Näkökulma Seppo Mölsä Ei kommentteja

Rakentamisen historiaa: sankareita ja rötösherroja, valioarkkitehtuuria ja hometaloja

Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Rakennettu omaisuutemme on syntynyt pitkälti tänä ajanjaksona, joten kyse on mitä suuremmassa määrin myös yhteiskunnan ja kaupunkiemme rakentamisen historiasta. Maalais-Suomi muuttui kaupunki-Suomeksi.

Kun Rakennuslehti täytti viime vuonna 50 vuotta, tein sen kunniaksi sekä Rakennuslehden historiikin että useiden rakentamisen osa-alueiden historiikit, joissa päälähteinä olivat Rakennuslehdessä julkaistut jutut.

Aiheina olivat rakentamisen laatu (home, betoni, rakenteellinen turvallisuus), aluerakentamisen synty, rakennusalan kilpailu ja sen epäkohdat (keskittyminen ,kartellit, korruptio) sekä rakentamisen suhdanteet ja rakennusalan kehitystyö niin työmailla kuin teollisuudessakin. Asioita tuotiin mahdollisimman paljon esiin henkilöiden ja heidän sanomistensa kautta. Lähes jokaisena vuosikymmenenä Rakennuslehti oli valinnut myös alansa suurimmat vaikuttajat eli kyllä ne sankaritkin pääsivät esiin.

Teimme myös elokuvan (videon) rakentamisen ja Rakennuslehden historiasta. Siinä kommentoijina oli näitä alan vaikuttajia.

Olen saadun palautteen pohjalta jonkin verran täydentänyt kirjoituksia ja olen tehnyt niihin myös päivityksiä. Valitettavasti samaan aikaan myös käyttöjärjestelmäämme on päivitetty, mikä on aiheuttanut ongelmia joidenkin kirjoitusten kuvitukseen.

Rakentamisen laatu ja varsinkin sen puute on aina kiinnostanut rakentajia

Näin Suomi homehtui – hyvä rakentamistapa sai aikaan pahaa jälkeä

Kirjoituksessa käydään läpi tärkeimmät syyt kosteus-, home- ja sisäilmaongelmien syntyyn. Mukana on muun muassa energiakriisin vaikutus, lastulevyjen ja muiden materiaalien sisäilmapäästöt, tasakattojen ja liian ohuiden julkisivujen kosteusvirheet, pientalojen virheratkaisut, kiireen ja tingityn suunnittelun vaikutus sekä koneellisessa ilmanvaihdossa tehdyt virheet. Tänään tutkijat ovat edelleen ymmällään homeongelmat syistä ja riitelevät aiheesta jopa keskenään. Juttua on päivitetty tältä osin ja siinä on mukana myös Duodecimin Käypä hoito –suosituksen viimeisin lääketieteellinen näkemys homeongelmiin.

Jumala loi puun, ihminen betonin – betonijulkisivujen lastentaudit leimasivat rakentajat suden ja sekundan tekijöiksi
VVO:n toimitusjohtaja Ben Grass vaati 1990-luvulla luopumista betonisandwichin käytöstä. Se pilasi alan maineen. Maalikaan ei pysynyt tuossa pirullisessa elementissä ja klinkkerit tippuivat. ”Jumalauta, meitä ammutaan ja ihan syystä”, totesi teollisuusneuvos Lauri Jämsä. Tänään betoni joutuu taistelemaan imagosta entistä voimakkaammin puuta vastaan.

Näin luottamus rakennusinsinöörien osaamiseen romahti – onnettomuustutkinnan suosituksille viitattiin kinttaalla

Näin luottamus rakennusinsinöörien osaamiseen romahti – onnettomuustutkinnan suosituksille viitattiin kinttaalla

Lahdessa 1960-luvulla romahtanut betonitalo, Turun Myllysilta, 2003 romahtanut Jyväskylän messuhalli, 2012 romahtanut Jyväskylän vesitorni ja 2013 pikkutytön tappanut Laukaan maneesi kertovat rakennusinsinööritaidon epäonnistumisista.

Kirjoitusta on päivitetty vuonna 2017 teräshallien tarkastusten osalta. Betonisiltojen betonin ylisuuret ilmamäärät ja siitä aiheutuvat pehmeysongelmat nousivat esiin kesällä 2016, ja niitä koskeva selvitys oli vielä kesällä 2017 kesken.

80-luvulla rakentajat leimattiin rötösherroiksi

Rakentamisen musta kirja – rötösherroja ja kartellien solmijoita

Rakentamisen musta kirja – rötösherroja ja kartellien solmijoita

Noppa-juttu ja Naurissaaren sekä metron lahjukset saivat nimen rötösherrajahti. ”Turun tauti” vaivasi myös Vantaata, Tamperetta ja Oulua. Puolueet keräsivät rakennusliikkeitä pimeää vaalikassaa. Vientiä edistettiin lahjuksin ja asfalttikartellia tutkittiin jo 80-luvulla. Mustassa kirjassa kerrotaan sata rakennusalan pahinta talousrikosta ja kymmeniä esimerkkejä ”maan tavan” tuomasta moraalikadosta.

Juttua on päivitetty 2017 Vantaan lahjustapausten osalta, joka jatkuu edelleen. Turun tauti ansaitsi päivityksen, kun Turun rakentamisen mahtimies Juhani Lunden julkaisi juhlakirjansa ”Juhani Lunden, 50 vuotta Turkua rakentamassa.”

Lähiörakentaminen oli rakennusteollisuuden jättiponnistus

50 vuotta sitten Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka synnyttivät lähiöiden laatikkoarkkitehtuurin

50 vuotta sitten Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka synnyttivät lähiöiden laatikkoarkkitehtuurin

Ensimmäinen aluerakennushanke oli Vantaan Kaivokselan rakentaminen. Sitä ideoivat yhdessä turkulaiset Armas Puolimatka ja Mauno Koivisto. Massiivinen lähiörakentaminen nähtiin ainoaksi keinoksi saada hallintaan valtava maassamuutto ja maastamuutto. Halvalla kasatut laatikot oli tarkoitus purkaa 30-40 vuoden kuluttua, kun Suomella olisi varaa parempaa.

Presidentti Mauno Koiviston kuoleman johdosta kirjoituksessa on hieman täydennetty hänen rooliaan lähiörakentamisessa.

Rakentamisen suhdanneherkkyys hidastaa pitkäjänteistä kehitystyötä

Rakentaja on ollut aina vuoristoradalla – rahamarkkinoiden, muuttoliikkeen ja finanssipolitiikan heiteltävänä
Rakennusala on kokenut kahdet hullut vuodet ja yhden ison ja monta pienempää lamaa viimeisen 50 vuoden aikana. Rakentamisessa suhdannevaihtelut ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaat ja tasaisen kasvun kaudet ovat olleet harvinaisia poikkeuksia. Rakentaminen on metsäteollisuuden ohella Suomen suhdanneherkin toimiala ja sen vuoksi yritysrakenteet ovat uudistuneet moneen kertaan.

Rakennustyömaat ovat 50 vuodessa muuttuneet sotatantereista siisteiksi ja monikansallisiksi työpaikoiksi

Rakennustyömaa on aina ollut mestarinsa näköinen. Usein rosoinen ja epäsiisti, jopa tyly ja kovaääninen, mutta kovaa työtä pelkäämättömälle myös reilu ja palkitseva. Suurin muutos työmailla on tapahtunut koneellistumisessa ja työturvallisuudessa. Muun muassa Hannu Leinonen (YIT,Destia), Hannu Martikainen (Parma) ja Mauri Niemi (Haka, Skanska) arvioivat tuotannossa tapahtuneita muutoksia ja Anssi Koskenvesa Mittaviivasta huomisen työmaita. Constin Juha Salminen kertoo, miten työturvallisuuden TR-mittari keksittiin.

50 vuotta kehitystyötä: VTT ja Tekes ovat monen rakennusalan menestystarinan takana
Rakennusalan kehitystyön vähäisyyttä on moitittu aina. Erkki Leppävuoren ja Veli Pekka Saarnivaaran pääjohtajakausilla VTT:ssä ja Tekesissä rakennusalan kohdalla rimaa jouduttiin joskus jopa laskemaan, jotta kehityshankkeita saatiin liikkeelle. Monia menestystarinoitakin syntyi. Esimerkiksi mallinnuksessa suomalainen insinööriosaaminen on valtti maailmalla.

Rakennuslehti 50 vuotta

Rakennuslehti perustettiin valtavan muuttoaallon ja rakentamisbuumin keskelle – lehden historia 1966-79

Insinööriuutisten (nykyisin Tekniikka & Talous) päätoimittaja Tola Toivinen (99 tänä vuonna) perusti Rakennuslehden 1966 RIL:n ja RKL:n kanssa. Heikki Ranssi sai potkut Insinööriuutista Neuvostoliiton vastaisen pääkirjoituksen takia, minkä sotaveteraani Toivinen palkitsi palkkaamalla hänet heti Rakennuslehteen.

80-luku oli Rakennuslehdelle ja rakentamiselle hullun kasvun aikaa

1980-luku oli Rakennuslehdellekin hullun kasvun aikaa. Vahva talous turvasi riippumattomuuden silloin, kun Haka ja Polar uhkasivat niiden poliittisten kytkentöjen paljastamisesta kymmenien miljoonien markkojen korvausvaatimuksella.

Vientijulkaisut ja rajut henkilöstövähennykset nostivat Rakennuslehden 1990-luvun lamasta
Rakennuslehden hurja kasvu päättyi 1990-luvun lamaan. Sen päätyttyä lehden henkilökunnasta ja levikistä oli hävinnyt puolet ja alan yritysrakenne oli mullistunut täysin. Alan keskeisiä vaikuttajia olivat muun muassa Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs, Lemminkäisen toimitusjohtaja Heikki Pentti ja arkkitehti Pekka Helin.

Miksi Rakennuslehti myytiin Sanomalle – kasvua ja kasvukipuja 2000-luvulla
Rakennusalan järjestöt olivat 1990-luvun traumojen vuoksi valmiita myymään Rakennuslehden ammattitaitoiselle kustantajalle vuonna 2001. Aluksi kaikki pääsivät nauttimaan vahvan kasvun tuomista hedelmistä, mutta vuosikymmenen vaihduttua tuli myös vauhtisokeutta.

Rakennuslehden ja rakentamisen puoli vuosisataa – pääosissa Kokkila, Pajakkala, Isotalo…

Rakennuslehden 50-vuotisjuhlaelokuvassa Hannu Isotalo kommentoi parjattua aluerakentamista, Pekka Pajakkala 80-luvun hulluja vuosia ja Ilpo Kokkila selviytymistä lamasta ja Kampin rakentamisen kiemuroita.

Rakentamisen vuosikymmenet

Rakentamisen vuosikymmenistä Auri Häkkinen on tehnyt Rakennustiedon (toim: Harri Hautajärvi) vielä julkaisemattoman historiakirjan pohjalta laajan arkkitehtuuripainotteisen rakentamisen satavuotishistoriakatsauksen 13.10.2017 lehteen. Itse olen tiivistänyt rakentamisen vuosikymmenet 50-luvulta lähtien seuraavasti.

1950-luku

Suomalaiset insinööritoimistot syntyvät.
Kerrostalot tehdään vielä betonista paikalla valaen ja tiiliä muuraten.
Ensimmäiset betonielementit tehdään paikalla.
Palace ja Porthania ovat ensimmäiset betonielementtitalot.
Arkkitehtuurin viimeinen kultakausi, mm. Tapiolan rakentaminen.

1960-luku

Kaupunkien väkimäärä lisääntyi 1,1 miljoonalla asukkaalla 1950-1960-luvuilla
Lähiörakentaminen käynnistyi ja suuria aluerakentamissopimuksia tehtiin.
Infrastruktuurin rakentaminen voimakasta: tiet, rautatiet, vesihuoltoverkostot, sähkö- ja puhelinverkosto.
Vesivoimalaitosten, tekoaltaiden ja Saimaan kanavan rakentaminen.
Koulu- ja sairaalaverkoston rakentaminen.
Julkisen sektorin rakentamisen arkkitehtuuri kehittyi, mutta asuntorakentamisessa 1950-luvulla maailmanmaineeseen noussut arkkitehtuuri latistui laatikkoarkkitehtuuriksi.
Teollinen rakentaminen käynnistyi ja käsityö väistyi konetyön tieltä: vuonna 1960.  Suomessa oli jo yli 200 torninosturia.
Rakentaminen muuttui ympärivuotiseksi jo 1950-luvun puolivälissä, mutta talvirakentaminen kehittyi edelleen rakentamisen teollistamisen myötä.

1970-luku

Lähiörakentamisen huippukausi ja asuntorakentamisen hullut vuodet 1973-74.
Teollinen rakentaminen kehittyi ja standardisoitui kerrostalojen BES-jäjestelmän pohjalta.
1970-luku oli kiihkeää puhdistuslaitosten, vesitornien ja verkostojen rakentamisen aikaa, laajinta huomiota herätti Päijänne-tunnelin rakentaminen.
Energiakriisi vuonna 1974 ja energian säästämisen kausi; lisää eristeitä ja keskustelu pullotaloista käynnistyi.
Ensimmäiset ydinvoimalaitokset Loviisaan ja myöhemmin myös Olkiluotoon.
Metron rakentaminen herätti vahvaa vastustusta.
Laatuskandaaleja: lastulevy, lattiasieni, betonielementtitalojen rumuus ja heikko kestävyys.
Ammattiyhdistysliike lakkoili osin poliittisista syistä ja vedätti avainryhmien kuten raudoittajien palkkoja äärimmäisyyksiin.
Korkeakouluja rakennettiin Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun ja Helsingissä. Pasilan virastotalo pantiin alulle eräänlaisena vanhan byrokratian viimeisenä kukkasena.
Projektivienti Neuvostoliittoon käynnistyi 50-luvun vesivoimalahankkeiden jälkeen uudelleen Pääjärven metsätyökeskushankkeella.
Rakentajat yhdistivät voimansa Neuvostoliiton viennissä ja synnyttivät Finn-Stroin vuonna 1972 Svetogorskia rakentamaan. Kostamuksen rakentaminen kesti vuodet 1977-1985.
Projektivienti laajeni Lähi-itään ja Afrikkaan.

1980-luku

Projektiviennin huippukausi: Neuvostoliitto, Lähi-itä, Afrikka.
Rakennusyritysten valtakunnallistuminen ja keskittyminen.
Avaimet käteen (KVR) rakentamisen kulta-aikaa.
Rakentamisen polittiiset kytkökset tuomiolla: rötösherraoikeudenkäynnit.
Homeongelman ensimmäiset merkit ja homeoikeudenkäynnit.
Vuosikymmenen puolivälissä siirryttiin pois laatikkoarkkitehtuurista, mikä romahdutti rakennusliikkeiden tulokset.
Vuosikymmen lopussa alkoivat rakentamisen uudet hullut vuodet.
Asuntorakentamisen lisäksi tehtiiin valtavasti palvelurakennuksia, myymälöitä, toimistoja, jäähalleja, golfkenttiä, kylpylöitä ja Lappiin lomakeskuksia.
Rakentamisen kehittämisen voimakasta aikaa, tuoteosakauppa syntyi.
Teräs haastoi betonin.
Kilpailuvirasto alkoi karsia kartelleja ja kilpailun esteitä.
Ensimmäiset vierastyöntekijät, eestiläiset ja neuvostoliittolaiset, tulivat
Oulun koulun iloisuus (Oulunsalon kunnantalo), Reima Pietilän vapaa muotokieli ja postomodernismi palauttivat uskoa suomalaiseen arkkitehtuuriin.

1990-luku

Cleaging-kauppa Neuvostoliittoon loppui jo ennen Neuvostoliittoa.
Rakentaminen romahti huipputasolta huippunopeasti puoleen entisestä.
Tarjoushinnat ja asuntojen hinnat romahtivat kymmeniä prosentteja.
Konkursseja sekä tuoteteollisuuden, rakennusliikkeiden ja suunnittelutoimistojen pakkomyyntejä ulkomaalaisille, alan keskitttyminen kiihtyi ja Suomi alkoi siirtyä kansainvälisten jättiläisten tytäryhtiötaloudeksi.
Markan devalvoinnin seurauksena teollisuusrakentaminen elpyi ja rakennustuotevienti piristyi.
Suomalaiset saivat 12 isoa Saksan rahoittamaa sotilaskyläurakkaa entisen Neuvostoliiton alueelta.
Neuvosto-Eestistä tuli Viro ja Baltiasta suomalaisten uusi kotimarkkina.
Korjausrakentamien ohitti hetkellisesti uudistalonrakentamisen.
Asuntorakentamisen korkotukielvytys sai rakennusliikkeet tarjoamaan tonttejaaan ara-tuotantoon.
Mestareita tuottanut teknikkokoulutus päätettin lopettaa 1996, samoin rakennusarkkitehtikoulutus ja Oulun rakennusalan di-koulutus.
Rakentaminen kääntyi pitkään nousuun vuonna 1996.
Homekriisi puhkesi vuosikymmenen puolivälissä.
Rakentamisen laatuongelmiin vastattiin laatu- ja teknologiaohjelmilla.
Rakentamisen painopiste yliopistokaupunkeihin.
1990-luvun lopulla teollisuusrakentamisen painopiste siirtyi paperitehtaista korkean teknologian yrityksiin.
Nokia-vetoinen hektinen toimistorakentaminen alkoi suosia projektijohtourakointia.
Isot, lasitetut parvekkeet tulivat asuntorakentamiseen ja lasijulkisivut toimistorakennuksiin. Heikkisen ja Komosen minimalismi ja Pekka Helin positiivisella tavalla kaupallinen arkkitehtuuri näyttivät suuntaa mm. Nokian hankkeissa ja Kampin keskuksessa.

2000-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

Rakentamisessa euron vakauttama hyvä kehitys jatkuu vuoden 2008 puoliväliin.
Ulkomaalaiset syrjäyttävät suomalaisia työmailla, yritysten omistuksessa näin tapahtui jo 1990-luvulla.
Aikoinaan maailmanlaajuinen projektivienti supistuu asuntogryndaamiseksi Venäjällä ja Itä-Euroopassa.
Suomalaisesta ydinvoimalaitoksesta tulee maailman kallein rakennus.
Tuulivoimarakentamisen buumi anteliaiden tukien vuoksi.
Energian säästö ja ilmastonmuutoksen torjunta alkavat ohjata rakentamista.
Elinkaari- ja allianssimallit tulevat rakentamiseen, samoin eurokoodit ja CE-merkinnät.
Liikerakentamisessa saavutetaan Euroopan ennätystaso asukaslukuun nähden 2007.
Asuntokupla puhkeaa monissa euromaissa. Suomessa rakentaminen romahtaa vuonna 2009.
Elvytyksen vetämä nousu jää lyhyeksi, 2010-lukua oli ennustetttu hitaan tai nollakasvun vuosikymmeneksi, rakentaminen elpyy kuitenkin jo vuoden 215 lopulla ja vetää pian koko kansantalouden mukaansa.
Raiderakentamisen uusi nousu.
Kaivosrakentaminen elpyy ulkomaisten sijoittajien myötä.
Maassamuutto ja ennen kaikkea maahanmuutto tuovat paineita asuntorakentamisen kasvattamiseen.
Kansalaisten ikääntyminen näkyy asuntokysynnän painottumisena pieniin asuntoihin ja kaupunkien keskustoihin. Pian pienten asuntojen kysyntää kiihdyttävät myös asuntosijoittajat.
Asuntosijoitusyhtiöt nousevat merkittäviksi vuokra-asuntojen tilaajiksi samalla kun vanhat sosiaaliset asuntotuottajat muuttuvat kiinteistösijoitusyhtiöiksi
Puukerrostalot alkavat olla uskottava vaihtoehto ara-tuotannossa.
Uudet arkkitehtitoimistot JKMM ja Ala tekevät pesäeroa perinteiseen minimalismiin ja Pekka Salminen ja Rainer Mahlamäki kypsyvät kuin vanha viini koti- ja ulkomaiseen menestykseen.

 

Seppo Mölsä

Toimituspäällikkö, seppo.molsa@rakennuslehti.fi, Twitter: @SeppoMls
Kaikki kirjoitukset

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia