon uudelle ja energiatehokkaaksi saneerattuna jopa houkuttelevan vaihtoehdon.
Tänä ja ensi vuonna markkinat kasvavat uudisrakentamisen vetämänä, vaikka korjausrakentaminen kääntyy uudestaan laskuun.
Korjausrakentamista luotsaa Jenni Rinnekoski, rakennesuunnittelua Tomi Valkeapää.
Edellisen kerran kasvua oli vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
1950-luvulla rakennettu koulukokonaisuus peruskorjataan ja laajennetaan.
