Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi pakottaa Suomen ennennäkemättömiin korjaustalkoisiin. Mikäli uudisrakentaminen lähivuosina elpyy ja muutoinkin kasvava korjausvelka halutaan aisoihin, ei kaikkeen riitä enää tekijöitä – saati rahaa.
Jopa 80 prosenttia työmailla tehtävästä työstä ei varsinaisesti vie rakennustöitä eteenpäin, kertoo uusi väitöskirja. Myös Rakennusteollisuus RT uskoo, että tuottavuutta voidaan voimakkaasti parantaa.
Jatkotyössä pureudutaan muun muassa rakentamisessa hyödynnettävän tekoälyn johtamiseen.
Building 2030 -tutkimushankkeessa startataan uusilla teemoilla, mutta vanhoissakin riittää hiottavaa. Tahtituotanto ei tahdo taipua käytännöntasolla suorittajien hyödyksi, vaikka siitä saatavat edut ovat ilmiselviä. Myös tutkimustulosten jalkauttamiseen on panostettava.
Building 2030 -hanke luotaa rakentamisen haasteita tunkeutumalla syvälle varsinaisen työmaan ja suunnittelun arkeen. Hankkeissa on löydetty useita kipupisteitä – ja myös ratkaisuja ongelmien taklaamisen – mutta tulokset jalkautuvat tuskallisen hitaasti käytäntöihin.
Talotekniikka 2030 -hankkeen ensimmäisten tutkimushankkeiden tulokset ovat enimmäkseen rohkaisevia. Paljon on saatu hyviä tuloksia aikaan, mutta rakennus- ja talotekniikka-alaa yleisesti vaivaavat ongelmat nousevat edelleen esiin. Eli astia vuotaa toisesta päästä, kun sitä yritetään paikata toisesta. Tutkittavaa siis riittää.
Aleksi Heinonen oppi 2010-luvun alussa remontoimaan loistoristeilijän kaikki 1500 hotellihuonetta kahdessa viikossa. Hän ajatteli, että hankkeessa sovelletut Porschen tahtituotanto-opit voisivat kiinnostaa rakentajia. Googlaamalla löytyi parin leanista innostuneen rakentajan numerot eikä parin soiton jälkeen paluuta tumput suorana rakentamiseen enää ollut.
Rakennushankkeen alkupää on laiminlyöty opetuksessa, vaikka siinä vaiheessa tehdään taloudellisesti ja toiminnallisesti kaikkein arvokkainta suunnittelua.
