Elinkeinoelämä ja autoilijat haluaisivat helpotusta Helsingin keskustan liikenneruuhkille maanalaisen kokoojakadun avulla. Sen myötä avautui myös mahdollisuudet laajentaa kävelykeskustaa. Hanke on kuitenkin kallis. Poliitikoilla on vuosi aikaa pohtia juuri valmistuneita alustavia suunnitelmia.
”Jos joku ajattelee, että kun ollaan Salpausselän alueella, niin maaperä on pelkkää soraharjua, hän erehtyy. Täällä ei ole muuta kuin kalliota ja lervaa, vanhaa merenpohjaa”, Destian työpäällikkö Pekka Nissinen toteaa Lahden eteläisen kehätien työmaastaan.
Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunaliikenteen maanalainen Pisararata on mittavassa vastatuulessa. Siitä saatiin todisteita tiistaina, kun liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd) esitteli hallituksen linjauksia uusista raideinvestoinneista.
Rakennusteollisuus RT:n mielestä maan hallituksen eteneminen isoissa raidehankkeissa on liian hidasliikkeistä hallitusohjelmaan nähden.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi.
Vuonna 1980 perustettu vantaalainen sillanrakentaja koki vajaat kolme vuotta sitten merkittävän muutoksen.
1960-luvulla tehty ratasilta osoittautui niin heikkokuntoiseksi, että uuden sillan rakentamisaikaa kirittiin 7 kuukaudella. Moni 1960-luvulla rakennettu silta on nyt elinkaarensa päässä. Esimerkiksi Oulussa puretaan ohitustien siltoja ja Paraisilla on tarjouskyselyssä iso sillan purku-urakka.
Työt etenevät, mutta tarkka valmistumisaikataulu on vielä auki. Urakan myöhästyminen ei vaikuta hankkeen kustannusarvioon eikä Lahden eteläisen kehätien valmistumisen aikatauluun.
